Siirry sisältöön

Sarjakuvilla saavutettavuutta sosiaalihuollon asiakirjoihin

Julia Haataja-Kälviäinen / 4.10.2020

Kääntäjienpäivä kokosi käännösalan toimijat jälleen yhteen, tänä vuonna verkossa. Päivän teemana oli saavutettavuus monenlaisin monikielisen viestinnän keinoin. Yhtenä juhlapäivän puheenvuoroista kuultiin Tampereen yliopiston tutkija Eliisa Pitkäsalon esitys Sanasta kuvaksi -hankkeesta, jossa sosiaalihuollon asiakirjat piirtyvät sarjakuviksi.

kääntäjienpäivä logo

Hankkeessa tutkitaan, voiko visuaalinen muoto lisätä oikeudellisten asiakirjojen saavutettavuutta sekä sosiaalihuollon asiakkaiden osallisuutta ja tasa-arvoa. Aihe on ajankohtaistakin ajankohtaisempi, onhan kulunut koronavuosi nostattanut runsaasti keskustelua viranomaistekstien saavutettavuudesta. Myös EU:n saavutettavuusdirektiivin siirtymäajan umpeutuminen osui kuluvalle vuodelle.

Puheenvuorossaan Pitkäsalo painotti asiakkaan oikeuksia tutkimushankkeen taustavaikuttimena. Asiakkaalla on oikeus saada selvää itseään koskevista viranomaisteksteistä. Kieli- tai lukutaidon puutteet tai puutteet kognitiivisissa kyvyissä voivat kuitenkin olla este vieraita termejä ja vaikeita rakenteita sisältävän oikeudellisen kielen ymmärtämiselle.

Riveistä ruuduiksi

Oikeudellisten tekstien muuntaminen sarjakuvamuotoon on intersemioottista kääntämistä, jossa tekstin merkitys tulkitaan toiselle merkkijärjestelmälle. Kuvien ohella sarjakuvan kerronnallisuutta rakentavat esimerkiksi erilaiset efektit, ruutujen muoto ja sisällön sommittelu. Oikeudellisesta tekstistä tuotettu sarjakuva voi Pitkäsalon mukaan sisältää myös käännettävän aineiston sisältämiä tekstiosuuksia sellaisenaan tai yksinkertaistetussa muodossa yhdessä kuvituksen kanssa.

Kääntäjä valintojen äärellä

Pitkäsalo huomautti, että tekstistä käännetty sarjakuva on aina väistämättä kääntäjän tulkinta ja kirjallisen käännöksen tavoin aina jollain tapaa tekijänsä näköinen. Kääntäjän on tehtävä valintoja esimerkiksi sen suhteen, millaisia kerronnallisia elementtejä käännökseen on lisättävä, jotta oikeudellisen tekstin vaatimukset täyttyvät. Valinnan paikka on sekin, millaisia ulkoisia etnisiä piirteitä piirroshahmoilla on ja miten heidän suhteensa kuvautuvat. Osin pieniltäkin tuntuvat valinnat voivat vaikuttaa sisällön samaistuttavuuteen: asiakkaan on voitava kokea, että sarjakuvakäännös kuvaa hänen asiaansa ja tilannettaan.

Kohti selkeämpiä sisältöjä

Pitkäsalo totesi puheenvuorossaan, että visuaaliset elementit eivät yksinään takaa asiakirjan ymmärrettävyyttä. Asiakkaan on myös osattava tulkita sarjakuvaa. Vaikka esityksessä näytetyt maistiaiskuvat eivät allekirjoittaneelle kylmiltään auenneet, useampaan samaa aihepiiriä käsittelevään sarjakuvakäännökseen tutustumalla sisällöstä pääsisi varmasti jo paremmin jyvälle. Hankkeessa onkin saatu viitteitä siitä, että asiakirjojen sarjakuvakäännökset voivat tukea sisältöjen ymmärrettävyyttä ja siten parantaa asiakirjojen saavutettavuutta asiakkaan näkökulmasta.

 

Työryhmä, johon kuuluvat Eliisa Pitkäsalo, Anne Ketola, Laura Kalliomaa-Puha, Kirsi Günther ja Vaula Haavisto, sai Koneen Säätiöltä 296 000 euron apurahan kolmivuotiseen hankkeeseen, jossa arvioidaan monitieteisesti, miten sarjakuva voisi parantaa sosiaalihuollon asiakirjojen ymmärrettävyyttä. Ryhmään kuuluu sosiaalityön, käännöstieteen, sarjakuvatutkimuksen ja oikeustieteen tutkijoita sekä sarjakuvapiirtäjä. Lue lisää hankkeesta: Tutkijaryhmä muokkaa sosiaalihuollon asiakirjoja sarjakuviksi (11.2.2020 Tampereen yliopisto)