Siirry sisältöön

Kääntäjän eka työ – vai onko työ sittenkään?

Aino Suoranta ja Ilona Repponen / 28.10.2020

Yliopiston työ- ja harjoittelupaikka-alustalla on houkuttelevan näköinen ilmoitus. Kääntäjän työprosessia kuvaillaan joustavaksi, mukavaksi ja suorittajaansa kehittäväksi. ”Voit tehdä käännöksiä milloin vain itsellesi sopii, luentojen välissäkin!” Laskutuksestaan ei tarvitse huolehtia, alusta siirtää palkkion! Todellisuus on kuitenkin jotain muuta.

sipuli-visual-sorcerer-unsplash

Rahasta pitää puhua - ja työ hinnoitella itse

Kääntäjä ei välttämättä saa etukäteen tietää palkkion suuruutta, vaan se lasketaan "koko projektin valmistumisen jälkeen" verrattuna "työpanokseen". On myös mahdollista, että palkkiota ei edes makseta, jos summa on alle jonkun tietyn, yrityksen määrittelemän summan. Lienee sanomattakin selvää, ettei sellaista urakkaa kannata ottaa vastaan, josta maksettavan palkkion suuruutta ei edes etukäteen tiedä. Sen sijaan kannattaa unohtaa perisuomalainen empiminen ja puhua raha-asioista ihan suoraan.

Alan järjestöiltä, kuten Kieliasiantuntijoilta, saa apua oman työnsä hinnoitteluun. Aloittelevaa kääntäjää saattaa houkutella ajatus kokemuksen karttumisesta, vaikka palkkio voi olla täysin olematon. Tällaisia toimeksiantoja hyväksyessäsi viestit toimeksiantajalle, että hyväksyt käännöstöiden alihinnoittelun ja kaivat samalla kuoppaa sekä kollegoillesi että itsellesi tulevaisuudessa ”ihan oikeana” kääntäjänä.

Näille ilmoituksille on tyypillistä se, että kyse ei ole työsuhteesta vaan (alihinnoitelluista) silppuprojekteista. Työnsuorittajan status on epäselvä, ja harvoin tällainen työ edistää aidon työkokemuksen ja asiantuntijuuden kartuttamista.

Liian hyvältä kuulostava tarjous on harvoin hyvä

Alustataloudessa ei sinänsä ole ongelmaa, kun kyse on siitä, että toimeksiantaja ja työnsuorittaja pystyvät löytämään toisensa vaivattomasti. Se on kuitenkin tiedossa ja erittäin valitettavaa, että alustatalouden takana on usein työn epäreilu maksujärjestelmä, minkä lisäksi työn suorittaja ei pääse kunnolla vaikuttamaan sopimusehtoihin (ks. esimerkiksi Vanity Fairin artikkeli: What Have We Done?”: Silicon Valley Engineers Fear They've Created a Monster). Näiden töiden verotus on epäselvä eikä eläke- tai työttömyysmaksuja todennäköisesti kerry. Tilanteessa on myös epäselvää työnsuorittajan asema: onko hän työsuhteessa työn teettäjään, tekeekö hän työn työkorvauksella vai edellytetäänkö, että työnsuorittajalla on oma yritys? Kertyykö hänelle eläke- ja työttömyysmaksuja? Kuka maksaa työsuoritteesta verot? Työpaikkailmoituksessa nimenomaan sanotaan, ettei hankalia laskutuspalveluita tai muita välikäsiä tarvita, mikä viittaa vaadittujen maksujen ja erittelyjen laiminlyömiseen. Lisäksi yrityksillä voi olla käytössä algoritmeja, jotka saattavat ohjata toimintaa (ks. esimerkiksi TAUSin blogiartikkelin kohta 1.)

Varomista on myös muissa freelance-kääntäjien rekrytoinneissa. Käännösalan yrityksen rekrytoinnin pitäisi olla mahdollisimman läpinäkyvää ja avointa. Hyvä nyrkkisääntö on, että jos jokin tarjous tai työnkuva kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, sitä se todennäköisesti myös lopulta on. Aina kannattaa lukea ehdoista löytyvät pikkupräntit eikä vain klikata suoraan ”Hyväksyn” (niin automaattisesti kuin se yleensä kävisikin!). Samoin kuin esimerkiksi uutta tietokonetta ostaessa kannattaa tutkia muiden ostajien arvosteluja ja kommentteja, voi eri työnantajista etsiä kokemuksia esimerkiksi Googlesta, Facebookin kääntäjäryhmistä tai ProZ.comista.

Ole reilujen ehtojen puolella

Älä siis jää alakynteen, vaan ole tarkkana ja reilujen ehtojen puolella. Työstä on saatava selkeästi joko työntekijänä, itsenäisenä ammatinharjoittajana tai yrittäjänä asianmukainen palkka tai palkkio. Mikäli toiminta on yrittäjämäistä, työn tekijöiden pitää päästä neuvottelemaan palkkiosta – joka tulee säännöllisesti, eikä vasta silloin kun tietty summa on kasassa – sekä maksuajoista. Tsemppiä työn- ja toimeksiantohakuun! Ei kannata lähteä epäreilujen asiakkaiden kelkkaan, sillä reiluja ja neuvottelukykyisiä asiakkaita on olemassa enemmän kuin uskoisikaan.

Aino Suoranta
käännös- ja tulkkausalan opiskelijajärjestö KouKi ry:n puheenjohtaja 2018–19

Ilona Repponen
Kieliasiantuntijat ry:n hallituksen jäsen 2019–,
Akavan Erityisalojen opiskelijatoimikunnan jäsen 2019–20,
Akavan opiskelijaneuvoston jäsen 2020,
KouKi ry:n entinen opinto- ja työelämävastaava 2018–19