Selkokieltä ajatellaan useimmiten viestinnällisesti haastavien tilanteiden ratkaisuksi vanhuksille, kielen opiskelijoille tai niille, joilla on oppimisvaikeuksia. Eikä suotta: esimerkiksi Jukka Mielosen tuoreen väitöstutkimuksen mukaan ikäihmiset haluaisivat käyttää sähköisiä sote-palveluita, mutta viran­omaisten teksti on heidän mielestään usein vaikeaselkoista. Selkokielestä on kuitenkin apua myös niille, joilla ei ole mitään erityisiä lukemisen tai ymmärtämisen haasteita. Monimutkainen tutkimusraportti, lakipykälä tai viranomaispäätös voi olla monelle liian raskasta kahlattavaa arjen kiireissä. Esimerkiksi selkokielinen tiivistelmä antaa nopeasti olennaisen tiedon. 

Voin itse toimia hyvänä esimerkkinä: Kun odotin lastani, en tiennyt ollenkaan, miten vanhempainvapaata haetaan, millaisiin etuuksiin olisin oikeutettu ja kuinka kaikki muut asiat hoidettaisiin Kelan kanssa. Kaikki oli uutta ja tietoa niin valtavasti, etten edes tiennyt, mistä aloittaa. Pelastukseni oli äitiysneuvolasta saamani napakka selkokielinen esite, jossa kaikki oleelliset asiat oli selitetty.

Selkokieli ja selkeä kieli ovat eri asioita

Puhekielessä selkokieli ja selkeä kieli menevät helposti sekaisin. Ne eivät kuitenkaan ole sama asia. Selkokieli tarkoittaa sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi muokattua kieltä. Selkeä kieli tai selkeä yleiskieli taas on hyvää, ymmärrettävää yleiskieltä, josta erikoiset sanat on karsittu ja vaikeat lauserakenteet purettu. Toisinaan tarvitaan tiukkaa selkokieltä, jotta mahdollisimman moni pystyy seuraamaan ohjeita ja toimimaan niiden mukaan. Toisessa tilanteessa riittää, että kieli on tavallista selkeämpää ja ytimekkäämpää. Molemmille siis on paikkansa.

Suomessa selkokieltä edistää Selkokeskus. Sen tehtäviä ovat muun muassa kehittää selkokieltä ja edistää sen käyttöä Suomessa, neuvoa kaikkia, jotka julkaisevat selkokielisiä aineistoja sekä antaa tietoa selkokielestä ja selkokirjoista. Selkokeskus järjestää myös yhdessä eri toimijoiden kanssa erilaisia selkokieleen liittyviä kursseja, jotka ovat kaikille avoimia.

Selkokeskus on luonut selkokielen mittarin, jonka avulla voi helposti määritellä, onko oma teksti selkokielinen vai ei. Lisäksi se tarjoaa muita keinoja tarkastella omaa kielenkäyttöään sekä työkaluja kielen selkiyttämiseksi.

Tarvitseeko minunkin ottaa selkokieli haltuun?

Lyhyt vastaus on: kyllä, vähintään perusperiaatteet kannattaa tuntea. Selkokielen ei tarvitse olla vain harvojen erityisosaamista, sillä selkokieli (tai ainakin vähintään selkeä yleiskieli) liittyy yhä useammin kaikkeen viestintään. Kun teksti on selkeä, se tavoittaa useampia lukijoita ja tekee arjesta sujuvampaa.

Ajattele arkea: lähetät sähköpostin asiakkaalle, laadit ohjeen työkaverille tai kirjoitat somepäivityksen yrityksesi toiminnasta. Mitä selkeämmin sen teet, sitä todennäköisemmin viesti ymmärretään oikein ja ilman turhaa säätöä.

Kieliasiantuntijan työ on monella tavalla juuri sitä, että vaikea asia pitää tehdä ymmärrettäväksi virkkeitä lyhentämällä, sanastoa yksinkertaistamalla ja rakennetta selkeyttämällä. Tästä syystä selkokieli sopii luontevasti myös meidän työkalupakkiimme – sen omaksuminen ei vaadi kieliasiantuntijalta suurta harppausta. Olemmehan jo tottuneet sovittamaan tekstiä eri lukijoille.

Selkokielisyyden kysyntä kasvaa. Viranomaiset, järjestöt ja yritykset tarvitsevat viestintää, joka tavoittaa myös ne, joille perinteinen teksti on liian monimutkainen. Kieliasiantuntija, joka pystyy muokkaamaan tekstejä kohderyhmien tarpeiden mukaan, voi tarjota toimeksiantajalle yhä monipuolisempia palveluita. Siitä on ihan konkreettista hyötyä niin tilaajalle kuin tekijällekin.

Selkokielen haltuun ottamisella on myös merkittävä yhteiskunnallinen näkökulma. Ilman selkokielisiä oppaita moni ei esimerkiksi osaisi äänestää vaaleissa. Ilman selkeitä ohjeita lääkepakkauksissa virheiden riski kasvaisi, ja seuraukset voisivat olla vakavat. Muutaman selkeästi kirjoitetun rivin ansiosta voimme edistää jonkun terveyttä sekä antaa mahdollisuuden osallistua yhteiskuntaan ja tehdä itselleen miellyttäviä asioita.

Kirjoittaja on Kieliasiantuntijat ry:n aktiivitoimijoita. Hän työskentelee julkaisuasiantuntijana Hämeen ammattikorkeakoulussa, jossa hän pyrkii tuomaan esille kieliasiantuntijuutta muun muassa tieteen yleistajuistamisen ja vastuullisen kielenkäytön kautta.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kieliasiantuntijoiden Kiekaus-lehden vuoden 2025 vuosijulkaisussa tammikuussa 2026.

Tutustu selkokielen mittariin: Selkokeskus – suomeksi » Selkokielen mittari