Vieraannuttavan retoriikan peruspiirre on vastakkainasettelu: ”me” vastaan ”ne”. Suomessa tätä retoriikkaa on tuoreimmillaan nähty esimerkiksi elokuussa 2025, kun kansanedustajan puheet ”heikkolaatuisista tulokkaista” ja vouhkaaminen salaliittoteoriaksikin määritellystä ”väestönvaihdosta” nousivat esiin (Nissinen, 2025). Saman puolueen johtoon uudelle kierrokselle valittu taas sanoi, että ”maahanmuutto koituu hyvinvointiyhteiskunnan tuhoksi” (”Purra maalaili uhkakuvia maahanmuutosta”, 2025).

Tutkimus osoittaa, että tällaisella puheella on kauaskantoisia seurauksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen MoniSuomi-tutkimuksessa (THL, 2023) todettiin, että syrjintä ja yksinäisyys heikentävät maahan muuttaneiden osallisuutta ja hyvinvointia Suomessa, vaikka kaikkinensa tilanne onkin viime vuosien aikana kohentunut. Ulkopuolisuuden tunne voi syntyä paitsi arjen kohtaamisissa myös poliittisen keskustelun tasolla, kun kieltä käytetään erottelevasti. Itä-Suomen yliopiston ja Turun yliopiston yhteinen tutkimus kansainvälisten osaajien kokemuksista tuo esiin, kuinka ulkopuolisuuden ja syrjinnän kokemukset seuraavat mukana, vaikka ammatillinen urapolku olisikin monipuolinen ja pitkälle edennyt (Itä-Suomen yliopisto, 2024).

Maailmalla on jo nähty, miten vieraannuttava retoriikka voi johtaa vakaviin seurauksiin. Torre Pachecossa, Espanjassa, maahanmuuttajataustaisia vastaan hyökättiin, koska heitä kohtaan oli lietsottu vihamielisyyttä (Forero, 2025). Etelä-Afrikassa Operation Dudula -liike on käyttänyt retoriikkaa, jossa maahanmuuttajat nähdään resurssien riistäjinä, mikä sekin on johtanut väkivaltaisiin hyökkäyksiin (Charlie & Ford, 2023). Yhdysvalloissa puolestaan on osoitettu, että poliittinen vihamielinen retoriikka voi saada maahanmuuttajat välttelemään terveyspalveluja rasismin pelossa, ja se aiheuttaa merkittävää psyykkistä kuormitusta (López-Hinojosa ym., 2024).

Suomessa suuntaus on samanlainen. Poliisin tilastoimien viharikosten määrä Suomessa on ollut kasvussa, ja vuonna 2023 epäiltyjen viharikosten määrä oli ennätyksellinen (Valtioneuvosto, 2024). Polarisoitunut keskustelu vaikeuttaa rakentavaa vuorovaikutusta ja luottamusta väestöryhmien välillä, ja tämäntyyppinen puhe valuu jo arjen tilanteisiin (Mäkinen, 2022). Kun vieraannuttava retoriikka normalisoituu, se ei ainoastaan heikennä maahanmuuttajien hyvinvointia, vaan kaventaa myös demokratian keskustelutilaa. Jopa päättäjät itse ovat alkaneet vetäytyä yhteiskunnallisesta keskustelusta heihin itseensä kohdistuneen vihapuheen takia (Knuutila ym., 2019).

Kieli ei ole ainoastaan ilmaisun väline, vaan se myös muokkaa todellisuutta ympärillämme. Jokainen käyttämämme termi ja metafora vaikuttaa tähän: puhe ”tulokkaiden heikkolaatuisuudesta” tai harmittomalta tuntuva termi ”halpatyövoima” ei vain kuvaa ilmiöitä, vaan sijoittaa ihmiset arvojärjestykseen. Kotimaisten kielten keskuksen mukaan “vieraskielisistä” pitäisi puhua harkiten, sillä termi on epäselvä ja voi luoda valheellisia mielikuvia henkilön suomen kielen taidosta (Kotus, 2025). Kieli on siis vallankäytön väline, joka voi joko vahvistaa yhteisöllisyyttä tai sysätä ryhmiä marginaaliin.

Huomaamattomat sananvalinnat voivat toimia osana laajempaa ideologista kehystä. Retoriset keinot, kuten yleistykset, vastakkainasettelut ja leimaavat nimitykset, eivät ole yksittäisiä lipsahduksia vaan järjestelmällisiä tapoja rakentaa raja-aitaa ”meidän” ja ”niiden” välille. Kun tällainen kieli alkaa tuntua normaalilta, se muuttaa keskustelun rajoja: tietyt näkökulmat marginalisoidaan, toiset taas vahvistuvat ja muuttuvat arkipäivän todellisuudeksi (Nortio ym., 2020). Tässä kirjoituksessa vieraannuttamista on tarkasteltu vain maahanmuuton näkökulmasta, mutta myös esimerkiksi uskontoon, seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin tai järjestäytymiseen liittyvät keskustelut niin ikään ovat jo ajautuneet vaarallisille raiteille.

Kieliasiantuntijan näkökulmasta tämä haastaa pohtimaan meidän rooliamme: missä määrin toimimme pelkästään tekstien ammattilaisina ja missä määrin yhteiskunnallisen todellisuuden rakentajana? Meillä, jotka analysoimme, muokkaamme, käännämme, selvennämme ja jäsennämme kieltä, on varmasti mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaista keskustelukulttuuria yhteiskunta ympärillämme ylläpitää. Emme missään nimessä voi unohtaa, että tämän kaiken ytimessä on kallisarvoinen demokratiamme. Kun retoriikka kaventaa keskustelutilaa, vaarantuu luottamus instituutioihin ja toisiin kansalaisiin. Kyse on siitä, millainen yhteiskunta meille rakentuu kielivalintojen seurauksena.

Kirjoittaja on Kieliasiantuntijat ry:n aktiivitoimijoita. Hän työskentelee julkaisuasiantuntijana Hämeen ammattikorkeakoulussa, jossa hän pyrkii tuomaan esille kieliasiantuntijuutta muun muassa tieteen yleistajuistamisen ja vastuullisen kielenkäytön kautta.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kieliasiantuntijoiden Kiekaus-lehden vuoden 2025 vuosijulkaisussa tammikuussa 2026.

Lähteet

Charlie, A. & Ford, T. (18.9.2023). Inside South Africa's Operation Dudula: 'Why we hate foreigners'. BBC Africa Eye. https://www.bbc.com/news/world-africa-66808346 

Forero, S. (15.7.2025). A ‘hunt’ for migrants in the Spanish town of Torre Pacheco triggers fear: ‘There is peace for nobody’. El País. https://english.elpais.com/international/2025-07-15/a-hunt-for-migrants-in-the-spanish-town-of-torre-pacheco-triggers-fear-there-is-peace-for-nobody.html 

Itä-Suomen yliopisto. (2024). Onnistuneita urapolkuja mutta myös ulkopuolisuutta ja syrjintää – Kansainvälisten osaajien tarinoita Suomesta. Haettu 18.9.2025 osoitteesta https://www.uef.fi/fi/artikkeli/onnistuneita-urapolkuja-mutta-myos-ulkopuolisuutta-ja-syrjintaa-kansainvalisten-osaajien-tarinoita

Knuutila, A., Kosonen, H., Saresma, T., Haara, P. & Pöyhtäri, R. (2019). Viha vallassa : Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:57 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-786-4 

Kotus. (16.9.2025). ”Vieraskielisistä” pitäisi puhua harkiten. https://kotus.fi/vieraskielisista-pitaisi-puhua-harkiten/ 

López-Hinojosa, I., Zhang, J., López-Hinojosa, K., Baig, A. A., Tung, E. L. & Martinez-Cardoso, A. (2024). "We have to lie low … that sort of poisons me more and more": A qualitative study of violent political rhetoric and health implications for Spanish and Chinese speaking immigrants. Social Science & Medicine, 341, 116504. https://doi.org/10.1016/j.socscimed.2023.116504 

Mäkinen, C. (2022). Oikeistopopulistien retoriikka hallitsee monikulttuurisuuskeskustelua. Haettu 21.9.2025 osoitteesta https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/hyva-yhteiskunta/oikeistopopulistien-retoriikka-hallitsee-monikulttuurisuuskeskustelua 

Nissinen, E. (28.8.2025). Perussuomalaisten Teemu Keskisarja puhui A-studiossa väestönvaihdosta totena ja kutsui maahanmuuttajia ”heikkolaatuisiksi”. Yle uutiset. https://yle.fi/a/74-20179747

Nortio, E., Niska, M., Renvik, T. A. & Jasinskaja-Lahti, I. (2020). ‘The nightmare of multiculturalism’: Interpreting and deploying anti-immigration rhetoric in social media. New Media & Society, 23(3), 438–456. https://doi.org/10.1177/1461444819899624 

”Purra maalaili uhkakuvia maahanmuutosta, valittiin jatkokaudelle selvin luvuin”. (14.6.2025). Suomenmaa. https://www.suomenmaa.fi/uutiset/purra-valittiin-jatkokaudelle-perussuomalaisten-johdossa/ 

THL. (n.d.). Kansallinen tutkimus ulkomailla syntyneiden terveydestä, hyvinvoinnista ja palveluista (MoniSuomi). Haettu 20.9.2025 osoitteesta https://thl.fi/tutkimus-ja-kehittaminen/tutkimukset-ja-hankkeet/kansallinen-tutkimus-ulkomailla-syntyneiden-terveydesta-hyvinvoinnista-ja-palveluista-monisuomi

Valtioneuvosto. (2024). Viharikosepäilyjen määrä viime vuonna korkeimmillaan. Haettu 20.9.2025 osoitteesta https://valtioneuvosto.fi/-/25254699/viharikosepailyjen-maara-viime-vuonna-korkeimmillaan