Av-kääntäjien työtä suojaavat tekijänoikeudet, mutta siitä huolimatta yksittäinen kääntäjä jää helposti sopimusasioissa altavastaajaksi, varsinkin kun sopimuskumppanina on suuri monikansallinen kielipalveluyritys, jopa globaali jätti. Konferenssissa käytetyistä puheenvuoroista ilmeni olevan varsin tavallista, että kääntäjää pyydetään luovuttamaan kaikki tekijänoikeudet, mukaan lukien ne, joista lainsäädännön mukaan ei edes voi luopua.

Suomessa EU-direktiiviin pohjautuva tekijänoikeuslainsäädäntö turvaa tekijälle työstään asianmukaisen ja oikeasuhteisen korvauksen, mutta on hyvin tulkinnanvaraista, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Tulkinta myös vaihtelee eri puolilla EU:ta. Siinä missä Ranskassa tekijänoikeuksia valvotaan vahvasti ja tekijänoikeuskorvaukset ovat tuntuva osa kääntäjän ansioita, toisaalla Euroopassa tekijänoikeuksien valvonta on aivan lapsen kengissä. Kun kuvaan otetaan tekoäly, voidaan todeta, että sääntely on jäänyt lähtötelineisiin.

Tähän mennessä tekoälyä on opetettu luovien tekijöiden työpanoksella ilman, että tekijät ovat saaneet siitä korvausta, mikä herätti AVTE:n tekijänoikeuskonferenssissa aiheellista huolta. Nyt laajoihin kielimalleihin perustuva generatiivinen tekoäly pystyy tuottamaan sille opetetun aineiston perusteella kuvia, tekstejä ja käännöksiä, mikä nakertaa luovien alojen tekijöiden toimeentuloa.

Säädökset laahaavat perässä

Tekijänoikeusdirektiivissä ei tekoälyyn viitata lainkaan ja vasta laadittu EU:n tekoälysäädös laahaa jo nyt perässä. Uusi tekoälysäädös keskittyy tekoälyn kehittämisen tukemiseen ja sen eettiseen käyttämiseen, mutta se ei määrittele sitä, millä tavalla tekijänoikeudet otetaan huomioon tekoälyä vastedes kehitettäessä. Pohdintaa AVTE:n piirissä herätti se, voidaanko tekoälyn avulla jopa kiertää tekijänoikeuksia.

Nykytulkinta on, ettei tekoäly itsessään voi saada tekijänoikeutta. Konferenssissa pohdittiin, että jos tekoäly voisi saada tekijänoikeuden, olisi riskinä, että suuren määrän materiaalia tekijänoikeudet keskittyisivät muutamalle suurelle toimijalle, joilla on varaa kehittää tekoälyä.

Tilannetta ei helpota se, että monessa maassa ei myöskään ole tekijänoikeusjärjestöä valvomassa kääntäjien tekijänoikeuksia. Suomessa tekijänoikeusjärjestö Kopiosto valvoo tekijänoikeuksia av-käännösalalla, mutta niin kauan kuin lainsäädäntöpohja on puutteellinen, ei tekijänoikeusjärjestöilläkään ole voimaa. Tekoälyyn liittyvä tekijänoikeussääntely tullee pohjautumaan ratkaisuihin, joita saadaan aikanaan eri puolilla maailmaa juuri meneillään olevista oikeuskiistoista.

Luovan alan tekijöiden on tärkeää tuntea tekijänoikeutensa ja yhdistää voimansa paitsi oman alansa sisällä myös eri alojen kesken saadakseen äänensä kuuluviin.  AVTE:n tavoitteena onkin saada av-kääntäjät, joihin lukeutuvat myös dubbaajat ja pelikääntäjät, järjestäytymään eri maissa. Eri maiden av-kääntäjien etujärjestöt se pyrkii saamaan AVTE:n katon alle tekemään yhteistyötä.

Myös AVTE hakee aktiivisesti kumppanuuksia. Se on rakentaa yhteistyötä muiden luovien alojen eurooppalaisten järjestöjen kanssa ja on ulkojäsenenä kansainvälisessä kirjailijoiden ja säveltäjien CISAC-järjestössä (International Confederation of Societies of Authors and Composers).

Generatiivisesta tekoälystä ei ole ihmiseksi

AVTE julkaisi huhtikuussa julkilausuman generatiivisen tekoälyn käytöstä av-kääntämisessä. AVTE puoltaa tekoälyn kehittämistä ja käyttöä silloin, kun se toimii kääntäjän työtä tukevana työvälineenä. AVTE:n mielestä on huolestuttavaa, että generatiivista, uutta sisältöä tuottamaan pystyvää tekoälyä käytetään korvaamaan ammattikääntäjän tekemä luova työ, jotta käännökset saadaan mahdollisimman halvalla.

Kääntäminen vaatii kulttuurista ja kontekstuaalista herkkyyttä, joka tekoälyltä puuttuu. Audiovisuaalisessa kääntämisessä tekstiä peilataan ääni- ja kuvamateriaaliin, mihin tekoäly ei myöskään kykene. Laajoihin kielimalleihin eli suureen määrään dataa perustuva generatiivinen tekoäly ei luo kokonaan uutta vaan antaa virkkeen seuraavan sanan edeltävistä sanoista päättelemänsä perusteella. Tekoälyn tekemät käännökset jäävät tutkimusten mukaan heikkotasoisemmiksi ja vaativat aina jälkieditointia. Julkilausumassa viitataan tämän osalta Hanna Hagströmin ja Jan Pedersenin tekemään tutkimukseen.

Editoiminen vaatisi aikaa ja ammattitaitoa, jotta kääntäjä pystyy irrottautumaan mahdollisesti huonosta tekokäännöksestä. Kognitiivisesti kuormittavasta työstä on kuitenkin tehty kääntäjille taloudellisesti kannattamatonta ja siksi jälkieditointia eivät jatkossa todennäköisesti tee kääntämisen ammattilaiset. Jos työn tekee jatkossa nopeasti joku muu kuin koulutettu ammattilainan ja ennen pitkää generatiivinen tekoäly hyödyntää omaa aiemmin luomaansa ehkä heikkotasoista tekstiä, on näillä väistämättä vaikutus kielemme kehitykseen.

Silloin kun käännöstä tarvitaan välittämään ihmisen tekemän ainutlaatuisen ja luovan teoksen viesti, tulisi myös käännöksen olla luova ja ainutlaatuinen, ja tähän tarvitaan ihminen. Tekoälyä voitaisiin kyllä käyttää hyödyksi kääntäjän työvälineenä. Tämä kuitenkin edellyttäisi, että kääntäjät olisivat tiiviisti mukana kehittämässä tekoälypohjaisia työkaluja ja voisivat aidosti valita, milloin käyttävät tekoälyä työssään. Tekoäly voi esimerkiksi korjata kirjoitusvirheet ja epäjohdonmukaisuudet, tehdä toisteiset tylsät työt, etsiä tietoa, tarjota ajantasaisia sanastoja ja auttaa eri vaihtoehtojen pallottelussa.

Eettinen tekoälyn hyödyntäminen edellyttää, että niin käännösten tilaajilla kuin yleisöllä on tiedossaan, onko käännös ihmisen vai koneen tekemä. Tekoälyn eettinen kehittäminen taas edellyttää monikulttuurisuuden, yksilöllisyyden, monimuotoisuuden ja kaiken valtavirrasta poikkeavan huomioimista niin, etteivät kulttuurit yhdenmukaistu tekoälyn vaikutuksesta. Uhkana on, että kun tekoäly siirtyy opettamaan itse itseään, se tukahduttaa luovuuden ja omaperäisyyden ja totuttaa meidät keskinkertaisuuteen. Tällä olisi vaikutuksia jopa kulttuuriperintöömme.

AVTE lopettaa julkilausumansa kirjaamalla, että luovassa kääntämisessä tekoäly on teennäinen ratkaisu johonkin, mikä toimii hyvin. Tekoälyä käytetään keinona alentaa kääntäjien jo ennestään alhaisia palkkioita. UNESCO Courrier -lehden mukaan käännösten osuus elokuvatuotannon kokonaiskustannuksista on alle 1 %, mutta ne tuottavat huomattavaa voittoa. Käännösten ja kääntäjien osuutta elokuvatuotannossa ei voi vähätellä. Eikä voi luovan työn ainutlaatuisuutta ja arvoa.

Kirjoittaja työskentelee Kieliasiantuntijat ry:n toiminnanjohtajana ja osallistui AVTE:n konferenssiin ja kokoukseen 16.-18.5.2024.

24.6. klo 11.27: Korjattu ensimmäisen kappaleen kesken jäänyt virke "Konferenssissa käytetyistä puheenvuoroista ilmeni olevan varsin tavallista, että kääntäjää pyydetään luovuttamaan kaikki tekijänoikeudet, mukaan lukien ne, joista lainsäädännön mukaan ei edes voi luopua."

Lue lisää:

Audiovisual Translators Europe AVTE