Kysely lähetettiin Kieliasiantuntijat ry:n jäsenille, jotka työskentelivät yksityisellä sektorilla, ja kyselyyn sai vastata vaikkei olisi ollutkaan järjestön jäsen.

Saimme vastauksia kyselyymme vain 114 kappaletta, joista 89 kuului kohderyhmään. Pienen vastaajamäärän vuoksi saimme vain suuntaa antavia vastauksia kysymyksiimme.

Kielten maisterit päätyvät moniin eri tehtäviin

Vastaajista 42 % on työskennellyt kielipalvelualalla yli 10 vuotta ja 32 % viisi vuotta tai sen alle. Vastaajista 88 % työskentelee kokopäivätyössä ja 12 % osa-aikatyössä. Niin ikään 88 % vastaajista työskentelee toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja 12 % määräaikaisuudessa. Osa-aikaisuudet ja määräaikaisuudet keskittyvät kyselyn perusteella niille, jotka ovat työskennelleet alalla lyhimpään.

Kaikista vastaajista 90 % työskentelee vain yhdelle työnantajalle. 27 prosentilla niistä vastaajista, jotka työskentelevät osa-aikaisina on enemmän kuin yksi työnantaja.

46 % vastaajista työskentelee pääkaupunkiseudulla, 22 % Turussa ja 15 % Tampereella, mikä heijastelee myös kielipalveluyritysten sijoittumista maassamme.

76 % vastaajista on jonkin kielen maisteri. Muun kuin kielialan tutkinto oli vain noin 10 prosentilla vastaajista.

Vastaajat työskentelivät monenlaisissa tehtävissä ja erilaisin tehtävänimikkein. Yleisimmät tehtävänimikkeet olivat kääntäjä, projektipäällikkö, koordinaattori, avainasiakaspäällikkö tai tiiminvetäjä, mutta myös nimikkeillä sisällöntuottaja, copywriter, tulkki, tekninen kirjoittaja, asiakaspalvelukoordinaattori tai kouluttaja tehdään kielipalveluyrityksissä töitä. Nimikekirjo on laaja.

Kielipalveluyrityksissä työskentelevien toimenkuviin kuuluu paljon muutakin kuin kääntämistä tai tulkkausta: projektinhallintaa, projektien koordinointia, tekstien oikolukua, kielenhuoltoa, asiakkuuksien hallintaa, myyntiä, asiakaspalvelua, kouluttamista, hallinnollisia tehtäviä tai esimiestehtäviä. Välttämättä kielipalveluyrityksessä työskentelevä kielen maisteri ei käännä lainkaan.

Työtyytyväisyyttä lisää työyhteisö, tyytymättömyyttä aiheuttaa palkka

Kielipalveluyrityksissä työskentelevistä reilu puolet (56 %) on melko tyytyväisiä ja 19 % erittäin tyytyväisiä nykyiseen työhönsä. Melko tai erittäin tyytymättömiä työhönsä oli 22 % vastaajista.

Tyytyväisimpiä ovat konkarit, yli 15 vuotta alalla työskennelleet ja vasta-alkajat, jotka ovat työskennelleet alalla korkeintaan 2 vuotta. Vasta-alkajat saattavat olla tyytyväisiä jo pelkästään siksi, että ovat onnistuneet saamaan koulutustaan vastaavan työtehtävän.

Työtyytyväisyyttä tuottavat työyhteisö ja kiinnostava, monipuolinen ja itsenäinen työ. Kollegat koetaan voimavarana.

Tyytymättömyyttä aiheuttaa se, ettei työssä tai työpaikalla ole juurikaan kehittymismahdollisuuksia tai palkka ei vastaa työn kuormittavuutta tai vaativuutta.  Työmäärän suuruus tai vaihtoehtoisesti työn vähyys aiheuttaa huolta, ja erityisesti projektikoordinaattoreita voi stressata työn hektisyys.  Muutamat vastaajat kokevat rutiininomaisen tai automatisoidun työnsä puuduttavana. Myös johtamistyyli tai johtamisen puute aiheuttaa vastaajissa työtyytymättömyyttä. Toisaalta fyysisen työympäristön puutteet tai koko työyhteisön puuttuminen vähentävät työssä viihtymistä.

Työpanostani ei arvosteta työpaikassani, sillä saan liian pientä palkkaa, mikä syö motivaatiota ja merkityksellisyyden tunnetta.

Työn vaatimukset ja palkka eivät kohtaa

Kyselyyn vastanneiden viesti on yksiselitteinen: vaadittu osaaminen, työssä kannettava vastuu ja palkkataso eivät kohtaa. Kun palkkakehitys polkee paikallaan, kasvaa tunne siitä, etteivät asiakkaat eikä välttämättä oma työnantajakaan arvosta kielipalvelualalla työskentelevien osaamista – tai ainakaan ammattitaidosta ei haluta maksaa.

Vaikka useiden vastaajien mielestä työ on mielenkiintoista, vaihtelevaa, itsenäistä ja joustavaa määräaikojen puitteissa, niskassa painaa kuitenkin koko ajan vaatimus tehdä työ tuottavammin ja kustannustehokkaammin.

Palkat kaukana suomalaisten keskiarvosta

Vastaajien keskipalkka oli 2 775 €/kk ja palkkojen mediaani (eli kaikista ilmoitetuista palkoista keskimmäinen palkka) oli 2 706 €/kk. Yleisin ilmoitettu palkka oli tasan 3 000 €. Vastaajista 31 % tienasi yli 3 000 euroa, ja suurin ilmoitettu palkka oli 4 105 €/kk. Vertailun vuoksi todettakoon, että suomalaisten keskiansiot yksityisellä sektorilla vuonna 2019 olivat 3 547 €/kk.

Pääkaupunkiseudulla työskentelevien vastaajien mediaanipalkka (3 000 €) oli 250–550 euroa suurempi kuin muualla Suomessa. Tamperelaisten vastaajien mediaanipalkka oli pienin, 2 450 €.

Pienimmän palkan ansaitsevat pohtivat alan vaihtoa usein.

Noin puolella vastaajista palkka oli noussut vuoden takaisesta palkasta. Useimmiten (28 prosentilla palkankorotuksen saajista) palkkaa oli nostanut henkilökohtaisesta suoriutumisesta maksettu korvaus, muutoin palkka oli kehittynyt pääasiassa työpaikkaa tai työtehtävää vaihtamalla.

Kyselyn vastausten perusteella näyttää siltä, etteivät yritykset ole onnistuneet myymään kielipalveluita asiantuntijahintaan tai jos ovatkin onnistuneet, pääsääntöisesti se ei näy työntekijän palkkapussissa.

Vähäiset kehittymismahdollisuudet turhauttavat

Valtaosa vastaajista kokee pärjäävänsä työssään ja tietää mitä häneltä odotetaan.

65 % vastaajista arvioi, että oma osaaminen riittää nykyiseen työhön, 31 % vastaajista arvioi osaamisensa riittävän jossain määrin. 98 % prosenttia vastaajista haluaisi kehittää osaamistaan ja
74 % jakaisi mielellään osaamistaan muillekin. 52 % vastaajista ottaisi vastaan mielellään uusia tehtäviä ja haasteita ja 43 % vastaanottaisi niitä ainakin jossain määrin.

Vaikka vastaajilla olisi intoa kehittää osaamistaan ja kehittyä työssään, kuitenkin vain 15 % vastaajista koki, että työnantaja huolehtii työntekijänsä osaamisen kehittymisestä. Vajaa viidennes (18 %) vastaajista kertoi työnantajan tarjoavan kehittymismahdollisuuksia. Toiveet ja todellisuus eivät siis kohtaa.

"Koen, että heitän potentiaalini hukkaan, kun en pääse oppimaan uutta tai kehittymään työssäni.”

Kielipalveluyrityksissä 2–5 vuotta työskennelleet kokivat muita useammin, ettei työ tarjoa kehittymismahdollisuuksia tai ettei yönantaja huolehdi työntekijän osaamisen kehittymisestä. 2–5 vuotta alalla työskennelleistä vastaajista 37 % harkitsee alan vaihtoa usein, kun koko vastaajajoukosta alan vaihtoa usein harkitsee 22 %. Tämä on huolestuttavaa, sillä juuri alle viisi vuotta alalla työskennelleet nuoret osaajat ovat nälkäisimpiä kehittyjiä, jotka haluavat eteenpäin ja haluavat jakaa osaamistaan. Voiko käydä niin, ettei kielipalveluala enää houkuttele heitä, kun palkka on kehno ja kehittymismahdollisuudet huonot?

Kun kielipalvelualalla palkka on pieni, pitäisi motivaatio pysyä alalla löytyä muista seikoista, vaikkapa juuri oman osaamisen kehittymisestä. Paitsi että osaaminen on työntekijän pääoma, se on myös työnantajan kilpailuvaltti. Osaamisen jatkuva uudistaminen on myös edellytys yritysten ja yhteiskunnan tulevaisuuden kilpailukyvylle.

Tyytyväisimpiä vastaajia olivat juuri ne, joilla oli kehittymismahdollisuuksia työssään tai organisaatiossaan.

Osaamisen jatkuva uudistaminen on myös edellytys yritysten ja yhteiskunnan tulevaisuuden kilpailukyvylle.

Useissa vastauksissa nostettiin esiin myös se, että yrityksissä on niin kiire, ettei kouluttautumiselle ole aikaa tai se ei ole järjestelmällistä. Pahimmassa tapauksessa lisäosaaminen on hankittava työn ohella. Toki työkin kehittää ja opettaa uusia taitoja, mutta ilman systemaattista täydennyskoulutusta työntekijän ja koko alan kehittyminen jää vaillinaiseksi. Yksi vastaajista kertoi, että ”Tekninen osaaminen kehittyy suurimmaksi osaksi yrityksen ja erehdyksen kautta sen sijaan, että kehitys tapahtuisi esim. koulutusten kautta.”

Vain yksi vastaaja kertoi, että työnantajalla on kehittänyt työntekijöille kattavan oppimisjärjestelmän, jossa saa täydentää osaamistaan.

Vain alle kolmannes ei mieti alan vaihtoa

Vastaajista reilu viidennes (22 %) on miettinyt alan vaihtoa usein ja noin puolet (49 %) silloin tällöin. Alan vaihtoa mietitään erityisesti alhaisen arvostuksen vuoksi ja pienen palkan vuoksi. Osa-aikatyössä olevista vastaajista 45 % miettii usein alan vaihtamista.

 

Alan vaihtamista miettineitä harmittaa se, ettei käännöstyötä tai kääntäjien ammattitaitoa yleisesti arvosteta, ja se, että laatukäännökset ja -tulkkaukset pitäisi tuottaa yhä halvemmalla ja laadusta tinkien. Lisäksi moni vastaaja arvioi, että vaikka työn vaatimukset ja kiire lisääntyvät koko ajan, sitä ei kompensoida palkassa.

Sitaatit on pomittu kyselyyn osallistuneiden avoimista vastauksista.

Kirjoittaja on Kieliasiantuntijat ry:n toiminnanjohtaja.