Korvausmäärärahojen lakkautus kunnilta ja hyvinvointialueilta tarkoittaa käytännössä sitä, että kotoutumislain edellyttämiä palveluita tuotetaan vähemmän ja laadusta tinkien halvemmalla. Kotoutumispalveluiden supistaminen tai tulkkauspalveluiden heikentäminen on suora leikkaus maahan kotoutumaan pyrkivien osallisuudesta, mikä on suoraan ristiriidassa suomalaisen kotoutumispolitiikan kanssa. Se nimittäin perustuu siihen, että maahanmuuttajille opetetaan kieltä ja että heidät perehdytetään suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen sääntöihin.

Kotouttamisen tarkoitus on, että maahanmuuttaja saa valmiudet siirtyä työmarkkinoille ja voi osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan. (Valtion talousarvioesitys 2026, 32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala, 50. Kotoutuminen ja kansainvälinen osaaminen) Tuki kunnille ja hyvinvointialueille ei poista maahanmuuttajan omaa vastuuta ja aktiivisuutta kotoutumisessa.

Mitä vähemmän esimerkiksi kielikoulutusta on tarjolla ja mitä pintapuolisempaa se on, sitä hankalampaa työllistyminen on tai sitä pidempään ihmiset tarvitsevat tulkkauspalveluita esimerkiksi melko vaativissa sosiaali- ja terveyspalveluiden viestintätilanteissa.

Laadukas, ammattitulkkien tuottama tulkkauspalvelu ei ole turhaa, vaan se sujuvoittaa arkiviestintää, kun yhteistä kieltä ei vielä ole. Tulkkauspalveluista ei voida säästää loputtomiin ostamalla niitä käytännössä pienyrittäjiltä aina vain halvemmalla, sillä jo nyt tulkkien ansiotaso on matala. Vaativasta ammatista, jossa tarvitaan vankkaa ja laajaa osaamista ja kokemusta, on tulossa tehtävä, josta siirrytään nopeasti muihin töihin. Tekoäly ei korvaa ihmistulkkia vaativissa viestintätilanteissa eikä se kaikissa suomi – vieras kieli -kielipareissa ole edes kovin kehittynyt. On esimerkiksi lasten etu, että vanhemmat ja päiväkotien ja koulujen kasvattaja ymmärtävät toisiaan ja voivat kommunikoida vaivatta tulkin välityksellä vanhempainilloissa ja kasvatuskeskusteluissa.

Tulkkauskustannuksista nipistäminen lisää käytännössä kustannuksia muualle. Kun ihmisten välinen kommunikaatio ei toimi, väärinymmärrysten riski lisääntyy, vastaanottoajat pitenevät tai asioita joudutaan kertaamaan ja hoitamaan useaan kertaan. Silloin myös ihmisten oikeusturva tai potilasturvallisuus voi vaarantua.

Vuonna 2021 laaditussa Valtioneuvoston selonteossa kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista todetaan, että Suomen väestö ja työllisten määrä kasvavat ainoastaan maahanmuuton kautta. Globaali muuttoliike ja maahanmuuttajat ovat pysyvä osa yhteiskuntaamme. Yhteiskuntamme vakautta edistää se, että kaikki maahanmuuttajat saavat riittävän tuen ja tarvitsemansa palvelut, orientaation yhteiskuntaan ja koulutusta kielessä. Kuntien mahdollisuuksia tarjota näitä ei tule kaventaa lakkauttamalla kotoutumiskorvaukset.

Lisätietoja:

Hanna Gorschelnik, toiminnanjohtaja Kieliasiantuntijat ry, puh. 050 576 2553, hanna.gorschelnik@kieliasiantuntijat.fi