Tässä artikkelissa pohdiskelen kahden valitun termin viittomakielisiä vastineita muutosten mukana. Käytän vertailussa Viittomahaun sivustoa, joka kattaa viiden verkkosanakirjan ja joka tuottaa tuloksia näppärästi. Isot kirjaimet merkitsevät glossausmenetelmän mukaisesti yksittäisiä viittomia.

Miten soitettiin?

Sutton-Spence ja Woll (1999) antavat kirjassaan The Linguistics of British Sign Language: An Introduction yhden hyvän esimerkin siitä, miten esineen muoto ja käyttötapa heijastuvat brittiläiseen viittomakieleen (BSL).

Ennen vanhaan puhelin oli kaksiosainen laite, jota varten pidettiin suukappale toisessa kädessä ja kuuloke toisessa kädessä. Käyttötapa näkyi myös esinettä merkitsevässä viittomassa. Molemmissa käsissä on S-käsimuoto kuvaten näitä kahta välttämätöntä osaa.

Sittemmin siirryttiin lankapuhelimeen, johon kuului pitää luuria kädessään. Tässä toimii Y-käsimuoto kuvaillen luuria. Tästä käsimuodosta kehittyi myös soittamista merkitsevä verbiviittoma, joka voi taipua monisuuntaisesti tekijän ja kohteen mukaisesti.

Kuvat: Unsplash, Wikimedia commons

Nykyään kaiken mullistavana kännykkäaikana pidetään koukutettua L-käsimuotoa tai C-käsimuotoa puhujan poskella. Viittomahausta löytyy monta samankaltaista viittomavastinetta termeille puhelimelle ja kännykälle muutamalla pienellä paikka- ja orientaatiovariaatiolla.

Mielenkiintoinen havainto on, että on olemassa yksi vanhahtava viittoma, jossa Ax-käsimuoto ikään kuin pyörii korvan vieressä. Tämänkaltainen viittoma pohjautuu vanhanaikaiseen puhelimenmalliin, jossa piti ensin kiertää kampea. Yhteys otettiin paikalliseen keskukseen, joka edelleen yhdisti soitettavaan puhelimeen. Tämä viittoma voi merkitä niin nominaalia puhelinta kuin verbaalia soittaa. Vaikka kammen kiertäminen tapahtui varsinaisesti laitteen vieressä, on viittoma kuitenkin siirtynyt lähemmäksi viittojan kasvoja. Oliko ennen vanhaan suomalaisessa viittomakielessä käytössä muunlaisia vanhaa puhelimenmallia kuvailevia viittomia?

Tekstipuhelin kehittyi 1980-luvulla, jolloin kuulovammaiset voivat tavallisen puhelinnumeron kautta soittaa toisilleen ja kirjoittaa näppäimistöllä, jolloin saivat lukea toistensa viestejä kuvaruudusta. Tekstipuhelimen muoto ja koko on aikojen mittaan muuttunut näppärämmäksi. Kehittyi myös palvelu, jossa välittäjä toimii kahden osapuolen kesken eli välittäjä lukee ääneen toisen kirjoittamat viestit ja kirjoittaa takaisin toisen antamat vastaukset. Tekstipuhelinpalvelu on yhä tänä päivänä käytössä. Voi soittaa niin perinteisellä tekstipuhelinlaitteella kuin tietokoneella ja mobiililaitteella. Viittomahaku näyttää, että termi näkyy kahdella tavalla eli suomen kielen pohjalta TEKSTI+PUHELIN ja esineen käyttötavan mukaisesti KIRJOITTAA-NÄPPÄIMISTÖLLÄ+PUHELIN.

Muistitko nauhoittaa?

Kaitafilmaus oli pitkään suosittu videointiharrastus aina 1980-luvulle saakka, kunnes uudempaa tekniikkaa edustavat videokameramuodot korvasivat ne. Miten kaitafilmausta kuvailtiin viittomakielellä siihen aikaan? 1980-luvulla tuli videonauhuri suosituksi, kun haluttiin nauhoittaa televisiosta lempiohjelmia, kun ei voinut olla paikalla katsomassa tiettyyn aikaan. Pitkään käytettiin VHS-kasetteja ja uusien kasettien oston myötä hyllyt täyttyivät. Sittemmin poltettiin CD- ja DVD-levyt. Nämä veivät huomattavasti vähemmän tilaa kuin perinteiset kasetit. Polttaminen tapahtui digitaalisen datan siirrolla levyyn. Muistitikku (MUISTAA+LAITTAA-TIKKU-KONEESEEN) ja muistikortti (suora käännös MUISTAA+KORTTI) helpottavat materiaalin siirtämisen tietokoneelta, videokameralta ja digikameralta toiseen laitteeseen.

Pohdiskelutehtävä

Miten seuraavat käyttöesineet ovat muuttuneet aikojen saatossa ja miten ovat heijastuneet suomalaiseen viittomakieleen. Voit tutkia esimerkkejä Viittomahaun avulla tai kysellä viittomakielisiltä.

1. tietokone – läppäri – tabletti – älykännykkä
2. mustavalkotelevisio – väritelevisio – matkatelevisio – taulutelevisio – seinätelevisio
3. laatikkokamera – kamera – videokamera – digikamera – kuvanotto kännykällä
4. kuulotorvi – taskukuulolaite – korvantauskoje – sisäkorvaistute – korvakäytäväkoje
5. piirtoheitin – videotykki – dokumenttikamera

Lähteet

Sutton-Spence, Rachel & Woll, Bencie. 1999. The Linguistics of British Sign Language: An Introduction. Cambridge University Press.

Viittomahaku – https://viittomahaku.fi

Kirjoittaja toimii lehtorina Humanistisen ammattikorkeakoulun Tulkkauksen ja kielellisen saavutettavuuden koulutusohjelmassa.