Vammaisten tulkkauspalveluiden kokonaistilanne arvioitava pikaisesti
Vanessa / 5.4.2022
Vammaisjärjestöt, tulkkijärjestöt ja -kouluttajat jättivät maaliskuussa sosiaali- ja terveysministeriölle vetoomuksen vammaisten tulkkauspalveluiden kokonaistilanteen arvioinnin pikaisesta käynnistämisestä. Arvioinnin tavoitteena on kehittää ja selkeyttää vammaisten tulkkauspalveluiden järjestämistä, jotta laissa säädetyt oikeudet tulkkaukseen toteutuisivat.
Tällä hetkellä vammaisten tulkkauspalveluiden tilanne on sekava ja tulkkauksen toteutuminen ontuu eri hallinnonalojen säädösten puutteellisuuden sekä ristiriitaisuuden vuoksi. Viranomaisten vastuulla oleva tulkkaus tarjotaan mm. asiakas- ja potilaslakien sekä hallintolain perusteella, mutta oikeusministeriön julkaiseman viittomakielibarometrin mukaan tämä velvoite järjestää tulkkausta tunnetaan varsin heikosti.
Barometrin mukaan kuuroista vastaajista vain 13 % sai viranomaisen kanssa asioidessaan tulkkauksen viranomaisen järjestämänä. Puhevammaisista ihmisistä 68 % koki, että mahdollisuudet kommunikointiin ja vuorovaikutukseen vähenivät koronasta johtuvien rajoitusten ja toimenpiteiden seurauksena.
Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelmassa todetaan, että Kelan järjestämien palveluiden toimivuutta selvitetään ja tulkkaus on osa näitä palveluita. Vaikka tulkkauspalvelu on luonteeltaan toissijainen, on se asiakkaalle merkityksellinen. Jotta selvitys ehditään tehdä tällä hallituskaudella, toimeen tulee tarttua nyt. Selvitys tulee tehdä yhteistyössä vetoomuksen allekirjoittaneiden kanssa. Myös lakikirjauksia tulisi selkeyttää ja täsmentää.
Tulkkauksessa on kyse kielellisistä perusoikeuksista
Monet vammaiset henkilöt tarvitsevat tulkkausta lähes jokaisella elämän osa-alueella. Tulkkauspalveluissa on kyse kielellisistä perusoikeuksista, joiden toteutuminen on tällä hetkellä hyvin puutteellista. Siksi kokonaisuuden selvittämisellä ja kehittämisen arvioinnilla on kiire. Vammaisjärjestöillä, tulkkauspalvelun tuottajilla, tulkeilla ja tulkkikouluttajilla on selkeä käsitys nykylainsäädännön puitteissa asiakkaille koituvista ongelmista ja mitä näiden ongelmien ratkaisu edellyttää. Esimerkiksi perusopetuslain mukaan tulkitsemis- ja avustajapalvelun tarve arvioidaan erillään oppimisen tuesta mutta kunnissa ei aina osata arvioida tulkitsemisen tarvetta. Tällöin osa oppilaista saa avustajapalvelua, joka on riittämätöntä heidän kielellisiin tarpeisiinsa nähden. Tämä johtaa siihen, että oppilas ei voi osallistua opetukseen täysmääräisesti.
Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet Autismiliitto ry, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Kehitysvammaliitto ry, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry, Kieliasiantuntijat ry, Kuuloliitto ry, Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry, Kuurojen Liitto ry, Suomen CP-liitto ry, Suomen Kirjoitustulkit ry, Suomen Kuurosokeat ry.