Saimme kyselyymme 97 vastausta. Valtaosa vastaajista toimii kääntäjinä tai kääntäjä-tulkkeina. Neljäsosa vastaajista työskentelee muina kieliasiantuntijoina. Vastanneista kieliasiantuntijoista 70 % kokee, että tekoälystä on hyötyä heidän työstään. Kääntäjistä ja tulkeista puolestaan alle puolet (47 %) kokee hyötyvänsä tekoälystä työssään. 19 % kääntäjistä ilmoitti käyttävänsä tekoälyä työssään vastentahtoisesti. 28 % kääntäjistä ei uusia tekoälysovelluksia käytä, koska ei koe niitä tarpeelliseksi (14 %) tai ei vain halua käyttää niitä (14 %). Työsuhteessa työskentelevistä kääntäjistä puolet ilmoitti, että tekoälyn käyttö on lisääntynyt työtehtävissä viimeisen vuoden aikana.

Tekoäly vaikuttaa keskinkertaistavan ilmaisua

Kyselyssämme itse tekoälyyn suhtaudutaan uteliaasti. Sen sijaan kylmää kyytiä saavat ihmiset, jotka suhtautuvat tekoälyyn ylioptimistisesti ja korvaavat työkalulla asiantuntijat, koska eivät ymmärrä heidän ammattitaidostaan juuri mitään. Kääntäjät kokevat, ettei kielimalleihin perustuva tekoäly suinkaan paranna asiakkaiden tekstien laatua, vaan keskinkertaistaa niitä, kun oma ajattelu korvautuu teknologialla. Teknologia ei ole vielä toivotulla tasolla ja vastaajat kokevat, että tekoälyn kirjoittamat sisällöllisesti tyhjät tekstit laskevat ilmaisun yleistä laatua ja köyhdyttävät kieltä. Vastaajista vaikuttaa siltä, että tästä ei välitetä, sillä hyvää ja virheetöntä kieltä ja ilmaisua ei enää arvosteta. Kun raha ja kiire puhuvat, huonolaatuiset tekstit yleistyvät.

Vastaajat myös arvioivat, etteivät tekoälyn tekemät käännökset ole edelleenkään tarpeeksi laadukkaita, vaan vaativat ihmisen editoimaan niitä ja tarkistamaan niiden sisällön. Vastaajat kertoivat, että tekoälyllä käännetyn tekstin työstäminen on usein hankalampaa ja vie vähintään saman ajan kuin jos kääntäjä kääntäisi tekstin alusta asti. Tekoäly ei siis välttämättä säästä aikaa ja vaivaa. Lisäksi tekoälyn tuotoksen editoiminen myös vaatii vankkaa ja hienosyistä ammattitaitoa, mistä kirjoitettiin Slator-verkkolehdessä jo vuonna 2022.  Ammattikunta kokee, että kun tätä kaikkea aina ymmärretä, asiakkaat suhtautuvat tekoälyn taitoihin jopa naivisti. Ihmisen luovan työn, ihmisyyden ytimen korvaamista tekoälyllä pidetään suorastaan typeränä.

Tekoälyn mahdollisuuksia on arvioitava kriittisesti

Toki tekoälyn mahdollisuudet herättävät myös innostusta , sillä teknologian avulla voidaan tehostaa työtä ja luoda uusia tapoja työskennellä. Kyllä eri kieliasiantuntijatkin käyttävät uusia tekoälysovelluksia työvälineenä esimerkiksi ideointiin ja suunnitteluun, toistuviin rutiinitöihin, raakakäännösten tekemiseen, tekstin tarkistamiseen, koodaamiseen ja testailuun. Uudet sovellukset ovat työvälineitä siinä missä käännösmuistit ja konekääntimetkin. Kuten eräskin vastaaja muistutti, konekääntimet ovat olleet ammattilaiskäytössä jo pitkään. Kyse onkin siitä, että kun uusia työvälineitä kehitetään, on arvioitava missä niitä voi ja kannattaa käyttää. Työkalun vahvuudet ja heikkoudet täytyy tunnistaa, jolloin myös työprosesseja voidaan kehittää.

Osa vastaajista odottaa, että generatiivisen tekoälyn uutuudenviehätys karisee ja käännösten laatuun panostetaan enemmän. Moni kieliasiantuntija kokee, että heidän työnsä merkitys kasvaa tekoälyn myötä, sillä tekoälyn rinnalle tarvitaan jatkossakin asiantuntijoita. Osa näkee jopa uusia uramahdollisuuksia teknologian parissa.

Toimeentulon tulevaisuus huolettaa

Generatiivinen tekoäly herättää etenkin kääntäjissä huolta, ahdistusta ja suruakin oman ammatin tulevaisuudesta ja heikkenevästä toimeentulosta. 43 % vastasi, että toimeksiantojen määrä on viimeisen vuoden aikana vähentynyt tekoälyn vuoksi. Noin puolet (48 %) kaikista vastanneista kääntäjistä arvioi, että viiden vuoden kuluttua heidän osaamistaan kysytään nykyistä vähemmän. Ammatinharjoittajina toimivista 66 % on tätä mieltä. Elinkeinoelämän keskusliiton kyselyssä jo vuosi sitten 21 % kyselyyn vastanneista yrityksistä arvioi hyödyntävänsä tekoälyä ja koneoppimista käännösten tuottamisessa.

Noin 57 % vastaajista kertoi, että tekoälyn tekemien käännösten tarkistaminen ja editointi on lisääntynyt vuoden sisällä. Neljäsosa (25 %) kääntäjistä kertoi, että työ on muuttunut valtaosin tekoälyn tuottamien tekstien tarkistamiseksi ja editoimiseksi, sillä asiakkaat vaikuttavat säästävän kustannuksissa tuottamalla itse käännökset tekoälyn avulla. Kun monikielinen tekoäly on kaikkien saatavilla, arvostus kieli- ja käännösalaa kohtaa laskee entisestään. Tämä on harmillista, sillä osa vastaajista koki tekoälyn heikentävän käännösten laatua.

Teknologian varjolla myös monen palkkiotasoa on laskettu, eikä alennettu taso vastaajien mielestä vastaa todellista työmäärää, jota jälkieditointi vaatii. Osa ei omia taksojaan alenna, mutta yleinen suunta on murheellinen.

Kansainvälisen tekijänoikeusjärjestö CISACin joulukuun alussa julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin, että generatiivinen tekoäly rikastuttaa teknologiayrityksiä ja vaarantaa samalla luovan alan ammattilaisten tulot seuraavan viiden vuoden aikana. ”Audiovisuaalisen alan tekijöille ennustettu tulonmenetys on huomattava. Vaikutus on suurin kääntäjille sekä dubbauksen ja tekstitysten ammattilaisille, joiden tuloista peräti 56 % on vaarassa”, todettiin tekijänoikeusjärjestö Kopioston tiedotteessa.

Toiveena sääntely ja eettiset linjaukset

Tekoälyyn liittyy edelleen monia ratkaisemattomia kysymyksiä, jotka askarruttavat kyselyyn vastanneita. Millainen eettinen ja ympäristökuormitus tekoälyn käytöstä syntyy? Useat tekoälyyn liittyvät prosessit kuten koneoppiminen, syväoppiminen ja suurten kielimallien kouluttaminen kuluttavat hyvin paljon energiaa. Toisaalta eri laitteisiin tarvittavia mineraaleja louhitaan usein ympäristöstä tai työntekijöiden työoloista piittaamatta. Lapsityövoimaakin saatetaan käyttää.

Entä kuka omistaa tekijänoikeudet millekin tuotokselle? Toistaiseksi konetta on opetettu hyödyntämällä maksutta verkosta löytyvää tekijänoikeudenkin alaista materiaalia. Voidaanko näin toimia jatkossakin? Kyselyymme vastaajat kaipaavatkin selkeitä sääntöjä tekoälyn käytölle ja eettisiä linjauksia.

Tämä teksti on kirjoitettu ilman tekoälyä, mutta kyselyssä saatujen avoimien vastausten järjestämisessä ja analysoimisessa on käytetty apuna tekoälyä.

Aiheeseen liittyvää:

Selkokeskus ja LL-Center: Tekoälyä ei voi käyttää selkotekstin mukauttamisessa ilman selkokielen asiantuntijaa (9.12.2024)