Siirry sisältöön

Kieliasiantuntijan ansiot esiin – näin teet vaikuttavan CV:n

Suvi Seikkula / 4.8.2020

Kieliasiantuntijoita rekrytoiville tahoille saattaa tulla pilvin pimein hakemuksia. Ansioluettelosta kannattaakin tehdä oman osaamisen täsmäisku, joka kiinnittää nopeasti huomion oikeisiin asioihin.

nuori nainen istuu ja puhuu kuvattuna sivusta

Netistä löytyy runsaasti ohjeita ansioluettelon tekoon. Kieliasiantuntijoiden jäsenillä on käytössään esimerkiksi Akavan Erityisalojen kattavat uravalmennuspalvelut työnhakuun ja muihin työuran eri kysymyksiin. On kuitenkin myös alakohtaisia asioita, joita työhakemuksessa on hyvä huomioida. Keskeistä on räätälöidä ansioluettelo niin, että siitä löytyy nopeasti olennainen tieto.

Tiivistä mutta kohtuudella

Kieliasiantuntijalle tärkeintä on tietenkin kielitaito. Tavallisesti sen ilmaisemiseen käytetään jonkinlaista perusasteikkoa kuten tyydyttävä/hyvä/erinomainen. Kieliasiantuntijan kielitaito on kuitenkin aivan eri asteikolla. Erinomainen kielitaito on perusoletus, joten tarvitaan muu tapa erottua muista hakijoista. Tällainen voi olla kielitutkinto, oleskelu ulkomailla tai tietyn kielen kääntäjänä kertyneet työvuodet. Ansioluettelosta tulisi myös selvitä mahdollisimman nopeasti työkielet ja niiden keskinäinen järjestys.

Melkein yhtä tärkeä on erikoisalojen osaaminen. Osaamista voi osoittaa paitsi kieliasiantuntijan tehtävissä kertyneen kokemuksen pituudella, myös alaan tai aihepiiriin liittyvillä opinnoilla ja harrastuksilla. Pelkästä listasta työpaikkoja ja toimeksiantoja on vaikea kaivaa tätä tietoa.

Jos kokemusta on paljon ja monipuolisesti, kaikkea ei tarvitse avata CV:ssä yksityiskohtaisesti. Voi vaikka summata, että on kääntänyt kymmenen vuoden ajan lukuisille suurille pankkialan yrityksille vaativia taloustekstejä. Ei kannata kuitenkaan vetää liikaa yhteen. Jos mainitsee vain, että on kääntänyt kymmenen vuoden ajan monipuolisesti erilaisia tekstejä lukuisille työnantajille, ei se ole yhtään niin vakuuttavaa. Toisaalta jos on esimerkiksi uraa aloitteleva vastavalmistunut, kannattaa repiä kaikki irti koulutuksesta ja kokemuksesta yhtään kainostelematta.

Kaikki osaaminen esiin

Koska työ- ja toimeksiantajilla on usein preferenssejä sen suhteen, mitä teknisiä työkaluja käytetään, on tärkeää listata tarkkaan niihin liittyvä osaaminen. Olennaisia voivat kielitehtävien apuvälineiden lisäksi olla esimerkiksi taittotyökalut ja viestintäalustat.

Kannattaa myös miettiä, mitä houkuttelevia lisäpalveluja voisi tarjota ydinosaamisen lisäksi. Osaamistaan kannattaa tarkastella hyvin laajasti. Esimerkiksi luottamustehtävät voivat kertoa vastuullisuudesta ja oma-aloitteisuudesta.

Kun hakee kieliasiantuntijana töihin muualle kuin kielialalle, täytyy osaamista painottaa eri tavalla. Toisen alan asiantuntija ei välttämättä osaa arvioida CV:stä, mitä tietynlainen työkokemus tarkoittaa käytännössä. Siksi täytyy avata mahdollisimman kuvaavasti, mitä kaikkea kieliasiantuntijuus pitää sisällään. Tässä voi auttaa esimerkiksi erilaisten projektien kuvaaminen, tietenkin salassapitovelvoitteet huomioon ottaen.

Jos esimerkiksi kertoo osallistuneensa Valtioneuvoston kanslian toimeksiantoon, jossa käännettiin tiukalla aikataululla vaativa sopimusteksti eduskunnan tarpeisiin, on sillä enemmän kosketuspintaa työ- tai toimeksiantajaan kuin jos kertoo kääntäneensä vaativia lakitekstejä. Siitäkin voi olla apua, jos pystyy vinkkaamaan, minkälaisiin tehtäviin oma osaaminen soveltuu erityisen hyvin työ- tai toimeksiantajan kontekstissa.

Kannattaa lopuksi muistaa, että kielitaito on tosiaan eri asteikolla muualla kuin kielialalla. Erinomaista kieliosaamista on siis korostettava erityisesti, koska se ei ole enää itsestäänselvyys.

 

Muista ainakin nämä

  1. Tuo kuvaavasti ja ytimekkäästi esiin kielitaitosi ja erikoisosaamisesi
  2. Tarkastele osaamistasi laajasti ja korosta asioita, jotka voivat erottaa sinut muista hakijoista
  3. Mieti osaamistasi työ- tai toimeksiantajan näkökulmasta: mikä tekee juuri sinun osaamisestasi tälle houkuttelevan?

 

Kirjoittaja on 11 vuoden projektipäällikköaikanaan vastannut myös kieliasiantuntijoiden rekrytoinnista ja on nähnyt satoja huonoja, keskinkertaisia, hyviä ja erinomaisia hakemuksia.

Artikkeli on aikaisemmin julkaistu kesällä ilmestyneessä Kiekaus-paperilehden numerossa 1/2020.