Lue tästä artikkelisarjan ensimmäinen osa, jossa esitellään Sitran viisi megatrendiä, artikkelisarjan eri osat ja haastatellut asiantuntijat.

Talousteema Sitran megatrendiselvityksessä

Sitran megatrendiselvityksen 2023 mukaan talouden perusta rakoilee. Tarve uudistaa taloutta lisääntyy globaalin eriarvoisuuden kasvun ja ekologisen kestävyyskriisin myötä. Nykyinen talousjärjestelmä ei sellaisenaan ole luonnon ja ihmisen kannalta kestävä. Vastuullisuuden merkitys kaikessa toiminnassa korostuu. Vastuullisuus koskee ihmisoikeus- ja ympäristökysymyksiä sekä luonnon tilan ja ihmisen hyvinvoinnin parantamiseen liittyviä teemoja. Talouden roolia ja merkitystä tulisi miettiä uudelleen. (Sitra 2023.)

Talous ja tulkkausala

Tätä artikkelia varten haastatellut tulkkausalan asiantuntijat nostivat esiin paitsi yhteiskunnallisen taloustilanteen merkityksen tulkkausalalle myös tulkkien palkkiot, tulkkaustyön statuksen ja arvostuksen suhteessa siitä saataviin rahallisiin korvauksiin. Lisäksi haastatteluissa keskusteltiin siitä, että tulkkauspalvelun valinnassa laadun ja ihmisen hyvinvoinnin tulisi olla aina etusijalla mahdollisimman halvan hinnan sijaan.

Talous ja hyvinvointi

Tampereen yliopiston käännöstieteen professori Kaisa Koskisen mukaan talouden ja hyvinvoinnin megatrendit liittyvät vahvasti yhteen. Tulkkauksen olennainen kysymys on, miten ihmiset saavat tarvitsemansa kielellisen tuen tilanteissa, jotka vaikuttavat vahvasti heidän hyvinvointiinsa.

- Kun kyseessä on julkisesti tuotetuista palveluista, keskustellaan aina sen hinnasta. Tästä syntyy iso jännite tulkkauksen nykyhetkeen, menneisyyteen ja tulevaisuuteen, Koskinen pohtii.

Menneisyyden painolasti koko tulkkausalalla ja varsinkin asioimistulkkauksessa on Koskisen mukaan pitkäaikainen kokemus siitä, että arvostus ei ole tulkin ammatin vaativuuden tasolla. Arvostus mitataan ansiotasolla, minkä Koskinen näkee pikemminkin heikkenevän kuin paranevan. Jatkuvasti keskustellaan tarpeesta leikata julkishallinnosta ja keventää sitä. Samaan aikaan Suomi monikielistyy, ja tarve tarjota palveluita eri kielillä kasvaa.

- Keskustelu tulkin ammatin arvostuksen puutteesta on tällä hetkellä jännitteen kautta näyttäytyvät megatrendi, Koskinen toteaa.

- Hyvinvoinnin tarjoamisen ongelmat liittyvät siihen, mihin on varaa ja ketkä kokevat olevansa tämän yhteiskunnan täysivaltaisia jäseniä, kenellä on mahdollisuus osallistua, kenen ääni kuuluu ja kenellä on puhevalta, sanoo Koskinen.

Sitran megatrendit kytkeytyvät toisiinsa. Se, missä epäonnistutaan hyvinvoinnin puolella (esim. Maahanmuuttovirastossa turvapaikan hakijoiden haastattelut vuonna 2015), näkyy Koskisen mukaan Demokratian kamppailu kovenee -megatrendin kasvavina haasteina. Tästä esimerkkinä Koskinen mainitsee katujengit.

Koskisen mukaan megatrendit ruokkivat toisiaan hyvässä ja pahassa. - Poliittiset päättäjät eivät halua tunnustaa tai eivät osaa nähdä tätä kytköstä, Koskinen pohtii. Keskustelu siitä, mihin meillä on varaa ja mitä jokin saa maksaa, näkyy usein vain pelkkänä talouskysymyksenä, vaikka on suuria yhteiskunnallisia ja hyvinvointiin liittyviä vaikutuksia: Miten me saman yhteiskunnan jäsenet tulemme keskenämme toimeen?

Koskinen kertoo, että Tampereen yliopistossa tutkimus on kytketty kestävän kehityksen teemoihin ja YK:n tavoitteisiin. Tutkimuksessa on myös pohdittu, millainen on resilientti ja hyvin toimiva yhteiskunta ja miten kaikki otetaan siihen mukaan. Koskien näkee, että tulkkaus on kaikkien megatrendien ytimessä, mutta tulkkauksen rooli ei tule aina tunnistetuksi.

Talouden tilanne vaikuttaa tulkkauspalveluihin

Taloudenpidon paineet näkyvät ajavat säästämään tulkkauksesta.

- Perussuomalaiset ovat jo esittäneet sitä, että yhteiskunta tarjoaisi maahanmuuttajille tulkkauspalveluita vain rajallisen ajan. Samaa on esitetty myös Ruotsissa, Kieliasiantuntijoiden toiminnanjohtaja Hanna Gorschelnik toteaa.

Myös Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton SKTL:n toiminnanjohtaja Jenni Kavénin mukaan Suomen nykyinen taloustilanne, siihen liittyvät säästölinjat ja leikkaukset sekä asiat, joita maailmalla tapahtuu, vaikuttavat tulkkien työelämään.

- Julkishallinnon toimijoiden on tärkeä miettiä, kannattaako säästää tulkkauksen hinnasta hankkimalla palvelu halvimmalta, mutta ei välttämättä osaavimmalta toimijalta. Vai voitaisiinko säästää tilaamalla tulkkaus koulutetulta ammattilaiselta?, Kavén kysyy.

Kavénin mukaan tulkkausalan kilpailutuksissa on jo pitkään etsitty halvinta hintaa laadusta välittämättä.

Kääntäjä, konferenssi- ja kirjoitustulkki Pia Von Essenin mukaan -asioimistulkkien ansiotaso on romahtanut. Hänen mielestään pitäisi koko yhteiskunnan tasolla juurruttaa tulkin työn arvostusta ja ymmärtää, että kyseessä on erittäin arvokas asiantuntijatyö.

Tulkin työn arvostuksen lisääminen tarkoittaisi myös sitä, että tulkkaukseen pitäisi panostaa myös taloudellisesti riittävästi. Von Essen toteaa, että nykymalli ei ole kestävä.

- Pahimmassa tapauksessa asioimistulkkauksia tehdään milloin missäkin kuten pikatulkkauksena kuulokkeet päässä bussissa eikä ehditä valmistautua kunnolla, hän kertoo.

Von Essenin mielestä julkisen puolen asioimistulkkauksen kustannukset pitäisi leipoa budjettien sisään kiinteänä kustannuksena.

- Kun puhutaan jonkin julkispalvelun kustannuksista, harvoin puhutaan erikseen vaikkapa viraston siivouksesta tai kalustehankinnoistakaan, von Essen toteaa. Samaan tapaan ei pitäisi puhua erikseen tulkkauskustannuksista vaan nähdä ne samanlaisina asiaankuuluvina välttämättömyyksinä koko julkispalvelun toiminnalle.

Jenni Kavénin mukaan etätulkkaus ei ole tuonut tulkeille taloudellista hyvää. - Päinvastoin, tulkin henkilökohtaisen talouden perusta saattaa rakoilla, jos teknologia lisää etätulkkauksen käyttöä, Kavén sanoo.

- Olen usein ajatellut, että etätulkkauksesta pitäisi maksaa jopa enemmän kuin läsnäolotulkkauksesta sen vaativuuden ja kognitiivisen kuormittavuuden takia. Etätulkkauksessa on paljon erilaista huomioon otettavaa vielä itse tulkkauksen lisäksi, kertoo Kavén.

Työelämätaidoilla parempi asema työmarkkinoilla

Kieliasiantuntijat ja Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto laativat kyselytutkimuksiin perustuvia palkkiotilastoja. Järjestöt tilastoivat, mutta eivät laadi palkkiosuosituksia. Jokainen itsensätyöllistäjä määrittelee itse oman palvelunsa hinnan. Tosin Euroopan komission linjaus siitä, että itsensätyöllistäjätkin voisivat yhdessä neuvotella palkkioista ja muista ehdoista esimerkiksi siinä tilanteessa, jos he ovat rinnastettavissa työntekijöihin tai ovat taloudellisesti tai neuvotteluvallaltaan toimeksiantajansa nähden alisteisessa asemassa, on kiinnostava.

Palkkiotilastot ovat toimineet jäsenille oman työn hinnoittelun apuvälineenä. Suurin osa SKTL:n tulkkijäsenistä on yrittäjiä. Kavénin mukaan SKTL ja Kieliasiantuntijat ry tekivät korona-aikana yhteisen kyselytutkimuksen asioimis- ja oikeustulkeille. Kyselytutkimuksesta kävi ilmi, että tulkkien palkkiopyynnöt olivat hyvin kohtuullisia työn vaativuuteen nähden.

- Yrittäjän tulosta jopa puolet palkkiosta saattaa kulua yrityksen kuluihin, veroihin, vakuutuksiin ja muihin pakollisiin maksuihin, kuten eläkemaksuihin. Asioimistulkit eivät pääse tällä hetkellä rikastumaan, Kavén toteaa.

Palkkiokyselystä ilmeni, että oikeustulkkien palkkiotaso oli hieman asioimistulkkien palkkiotasoa parempi. Joissakin uusissa tulkkauspalveluiden kilpailutuksissa tulkin koulutustausta on otettu palkkiotasossa huomioon. Tulkkauksesta maksetaan enemmän, jos tulkilla on esimerkiksi oikeustulkkauksen erikoisammattitutkinto tai hänet on merkitty oikeustulkkirekisteriin.

Perinteisesti konferenssitulkkien ansiotaso  on ollut asioimistulkkeja parempi, sillä konferenssitulkkauksessa asiakaskunta on usein yksityissektorilta.

- Paremman ansiotason muodostumista tukee myös se, että konferenssitulkit kohtaavat työssään kollegoita toisin kuin pääasiassa yksin työskentelevät asioimistulkit. Tieto työehdoista ja omasta asemasta työmarkkinoilla siis kulkee. Yhteiskunnan tuntemuskin on suomalaisen yliopistokoulutuksen saaneella vahvempaa kuin vaikkapa hiljattain Suomeen tulleella asioimistulkilla, Kavén pohtii.

Kavénia huolestuttaa asioimistulkkien yrittäjä-, työntekijä- ja työelämätaitojen puute. Hän pelkää, etteivät kaikki tulkit osaa pitää huolta omista taloudellisista oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan. Toimeentulossa korostuu asioimistulkkien osalta se, ettei välttämättä tunneta toimeentulon periaatteita eikä tehdä aina eroa siinä, milloin ollaan yrittäjän roolissa ja milloin työsuhteessa ja mitä kussakin roolissa tulisi ottaa huomioon. Kaikkien yrittäjinä toimivien olisi Kavénin mukaan hyvä parantaa omia työelämäosaamistaitojaan. Yrittäjätulkkikin voi yhtäkkiä joutua työnantajan asemaan, jos hänellä on alihankkija, ellei hän osta palvelua laskulla ostopalveluna.

- Työelämätaitoja pitäisi päästä harjoittelemaan jo opintojen aikana, Kavén sanoo.

Työelämätulkkauksen nousukausi

Osuuskunta Vian talouspäällikkö, viittomakielen tulkki Outi Huusko on havainnut viittomakielen ja puhevammaisten tulkkauksen omana trendinä työelämätulkkauksen tarpeen kasvun. Hänen mukaansa työelämätulkkauksen on ennustettu lisääntyvän  opiskelutulkkausmäärien kasvun  myötä.

- Kun opiskelijat valmistuvat asiantuntija-ammatteihin, tulkkauksen tarve ei poistu, vaan painopiste siirtyy koulusta työpaikalle, hän toteaa. -Se, mitä tulkkausalalla tapahtuu, ei ole enää pelkästään viittomakielen tulkkausta, vaan kaikkea mahdollista, koska ihmiset ovat nähneet, että he voivat käyttää kaikkia kielellisiä resursseja todella laajasti. Sama siirtyy uuden sukupolven myötä työelämään.

 

Artikkelisarjan aikaisemmat osat: 

24.1.2024 Tulkkausalan megatrendit

24.1.2024 Tulkkausalan megatrendit: Luonnon kantokyky

24.1.2024 Tulkkausalan megatrendit: Hyvinvointi ja tulkkausala

31.1.2024 Tulkkausalan megatrendit: Demokratia ja tulkkausala

31.1.2024 Tulkkausalan megatrendit: Digitaalisuus ja tulkkausala