Viittomakielen tulkkauspalveluiden järjestämisvastuussa oleva Kela määrittelee palvelukuvauksessaan etätulkkauksen siten, että tulkkauspalvelua tarvitseva asiakas ja tulkki ovat fyysisesti eri paikoissa. Jos tulkki ja asiakas ovat samassa paikassa, se on lähitulkkausta, vaikka kolmas osapuoli olisi eri paikassa. Kelan keväällä 2021 alkaneella hankitakaudella etätulkkaus tulee osaksi viittomakielen tulkkauksen palveluntarjoajien tulkkaustuotteiden valikoimaa.

Etätulkkaus ja sen yleistyminen tuo alalle uudenlaisia palkkaan ja korvauksiin liittyviä kysymyksiä. Monien puhuttujen kielten tulkkien mielestä palkat ja palkkiot eivät vastaa työn vaativuutta. Etätulkkaukseen liittyy tulkkauksen haasteita, jollaisia ei ole lähitulkkauksessa: fyysisen läsnäolon puuttuminen, suurempi kognitiivinen kuormitus ja etätulkkauksen vaatimat erityiset strategiat, tiedot ja taidot. Viittomakielen etätulkkaukseen omat haasteensa luo kolmiulotteinen kieli kaksiulotteisella ruudulla. Tulkatessaan tulkki tulkitsee eleitä ja ilmeitä sekä käyttää hyväkseen ympäristön vihjeitä, jotka jäävät osin näkymättömiksi etätulkkauksessa. Tuolloin tulkin kognitiivinen päättely kuormittuu enemmän. Tulkki myös uupuu etätulkkauksessa nopeammin. Uupuminen johtaa helpommin tulkkausvirheisiin.  Tulisikin keskustella myös etätulkkauksen haastavuudesta suhteessa palkkaukseen sekä paritulkkauksen mahdollisuudesta lyhyemmissäkin etätulkkaustilanteissa.

"Tulkatessaan tulkki tulkitsee eleitä ja ilmeitä sekä käyttää hyväkseen ympäristön vihjeitä, jotka jäävät osin näkymättömiksi etätulkkauksessa."

Etätulkkaus on tuonut puhuttujen kielten tulkkaukseen uudenlaista hinnoittelua. Etätulkkauksissa vähimmäislaskutus voi olla 15 minuuttia tai toimeksiannot voidaan laskuttaa jopa toteutuneiden minuuttien mukaan. De Meulderin ym. kansainvälisessä tutkimuksessa, joka ylsi 63 eri maahan, myös viittomakielen etätulkkauksessa uhkana nähtiin palkkauksen heikkeneminen. Etätulkkaus viittomakielen tulkkauksen uutena työmuotona tulee osaksi palkkakeskustelua myös meillä Suomessa.

Etätulkkaus säästää matka-aikaa ja matkakustannuksia sekä vähentää odotusaikaa, ja siten se mahdollistaa tulkin työpäivään enemmän tulkkaukseen käytettävää työaikaa. Sen sijaan työnkuvaan tulee mukaan tekniikasta ja etäyhteyksistä johtuvaa työtä, joka tehdään normaalin tulkkaukseen valmistautumisen lisäksi. Tulisi selvittää, kuinka etätulkkauksen tuoma lisätyö pitäisi huomioida tulkkien palkoissa. On myös hyvä keskustella, kenen laitteita ja tietoliikenneyhteyksiä etätulkkauksessa käytetään, ja mikäli laitteet tai yhteys ovat tulkin, miten niiden käyttö korvataan.

Tekeillä opas etätulkkaukseen - ehkä avuksi palkkakysymyksiä ratkottaessa

Tekeillä on Tulkkaustoiminnan kehittämisen YAMK:n tutkimuksellisena kehittämistyönä opas viittomakielen etätulkkaukseen. Työn tarkastelun kohteena ovat muun muassa palkkaus ja tulkille maksettavat korvaukset. Työstä voi olla hyötyä alalle ratkottaessa uusia palkkaus- ja korvauskäytänteitä etätulkkauksessa. Opas tullaan julkaisemaan Kieliasiantuntijat ry:n kautta syksyllä 2021. Etätulkkaus on tullut jäädäkseen, ja uuden palvelumuodon yleistyessä uusista käytänteistä tulisikin keskustella yhdessä koko alan voimin. Palkkaus on avainasemassa vaikuttamassa myös työn laadukkaaseen toteutukseen sekä etätulkkien saatavuuteen. Tuotetaan yhdessä laadukasta etätulkkausta arvostaen tulkkien ammattitaitoa!

Kirjoittajat opiskelevat Tulkkaustoiminnan kehittämisen YAMK -tutkintoa ja toimivat viittomakielen tulkkeina Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa.

Lähteitä ja lisää aiheesta:

• De Meulder, M., Pouliot, O. & Gebruers, K. (2021). Remote sign language interpreting in times of COVID-19. University of Applied Sciences Utrecht.
• Gorschelnik, H. (2018). Tulkkien palkat ja palkkiot eivät vastaa työn vaativuutta. Palkka- ja palkkiotutkimus 2017. Kajawa 1/2018, s. 10–13. Käännösalan asiantuntijat KAJ ry. [Viitattu: 13.2.2021]
• Jokelainen, H. (2011). Etätulkkaus valtakunnallisena palvelumuotona: Kohti laadukasta etätulkkausta. [Ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyö, Humanistinen ammattikorkeakoulu].
• Karinen, R., Luukkonen, T., Jauhola, R. & Määttä, S. (toim.) (2020). Selvitys asioimistulkkauksen nykytilasta. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2020:45. [Viitattu 13.2.2021]
• Kela (2020). Palvelukuvaus. Vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelu. Kela 89–94/331/2020.
• Mattila, S. (2018). Kannattaako etätulkkaus?: Tulkkien kokemuksia yleistyvästä   tulkkausmuodosta. [Pro gradu –tutkielma: Turun yliopisto].
• Messo, M. & Pajunen, M. (2021, tulossa). Etätulkkaus toimivaksi – Opas viittomakielen etätulkkaukseen. YAMK-opinnäytetyö. Humak & Diak.
• Skinner, R., Napier, J. & Braun, S. (2018.) Interpreting via Video Link: Mapping the field. Teoksessa Here on There – Recearch on Interpreting via Video Link, s. 11–35. Washington: Gallaudet University.