Suomen kielen organisoitunut kielineuvonta syntyi aikanaan polttavaan tarpeeseen. Sen varhaisimmat ensiaskeleet juontuvat 1800-luvulle ja muun muassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan. Suomesta haluttiin täysivaltainen sivistyskieli, mikä edellytti kielenohjailua ja normien laatimista. Varsinainen kieliasioita pohtimaan tarkoitettu elin, suomen kielen kielivaliokunta, perustettiin kuitenkin vasta vuonna 1928.

Käytännön toimija Kielitoimisto aloitti työnsä vuonna 1945 suurten kustantamoiden, Otavan ja WSOY:n, tukemana. Vuonna 1976 perustettiin Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, johon Kielitoimisto liitettiin. Vuosi 2020 on Kielitoimiston 75-vuotisjuhlavuosi.

Puhelinlangat laulaa

Kotuksen kielineuvonta jakautuu yleiseen kielineuvontaan, nimineuvontaan, virkakielineuvontaan, EU-kielineuvontaan ja ruotsin kielen neuvontaan. Kielipulmia koskevia yhteydenottoja tulee lisäksi muillekin Kotuksen osastoille, ja somessakin kysellään. Tilaus palvelulle on siis ilmeinen. Vuonna 2019 kielenhuolto-osaston saamista yhteydenotoista noin 80 prosenttia kohdistui yleiseen kielineuvontaan. Siellä puhelin pitää pintansa ylivoimaisesti suosituimpana neuvontakanavana: 65 prosenttia yhteydenotoista ja 75 prosenttia kysymyksistä tuli puhelimitse. Lisäksi neuvoja voi kysyä verkkolomakkeella, ja neuvontachattiakin on kokeiltu.

Asiantuntijalta asiantuntijalle

Kotuksen kielenhuolto-osastolla työskentelee yhteensä 18 kielenhuollon, nimistön ja virkakielen asiantuntijaa. Osa heistä päivystää neuvonnassa säännöllisesti, ja muidenkin työhön sisältyy tavalla tai toisella neuvontaa, konsultointia tai koulutusta. Noin kaksi kolmannesta on taustaltaan filosofian maistereita ja kolmannes tohtoreita. Tyypillisin opintojen pääaine on suomen kieli; sivuaineiden kirjosta löytyy esimerkiksi käännöstieteitä, historiaa, folkloristiikkaa, puheoppia, viestintää ja kirjallisuutta.

Osa kielineuvonnan asiakkaista on alan syväsukeltajia eli kielen ja viestinnän ammattilaisia. Yhtä lailla kielipulmien kanssa painivat kuitenkin myös muiden alojen asiantuntijat, jotka laativat tekstejä edustamiensa organisaatioiden tarpeisiin ja vaikkapa uusien tuotteiden markkinointiin. Yhteydenottoja saapuu paljon myös yksityishenkilöiltä.

Kieli kiinnostaa

Yleiseen kielineuvontaan saapuvat klassiset kysymykset liittyvät esimerkiksi isojen ja pienten alkukirjainten käyttöön, välimerkitykseen, taivutukseen ja lyhenteisiin. Paljon pohditaan myös ilmausten merkityksiä, tyyliä ja sopivuutta: kyseessä voi olla vaikkapa muistokirjoitukseen tai hautakiveen suunnitellun lauseen hiominen. Oma ryhmänsä ovat vieraskieliset sanat, joille kysyjä etsii suomenkielistä vastinetta – näin esimerkiksi vieraalla kielellä laaditun väitöskirjan suomenkielisen tiivistelmän ollessa työn alla. Kysymystyypeistä ehkä tuorein liittyy teknologian kehitykseen: esimerkiksi tilaltaan rajallisten näyttöruutujen suomenkielisten tekstien tiivistämistapoja on pohdittu Kotuksen erityisasiantuntijoiden voimin.

Tiimityötä asiakkaiden ja kollegojen kesken

Niin ikään muuttuva maailma ja sen mukana muotoutuvien uusien sanojen kirjoitusasut (esim. drone vs. drooni, HelpDesk vs. helpdesk) ja sävyerot sekä sanojen sukupuolittuneisuuden purkaminen (varusmies vs. varusnainen) kirvoittavat keskustelua. Entäpä Nyhtökaura, Härkis, Mifu ja vastaavat – milloin puhutaan tuotenimistä ja milloin taas on kyseessä pienellä alkukirjaimella kirjoitettava yleissana? Aina vastaus ei ole yksiselitteinen. Neuvonnan apuna käytetään lukuisia lähteitä, ja vastauksia pohditaan myös yhdessä kysyjän kanssa keskustellen. Neuvojat konsultoivat myös toisiaan.

Yksittäishuomiosta yleisön saataville

Kotus hyödyntää kielineuvontaan saapuvia kysymyksiä aktiivisesti. Niiden pohjalta laaditaan ja päivitetään kielenkäytön ohjeistuksia. Myös tarve uusille käyttöesimerkeille ja uusille, Kielitoimiston sanakirjaan lisättäville sanoille tulee usein näkyväksi yleisön yhteydenoton kautta.

Kysymysten pohjalta päivitettyä materiaalia julkaistaan säännöllisesti esimerkiksi Kielitoimiston ohjepankissa ja Kielikello-lehden Kysyttyä-palstalla, jolla on julkaistu noin 500 vastausta vuosien varrelta. Verkossa saatavilla oleva Kielineuvonnan vuosikymmenet -sarja taas esittelee läpileikkauksen kielineuvonnan taipaleesta 1940-luvulta 2000-luvulle.

Juttua varten on haastateltu Kotuksen erityisasiantuntija Henna Makkonen-Craigia.

Artikkelista on julkaistu lyhyempi versio Kiekauksen paperiversiossa 2/2019.