Jokin aika sitten katsoin suomalaisesta suoratoistopalvelusta ulkomaalaista ohjelmaa ja sain ärsyyntyä, kun tekstityksissä oli häikkää. Välillä sanojen sijamuodot olivat mitä sattuivat, välillä tekstityksissä puhuttiin märistä siittimistä, jotka eivät liittyneet ohjelmassa esiteltyihin kivilajeihin mitenkään. Kolmiosaisen ohjelman jokaisessa jaksossa oli sellaisia tekstipätkiä, joiden lukeminen tuotti suuria ymmärtämisvaikeuksia.

Jokaiselle meistä on varmasti tuttua se, että tv-sarjojen tai elokuvien tekstityksissä on jotakin pielessä. Nuo edellä mainitsemani virheet ovat vain osa kaikista mahdollisista. Viime aikoina olen törmännyt monenmoisiin ongelmiin: numeraalit eivät näy oikein, teksti ei mene synkassa sisällön kanssa, tekstityksiä puuttuu rivitolkulla, tekstitys ei vastaa lainkaan puhuttua…

Hyviin tekstityksiin tulee erittäin harvoin kiinnitettyä huomiota, sillä silloin ohjelma soljuu luontevasti eteenpäin. Mutta jos tekstitykseen täytyy jostakin syystä pysähtyä tai se hankaloittaa ymmärtämistä, olo voi tuntua jopa aliarvostetulta. Pitääkö tuo kääntäjä meitä katsojia ihan pilkkanaan?

Verkkokeskusteluissa huonoista tekstityksistä kirjoitetaan harva se päivä. En viitsi tähän edes kirjoittaa, millaisin sanakääntein niitä kritisoidaan. Maallikon silmissä syyllinen on kuitenkin aina yksi ja sama: kääntäjä. Jos asiaa kuitenkin kaivelee vähän syvemmältä, syitä ja syyllisiä virheelliseen tekstitykseen voi olla useampia.

Työoloissa on parantamista, tekoäly valtaa alaa (täälläkin)

Ei ole koskaan ollut salaisuus, että käännösalalla ei palkkioilla juhlita. Palkkiotasojen säätely on vielä vähäistä, vaikka Kieliasiantuntijat onkin tehnyt sen eteen valtavia harppauksia. Malli toimii kuitenkin niin, että jos käännöstyöstä saatava palkkio on minimaalinen, ei kääntäjän kannata missään nimessä käyttää yhtään sen enempää aikaa tekstitysten tekemiseen kuin on pakko. Muuten kuukausiansiot jäävät olemattomiksi.

Tekstittäjät työskentelevät pääosin freelancereina. Vain harvoissa onnellisissa tapauksissa tekstittäjä voi olla työsuhteessa työnantajaansa. Suuret toimijat ovat kilpailuttaneet palvelunsa niin halvoiksi, että työhön ryhtyvällä kääntäjällä ei välttämättä ole muita vaihtoehtoja kuin hyväksyä poljettu palkkiotaso tai jäädä nuolemaan näppejään.

Käännösala on kokonaisuudessaan saanut oman osansa tekoälyn hurjasta kehityksestä. Tekoälystä on alalla paljon hyötyä, ja modernin kääntäjän täytyy ainakin jossain määrin omaksua erilaisia tekoälytyökaluja pysyäkseen ajan hermolla. Tekoälystä on myös paljon haittaa.

Yhä useampi käännöstoimeksiantoja tarjoava haluaa tehostaa jo ennestään kiireistä aikataulua käännättämällä tekstitykset tekoälyn avulla. Silloin kääntäjän tehtäväksi jää vain tarkistaa, että tekstitykset ovat kieliopillisesti oikein ja istuvat ohjelman rytmiin. Ei ole lainkaan tavatonta, että tekstityksissä on tällöin vääriä käännösvastineita – ei ole välttämättä ketään, joka olisi tarkistanut ne riittävällä tarkkuudella.

Tekoälytyökalujen käyttö madaltaa alhaista palkkiotasoa entisestään, mikä taas vähentää työtehtävään käytettävää aikaa. Silloin ei ole resursseja panostaa lopputulokseen. Ja mitä silloin käy laadulle?

Anna palautetta

Onko kuluttajalla siis mitään mahdollisuuksia saada vastinetta ostamalleen palvelulle? Voiko kuluttaja vaatia parempilaatuisia tekstityksiä? Ehdottomasti!

Niin kauan kuin käännöstekstien kuluttajat istuvat hiljaa kotisohvillaan sekaviin tekstityksiin tyytyen tai purkavat turhautumistaan vain nettipalstoilla, tilanne ei tule muuttumaan yhtään parempaan suuntaan. Vaikka kääntäjät ja käännösalan edunvalvojat pitävät jatkuvasti meteliä itsestään, yhtä merkittävässä asemassa ovat tekstitysten hyödyntäjät. Kun seuraavan kerran törmäät käännöskukkaseen tai suoraan sanottuna heikkolaatuiseen tekstitykseen, kirjoita lyhyt palaute palveluntarjoajalle. Vaikka et toiminnallasi mullistaisikaan kaikkien tekstittäjien työoloja, saatat vähintään saada muille katsojille mukavamman kuluttajakokemuksen.

Kirjoittaja on Kieliasiantuntijat ry:n aktiivitoimijoita. Hän työskentelee julkaisuasiantuntijana Hämeen ammattikorkeakoulussa, jossa hän pyrkii tuomaan esille kieliasiantuntijuutta muun muassa tieteen yleistajuistamisen ja vastuullisen kielenkäytön kautta.