Akavan Erityisalojen hallitus päätti ehdokkaastaan sen jälkeen, kun sen järjestämä jäsenkysely puheenjohtajasta oli päättynyt. 81 % vastanneista kannatti Maria Teikarin valintaa ehdokkaaksi ja vain 12 % Sture Fjäderiä. 7 % ei osannut kertoa kantaansa.

Elokuun alkupuolella Yle uutisoi selvittäneensä Akavan jäsenliitoilta kyselyllä, ketä ehdokasta kukin liitto kannattaa. Akavassa äänimäärä määräytyy liiton koon mukaan. Akavan suurin jäsenliitto Opetusalan ammattijärjestö OAJ ilmoitti jo huhtikuussa yhdessä Suomen Ekonomien kanssa asettuvansa Fjäderin taakse. Se tapahtui samana päivänä, kun YKA ilmoitti Teikarin asettumisesta ehdolle. Ylen tehdessä selvityksensä ylitti Fjäderiä tukemaan asettuneiden liittojen yhteinen äänimäärä jo 50 % koko vaaleissa käytettävissä olleesta äänimäärästä. Tämä merkitsi sitä, että peli oli käytännössä pelattu jo ennen vaaleja. Olisiko tulos ollut näin selvä, jos kaikki Akavan jäsenliitot olisivat kysyneet ensin jäsentensä mielipidettä?

Yhdenvertaisuus on sanoja ja tekoja

Sillä, että myös Teikarin taakse asettui useita liittoja, on joka tapauksessa tärkeä symbolinen merkitys. Eri yhteyksissä vaalien alla Teikari on puhunut muun muassa ammattiyhdistysliikkeen roolista yhdenvertaisuuskeskustelussa, päätöksenteon avoimuudesta ja järjestödemokratiasta. Juuri näiden asioiden vahvempaa näkymistä Akavan toiminnassa monet kaipaavat.

Media on nostanut useita Fjäderin kommentteja otsikoihin hänen menneellä kaudellaan. Monien niistä sanomaa emme me, emoliittomme Akavan Erityisalat eivätkä monet muutkaan liitot ole voineet kannattaa. Yksi tällainen on Fjäderin kommentti koskien mahdollisuutta, että kouluttamattomille maahanmuuttajille maksettaisiin alhaisempia palkkioita. Tämä on vahvasti ristiriidassa sen yhdenvertaisen työelämän rakentamisen kanssa, jota me yhdistyksenä ajamme ja jota myös jäsenemme jo työnsä puolesta ovat rakentamassa, kuten ovat myös emoliittomme lukuisten muiden jäsenyhdistysten jäsenet. Ilman meitä yhdenvertainen työelämä voisi olla heikoissa kantimissa. Se ei ole vähäisin niistä syistä, miksi meidän on vaalittava tätä tärkeää työtä. Fjäder pyysi myöhemmin kommenttiaan anteeksi.

Akavan linjaukset laaditaan yhdessä organisaationa, niitä pääsee kommentoimaan laajasti ja niitä myös muokataan, jotta ne kuvastaisivat parhaalla mahdollisella tavalla moniäänistä organisaatiota. Istun itse Akavan Erityisalojen hallituksessa, jonka toinen varapuheenjohtaja olen. Olen siis aitiopaikalla, kun Akavan Erityisalat osallistuu Akavan linjausten laadintaan.

Yhteisillä ponnistuksilla tuloksiin

Moni Kieliasiantuntijoillekin tärkeä asia on saatu eteenpäin, koska olemme voineet antaa panoksemme yhteiseen työhön. Tällainen asia on esimerkiksi oma luku kielellisistä oikeuksista Akavan yhdenvertaisuusohjelmaan. Meillä on siis aito mahdollisuus vaikuttaa. Akavalla on merkittävä rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa työmarkkinoista, ja osana isoa organisaatiota Kieliasiantuntijoidenkin ääni kuuluu kauemmas. Siksikin on erityisen tärkeää, millainen se yhteinen ääni on.

Median antama kuva ammattiyhdistystoiminnasta voi olla äärimmäisen kapea. Tätä kuvaa tulisi kaikin tavoin laajentaa ja tuoda esiin koko se moninaisuus, joka on Akava jäsenliittoineen ja niiden jäsenyhdistyksineen, joista yksi on Kieliasiantuntijat. Mediaan nousevan yksittäisen päätöksen takana on usein valtavasti keskustelua eri tasoilla, neuvottelua, kommentointia, ajatusten ja näkemysten vaihtoa ja sanamuotojen muokkausta. Lopulta kuitenkin enemmistö päättää.

Me kaikki akavalaisen sateenvarjon alla olevat organisaatiot ja toimijat olemme Akava.

Yhdenvertaisuus, avoimuus, järjestödemokratia ja muut vastaavat aiheet, joista Teikari on vaalien alla puhunut, ovat äärimmäisen tärkeitä riippumatta siitä, kuka on puheenjohtajana. Näistä on jatkettava keskustelua entistä määrätietoisemmin ja yhteisellä äänellä läpi koko Akava-yhteisön. Akava ei ole vain puheenjohtajansa, joka toki on hyvin keskeisessä roolissa. Me kaikki akavalaisen sateenvarjon alla olevat organisaatiot ja toimijat olemme Akava. Meidän tulee toimintamme kautta viedä muutosta eteenpäin ja käyttää ääntämme Akavan moniäänisyyden ja eri näkökulmien tuomiseen esiin niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Ja meidän tulee tehdä tämä kaikki yhtenä yhteisenä rintamana. Kuten Teikari lausui puheenvuorossaan liittokokouksessa: ”Yhdessä meissä on voimaa.”

Täydellinen konsensus tukahduttaa erilaiset näkökulmat, mutta sekasorto ei auta minkään eteenpäinviemisessä. ”Riitaisaa joukkoa ei kukaan kuuntele” on Fjäderkin lausunut ja siinä olen ehdottomasti samaa mieltä.

Toivotan onnea ja menestystä Sture Fjäderille uudelle kaudelleen ja toivon, että matka jatkuu tästä eteenpäin kohti yhä avoimempaa, yhdenvertaisempaa ja demokraattisempaa Akavaa.

Suvi Seikkula

Kieliasiantuntijat ry:n puheenjohtaja