Koira raapaisi korvallistaan. Virkkeen viimeinen sana jäi kiusaamaan nelivuotiasta Eeva Öörniä, joka luki Ville-veturista kertovaa lastenkirjaa. Öörniä jopa harmitti, kun hän ei saanut keneltäkään kunnollista selitystä sanan muodolle ja merkitykselle. Jotain merkityksellistä muistossa on, sillä innostus kieleen syttyi ehkä jo tuolloin.

Öörni päätyi yliopistoon opiskelemaan suomen kieltä, vaikkei vielä tiennyt, mihin opinnot johtaisivat. Kielikonsultin erikoistumisopintojen myötä Öörni päätyi harjoitteluun kielenhuoltajaksi. Matka kielen parissa on jatkunut niistä päivistä asti.

- Pidän itseäni onnekkaana, kun olen saanut tehdä täysipäiväisesti töitä kielen ja tekstien parissa kohta 20 vuotta, Öörni hehkuttaa.

Öörni on työskennellyt muun muassa kielenhuoltajana, kielineuvojana ja kielenhuollon kouluttajana. Nykyään Postilla sisältömuotoilijana ja kielenhuoltajana toimiva Öörni on työhönsä tyytyväinen.

- Kehitän Postin palvelujen tekstejä yhtenäisempään, selkeämpään ja asiakaslähtöisempään suuntaan. Saan tehdä monenlaista kiinnostavaa, ja työtäni arvostetaan.

Juuri monipuolisuus onkin se, mikä on saanut Öörnin pysymään kielialalla.

Sanat kytkeytyvät todellisuuteen

Eeva Öörnin työnkuvaan kuuluu monenlaista tekemistä: kirjoittamista, kouluttamista, sparrailua, kieleen liittyvien linjausten tekoa ja ohjeistamista. Kieliasiantuntijan tärkeimmäksi ominaisuudeksi hän nimeää kielen tajun ja loogisen ajattelukyvyn.

- Täytyy olla halu ja kyky ymmärtää niitä asioita, joista kirjoittaa, koska ne pitää ymmärtää ensin itse. Muuten niistä ei voi kirjoittaa selkeästi, Öörni toteaa.

Kieliasiantuntijat pitävät yllä sovittuja kielten normeja, joiden avulla ymmärrämme toisiamme ilman sekaannuksia.

Öörni ajattelee, että sanat eivät ole vain sanoja, vaan ne kytkeytyvät todellisuuteen. Ei siis riitä, että sanoja tai lauseita pyöritellään käyttöyhteydestä irrallaan, sillä silloin viesti jää vajaaksi.

- Olen joskus kokenut hankalaksi, kun toivotaan muokkausta irrallisille teksteille tai tekstin osille. Silloin joutuu miettimään, tekeekö vain pyydetyn vai avaako laajemman keskustelun. Käytännössä aina ei voi, ja se saattaa jäädä vaivaamaan.

Mutta kieliasiantuntijan työssä tarvitaan muutakin kuin kielitaitoa. Hankalissa tilanteissa tarvitaan myös yleisemmin hyviä sosiaalisia taitoja, tai neuvottelutaitoja, kuten Öörni itse sanoittaa. Loppujen lopuksi näkökulmista tärkein on nimittäin asiakkaan näkökulma.

- Olen elementissäni, kun saan pohtia sitä, miten teksti käännetään asiakasnäkökulmaan – tai toisaalta sitä, miten yrityksen arvot ja tavoitteet näkyvät asiakasteksteissä.

Työnsä ohella Öörni on aktiivinen somessa: LinkedIn-postauksissaan hän nostaa esille kieleen liittyviä hankaluuksia, tarjoaa vinkkejä ja kannustaa monin eri keinoin seuraajiaan kehittämään kirjoittamistaan. Hänet on palkittu Vuoden 2021 kieliasiantuntija -palkinnolla, eikä suotta. Into auttaa ja sparrata muita on myös kannustanut kirjoittamaan kirjan: Selkeä kieli, toimivat tekstit – opas asiakastekstien käytettävyyteen ilmestyy alkuvuodesta 2024.

Kieli- ja tekstityö on entistä tarpeellisempaa

Yhteiskunta muuttuu ja viestintätarpeet sen myötä. Viranomaiset, virastot ja pankit toimivat yhä kasvottomammin verkossa tekstimuodossa. Lehdissä kirjoitetaan lukutaidon heikkenemisestä. Harhaanjohtavan tiedon määrä kasvaa.

Samalla kun monet suomalaiset eivät puhu äidinkielenään suomea ja ikääntyvien osuus väestöstä kasvaa, on entistä tärkeämpää tehdä tekstistä selkeämpää ja helpommin ymmärrettävää.

Yritysmaailmassa kilpailu on kovaa, eikä myyntivalttina toimikaan tuote, vaan miellyttävä asiakaskokemus.

- Uskon, että tekstityön arvo yhteiskunnassa aletaan nähdä yhä selvemmin. Nykyajassa on paljon sellaista, mikä tekee kieli- ja tekstityöstä entistä tarpeellisempaa, Öörni arvelee.

Samalla kun monet suomalaiset eivät puhu äidinkielenään suomea ja ikääntyvien osuus väestöstä kasvaa, on entistä tärkeämpää tehdä tekstistä selkeämpää ja helpommin ymmärrettävää. Saavutettavuuden eteen on toki tehty viime aikoina paljon työtä, mutta yhdenvertaisuuden toteutumiseen on vielä matkaa.

Tekoälypohjaiset sovellukset ovat löytäneet kielialalle jo tovi sitten. Öörni suhtautuu tekoälyavusteiseen kirjoittamiseen mielenkiinnolla, mutta myös selvästi ilman pelkoa, vaikka tekoäly tuottaakin silmänräpäyksessä valtavat massat sisältöä.

Öörni kokee, että kirjoittaminen on ajattelua ja että kirjoittaminen harjoittaa ajattelua.

- Kirjoittamisen taidot ovat metakognitiivisia taitoja, joista on hyötyä aivan kaikessa tekemisessä. Kirjoittamisen voi ulkoistaa tekoälylle, mutta samalla saattaa tulla luopuneeksi ajattelun taidosta. Onko meillä siihen varaa?

On siis syytä muistaa, että kieliasiantuntijat eivät ainoastaan huolehdi kielestä, vaan myös edistävät ymmärrystä yhteiskunnassa. Teknologiset harppaukset voivat olla monessa tilanteessa hyödyksi, mutta ne eivät korvaa ihmisen kykyä ajatella, sovittaa kielen käyttöä kulttuurisiin tarpeisiin ja varmistaa inhimillinen lähestymistapa. Kieliasiantuntijat siis ovat ja tulevat olemaan olennainen osa viestinnän monimuotoisuuden ylläpitämistä.

Kirjoitus on osa Kieli kannattelee maailmaa -kampanjaa.