Hallitusohjelmatavoitteet 2027–2031

Kieli ja ihmisten välinen vuorovaikutus rakentavat toimintakykyistä ja menestyvää yhteiskuntaa. Tekoäly ei korvaa inhimillistä ajattelua ja ihmisten kykyä kieli- ja kulttuurirajat ylittävään vuorovaikutukseen. Päinvastoin näiden taitojen vahvistaminen ja niiden asiantuntijuuden merkityksen ymmärtäminen antavat ihmisille, organisaatioille ja yhteiskunnalle kyvyn ja luottamuksen toimia muiden kanssa. Kieli ja kulttuuriosaaminen ovat resilientin yhteiskunnan avaimia. 

Lähivuosikymmeninä tehdyt koulutuspoliittiset valinnat ovat heikentäneet yhteiskuntamme mahdollisuuksia ylläpitää kielellistä ja kulttuurillista osaamista, kykyä toimia kansainvälisesti ja mahdollisuuksia vastata muuttuvan maailman ja yhteiskuntamme haasteisiin. Myös tekoälyn käyttö on paljastanut, että kielten ja kulttuurien ammattilaisia tarvitaan edelleen tehokkaasti ja luotettavasti toimivassa yhteiskunnassa.  

Tarvitsemme poliittisia päätöksiä varmistaaksemme sen, että panostamme Suomen kielivarannon kasvattamiseen ja hyödynnämme kieliasiantuntijoiden osaamista tehokkaasti. Monikielisyysstrategialla ja tulkkilailla parantaisimme Suomen tehokkuutta ja kilpailukykyä, yhteiskunnan yhdenvertaisuutta ja valmiutta varautua muutoksiin. 

Tavoitteemme hallituskaudelle 2027–2031:

1) Suomelle laaditaan monikielisyysstrategia.

Kielellinen osaamisemme on rapautumassa. Tämä uhkaa Suomen kykyä toimia ja menestyä kansainvälisesti. Ilmastonmuutos, maahanmuutto, väestörakenteen muutokset ja alueelliset epävakaudet aiheuttavat haasteita, joiden ratkaisemisessa tarvitaan kieli ja käännöspolitiikan linjauksia. Nämä määriteltäisiin monikielisyysstrategiassa, joka toimisi vuonna 2021 päivitetyn kansalliskielistrategian rinnalla.  

Monikielisyysstrategian tarkoitus on vahvistaa kansalaisten vieraiden kielten osaamista ja valjastaa kielivaranto yhteiskunnan voimavaraksi.

2) Asioimistulkin ammattipätevyydestä säädetään lailla.

Tällä hetkellä lainsäädännössä ei ole määritelty millainen pätevyys asioimistulkkina toimivalla henkilöllä pitäisi olla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jopa asioissa on kyse ihmisen oikeuksista, velvollisuuksista tai terveydestä, tulkkina voi toimia kuka tahansa. Julkishallinnon työntekijöillä ei ole keinoja valvoa yksittäisten toimijoiden pätevyyttä tai ammattitaitoa. Hukkaamme yhteiskunnan resursseja, jos turvapaikkamenettelyssä, lääkärin vastaanotolla tai oikeussalissa tapahtuu tulkkausvirheitä ja asiaa joudutaan käsittelemään uudestaan. Ammattipätevyyden saanut tulkki on yhteiskunnan kannalta kustannustehokas. 

Säätämällä tulkkien ammattipätevyydestä ja edellyttämällä rekisteröintiä sekä myös valvomalla pätevien tulkkien käyttöä voidaan varmistua, että tulkkina toimii ammattilainen eivätkä perusoikeudet vaarannu taitamattoman viestinvälityksen takia.