Päivi Pimiä (nyk. Rainò) on tutkinut vuonna 1987 julkaistussa artikkelissaan huulioiden käyttöä suomalaisessa viittomakielessä. Pimiä jakaa huuliot kahteen päätyyppiin: suomen kielen sanahahmoihin ja viittomakielisiin huulioihin. Edelliset pohjautuvat suomen kielen sanoihin niiden kirjoitetussa muodossa. Jälkimmäiset taas ovat syntyneet viittomakielen käyttötilanteissa aikojen kuluessa, eikä niillä ole suoraa kontaktia kirjoitetun kielen kanssa. Huulio on tärkeä osa jokaisen viittoman oikein tuottamista, ja pienikin muutos voi muuttaa viittoman merkityksen. 

Mielenkiintoni kohdistuu sellaisiin viittomapareihin, jotka ovat rakenteeltaan täysin tai melkein samanäköiset, mutta jotka saavat eri merkitykset nimenomaan huulion perusteella. Tässä artikkelissa esittelen kymmenen esimerkkiä. Aineistona käytän Suomalaisen viittomakielen verkkosanakirjaa Suvia. Kiitos Kuurojen Liitolle kuvien käyttömahdollisuudesta! 

Tavallinen - kohtalainen

Ensimmäisen kuvan viittoma viittaa merkitykseen ”tavallinen” vastaavalla suomen kielen sanahahmolla, kun taas jälkimmäinen viittoma merkitykseen ”kohtalainen” viittomakielisellä huuliolla [^{suu mutrussa}].

      

Suvin artikkeli 190                                                    Suvin artikkeli 191

Mauste - puhua palturia

Tämä viittoma viittaa niin merkitykseen ”mauste” vastaavalla suomen kielen sanahahmolla kuin idiomaattiseen merkitykseen ”puhua omiaan”, ”puhua palturia” viittomakielisillä huulioilla [^palapala] tai [^suola]. Sinänsä kiinnostavaa, että tässä yhteydessä sanahahmo [suola] ei tuo mukanaan suomen kielen vastaavaa merkitystä.

Suvin artikkeli 350

Sanoa - muiden väittämä

Ensimmäinen viittoma viittaa yleiseen merkitykseen ”sanoa” silloin, kun huuliona on suomen kielen sanahahmo. Jälkimmäinen viittoma saa merkityksen ”muiden puhuma/väittämä” ja ”saada tiedon kuulopuheena” viittomakielisillä huulioilla [ph^uu] tai [p^uu].

   

Suvin artikkeli 603                                                           Suvin artikkeli 602

Perua - tehdä tai kokea merkittävä asia

Ensimmäinen viittoma tarkoittaa ”perua”, jos huuliona on suomen kielen sanahahmo, jälkimmäinen viittoma taas tarkoittaa ”tehdä/kokea jokin merkittävä asia” viittomakielisellä huuliolla [^ap].

   

Suvin artikkeli 645                                                             Suvin artikkeli 644

Olla valmiina - varmuuden vuoksi

Tämä viittoma saa merkityksen ”olla valmiina” ja ”valmiiksi tehty” (esimerkiksi ohjelmat, laitteet, ruoat), kun huulio muistuttaa suomen kielen sanahahmoa [valmis]. Saman viittoman merkitys viittomakielisillä huulioilla [h^yy] tai [^yy] on “varmuuden vuoksi”.

   

Suvin artikkeli 812                                                            Suvin artikkeli 813

En pidä - nolostua

Ensimmäisen kuvan viittoman merkitys on ”ei pidä (jostakin)” , jälkimmäinen viittoma tarkoittaa ”nolostua”, kun huulio on viittomakielinen [pⁱ pⁱ pⁱ]. Viittoman merkitys vahvistuu, kun liike tehdään kerran ja suurempana, tällöin huuliolla [pⁱ].

   

Suvin artikkeli 944                                                            Suvin artikkeli 945 

Voittaa - saada ansaitsematonta etua

Tämä ensimmäisen kuvan viittoma tarkoittaa ”voittaa” ja ”kyetä” vastaavilla suomen kielen sanahahmoilla. Verkkosanakirjan mukaan sama viittoma voi saada merkityksen ”onnistua” viittomakielisellä huuliolla [pⁱ]. Jälkimmäisen kuvan viittoma viittaa merkitykseen ”saada ansaitsematonta etua” ja ”käyttää hyväksi” silloin, kun mukana on viittomakielinen huulio [p^oo].

   

Suvin artikkeli 1066                                           Suvin artikkeli 1061

Ehtiä - ei ole tehnyt

Ensimmäisen kuvan viittomaa käytetään merkityksissä ”ehtiä” ja ”on aikaa (johonkin)”. Verkkosanakirjan mukaan liikkeen voi tehdä myös kaksi kertaa. Jälkimmäisen kuvan viittoma taas kääntyy suomeksi ”ei ole tehnyt” ja ”ei ole syyllistynyt”, kun käytössä on viittomakielisistä huulioista [h^yy] tai [^yy].

   

Suvin artikkeli 1130                                                          Suvin artikkeli 1131

Vähän/halpa - todella halpa

Tämä viittoma viittaa merkitykseen ”vähän” ja ”halpa” vastaavilla suomen kielen sanahahmoilla. Viittoman merkitys voi vahvistua ”todella halvaksi” viittomakielisellä huuliolla [pⁱ].

Suvin artikkeli 1190

Sanalla ”huono” on monta viittomavarianttia, yksi niistä on eleenäkin tunnistettava “peukalo alaspäin”, eli tarkemmin kuvailtuna viittoma muodostetaan käsimuodolla A, jossa on peukalo ojennettuna, alaspäin orientoituneena ja lyhyellä suoralla liikkeellä alaspäin. Viittoma saa merkityksen ”huono” vastaavalla suomen kielen sanahahmolla. Tämä viittoma saa toisenlaisen merkityksen ”tilanteeseen liittyy jokin harmittava este tai epätoivottava ominaisuus” viittomakielisellä huuliolla [pⁱ]. Esimerkiksi paikanhakija olisi muutoin kelvollinen, mutta hänellä on yksi este.

Pohdiskelutehtävä viittomakielen tulkeille

Keksitkö muita vastaavanlaisia esimerkkejä, joissa viittomat ovat rakenteeltaan täysin tai melkein samanäköiset, mutta jotka eroavat toisistaan nimenomaan huulion osalta?

 

Kirjoittaja työskentelee lehtorina Humanistisen ammattikorkeakoulun Tulkkaus ja kielellinen saavutettavuus-koulutusohjelmassa.

 

Lähteet:

Pimiä, P. (1987). Suomalaisen viittomakielen suunliikkeistä. – Päivi Pimiä & Terhi Rissanen, Kolme kirjoitusta viittomakielestä s. 25-47. Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitoksen julkaisuja No. 17. Helsinki: Yliopistopaino.

Suvi – Suomalaisen viittomakielen verkkosanakirja 2003. Helsinki: Kuurojen Liitto ry. Verkkojulkaisu: http://suvi.viittomat.net.