Siirry sisältöön

Kääntäjien ja tulkkien taidot teroittuivat ammattipäivässä

Laura Liimatainen / 9.3.2021

Kääntäjät ja tulkit kokoontuivat virtuaalisesti yhteen 5. helmikuuta Kääntäjämestarin kirjan järjestämässä kääntäjien ja tulkkien Terässä 2021 -ammattipäivässä. Aiheiden kirjo oli laaja ja sisälsi erilaisia näkökulmia yksittäisen käännöksen läpileikkauksesta toimeksiantoihin, transkreaatioon ja konferenssitulkkaukseen korona-aikana.

Voionmaan opiston media-alan opiskelijat toteuttivat Terässä 2021 -tapahtuman lähetyksen. Kuva: Mirka Lahti
Voionmaan opiston media-alan opiskelijat toteuttivat Terässä 2021 -tapahtuman lähetyksen. Kuva: Mirka Lahti

Terässä 2021 -ammattipäivän aloitti Eeva Öörni, joka kertoi sävyn merkityksestä eri tekstityypeissä. Öörni kertoi itse kiinnittäneensä huomiota organisaatioiden lisääntyneisiin ”tone of voice”- eli äänensävyohjeistuksiin, jotka ovat tulleet suurellekin yleisölle tutuksi esimerkiksi Verohallinnon ja Postin viestintäuudistuksista.

Olettavasti puhekielisyydellä halutaan tehdä viranomaisviestinnästä ihmisläheisempää, mutta Öörni nosti esiin myös sen, että liiallinen tuttavallisuus tai puhekielisyys viestinnässä voi haitata saavutettavuutta.

Esimerkkinä hän mainitsi kehotuksen ”ottaa henkkarit mukaan”. Jos viestin vastaanottaja ei hallitse suomen puhekieltä, ymmärtääkö hän viestin ytimen? Toinen haaste on huijausviestien tunnistaminen. Jos viranomaisilta tai muilta virallisilta tahoilta ei voi odottaa huoliteltua yleiskieltä, miten erityisesti seniorit voivat tunnistaa huijausviestit?

”Pehmeät arvot ovat kova juttu”

Iltapäivällä Laura Kortelainen piti ajatuksia herättävän esitelmän kääntäjäyrittäjän työn kannattavuudesta. Erityisen kiinnostava oli Kortelaisen näkemys kannattavuudesta laajempana käsitteenä kuin mitä viivan alle jää. Hän lähestyi käsitettä taloudellisen näkökulman lisäksi yrittäjän hyvinvoinnin vinkkelistä. Kortelaisen mukaan eniten tuottavien töiden valitseminen ja oman liiketoiminnan kannattavuuden kehittäminen takaa sen, että omaa työtä voi tehdä kestävästi myös omaa jaksamista ajatellen.

Kortelainen antoi esityksessään hyvin konkreettisia esimerkkejä siitä, miten oman yrityksen kannattavuutta voi seurata. Lisäksi olisi ollut kiinnostavaa kuulla, miten esityksessä mainittuihin kuukausi- ja vuosiansioihin pääsisi vaikkapa tulotasoselvitysten perusteella, eli minkälaisia massoja pitää kääntää tai kuinka monta päivää tulkata päästäkseen suomalaisten mediaanitulojen tasolle.

Pitkän linjan toimija Liisa Laakso-Tammisto piti myöhemmin päivällä yleisen katsauksen toimeksiannossa huomioitavista asioista, joka toimi kuin vuoropuheluna Kortelaisen esityksen kanssa. Laakso-Tammiston puheenvuorossa erityisen ajankohtaiselta tuntui maininta pehmeistä arvoista kilpailuvalttina. Empatia ja vuorovaikutustaidot ovat tulevaisuustaitoja, joiden arvoa ei missään nimessä kannata vähätellä.

Virkeät viestijät linjoilla

Terässä järjestettiin koronaviruspandemian takia etänä, ja pääasiallisesti toteutus toimikin hyvin. Chat-keskustelu oli erittäin vilkasta aina päivän ensimmäisestä esityksestä lähtien. Mielipiteitä vaihdettiin niin eloisasti, että tulevaisuudessa live-tilaisuuksissakin olisi mukava nähdä chat, jossa esitystä voi kommentoida jo sen aikana.

Aamupäivällä tekniset haasteet haittasivat valitettavasti Satu Leinosen esitystä, jossa pureuduttiin hänen tekemänsä käännöksen rakentumiseen ja kääntäjän valintoihin. Tällainen konkreettinen sisältö usein loistaa poissaolollaan alan konferensseissa, joten ajatus esityksen takana oli mahtava. Harmi vain, ettei itse käännöstä ja sen eri kehitysvaiheita saatu näkymään osallistujille. Toivottavasti vastaavanlainen esitys on mukana myös seuraavassa ammattipäivässä.

Korona vei konferenssitulkkauksen verkkoon

Anna Mäntysen ja Tiina Sjelvgrenin videototeutuksena järjestetty katsaus koronapandemian aiheuttamiin muutoksiin konferenssitulkkauksessa sen sijaan otti kaiken irti formaatista. Huippulaadukas video poiki myös studiossa keskustelua siitä, miten etätulkkaukselle suotuisien olosuhteiden, kuten rauhallisen työtilan ja ajantasaisten työvälineiden, järjestäminen jää usein tulkille itselleen.

Valtioneuvoston koronainfoissa tulkannut Tiina Sjelvgren toi haittapuolien lisäksi esiin myös etätulkkauksen hyviä asioita: esimerkiksi sen, että aika säästyy, kun matkustaminen vähentyy. Ja siitä kiittää myös ympäristö!

Ammattilaiset asialla

Terässä 2021 -ammattipäivästä huomasi, että järjestäjät ovat alalla aktiivisesti toimivia kääntäjiä ja tulkkeja. Erityisesti yrittäjäpainotus lämmitti kääntäjäyrittäjän mieltä, sillä paljon yksin puurtavat kääntäjät kaipaavat yhteisöjä. Suurin osa kääntäjistä ja tulkeista työskentelee itsensätyöllistäjinä, joten yrittäjyysnäkökulmaa ei voi korostaa alan tapahtumissa liikaa.

Lisäksi Terässä-ammattipäivässä ilahdutti laaja näkemys osaamisesta, joka ei rajoittunut kapeasti kielitaitoon ja kulttuuritietouteen, vaan sisälsi esimerkiksi tekniikkataidot. Ilman teknologiaa ei ainakaan koronaviruksen jälkeisessä maailmassa pärjää, kun ihmisten välinen kommunikointi siirtyy enenevissä määrin verkkoon.

Jäämme kiinnostuneina odottamaan seuraavaa ammattipäivää (jota järjestäjät eivät vielä ensi vuodelle uskaltaneet luvata), jolloin toivottavasti pääsemme kokoontumaan ja keskustelemaan kasvokkain.