Siirry sisältöön

Kielipalvelualan tulevaisuuden teemat

Suvi Seikkula / 13.10.2021

Kevään ja syksyn alun aikana kielipalvelualan järjestöt ovat pohtineet alan tulevaisuutta ja miten siihen voitaisiin yhdessä vaikuttaa. Työskentelyn tuloksena on tunnistettu keskeisiä teemoja kielen, teknologian ja työelämän piiristä. Näiden ympärille rakennetaan konkreettisia toimia, joita yhdessä lähdetään edistämään elinvoimaisen kielipalvelualan vahvistamiseksi.

Valkopaitainen mies istuu tietokoneen ääressä ja on ristinyt kädet takaraivolle. Mies nojaa tuolin selkänojaan.

Kieliasiantuntijat ry:n ennakointityöryhmän ideoinnin pohjalta toteutettiin loppukeväästä kielipalvelualan järjestöille tilaisuus, jossa pohdittiin sitä, miltä kielipalvelualan tulevaisuus näyttää ja miten voimme yhdessä vaikuttaa siihen, millaiseksi se muokkautuu. Tilaisuuteen osallistui Kieliasiantuntijat ry:n, monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallisen yhdistyksen Kites ry:n, Suomen kielipalveluyritykset ry:n (SKY) ja Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton (SKTL) toimijoita. Tilaisuuden osallistujat tunnistivat useita merkittäviä alaan vaikuttavia teemoja ja niiden aikaansaamia haasteita, mahdollisuuksia ja kehityskulkuja.

Pelisäännöt selviksi

Etätyö on noussut keskeiseksi teemaksi koko yhteiskunnassa korona-ajan myötä. Etätyöstä on tullut uusi normaali, mutta paljon tekijöitä täytyy saada vielä toimimaan, jotta etätyö on kaikille reilua.

Työnantajan ja työntekijän rooleja on selkiytettävä, kun tukena ei ole toimistoympäristö vaan kaikki vuorovaikutus tapahtuu tietokoneen välityksellä. Työnantajan ja työntekijöiden välisissä sopimuksissa on otettava huomioon uudet työnteon tavat, ja tekniset haasteet on ratkottava, jotta työnteko sujuu ongelmitta. Eri työmuotojen hyvät ja huonot puolet on sovitettava yhteen, jotta eri ansaintamuodot ovat yhdenvertaisia.

Tarjousprosesseihin liittyy yhä enemmän haasteita, kun kilpailuttavilla tahoilla ei ole riittävästi kielipalvelualan osaamista laadukkaiden tarjousprosessien rakentamiseksi. Kielipalvelualalla onkin tärkeä rooli kilpailuttavien tahojen osaamisen kehittämisessä. Viranomaisten tulisi olla yhä tiiviimmässä yhteistyössä kääntäjien ja tulkkien kanssa esimerkiksi kotoutumiseen liittyvissä toimissa.

Yhä syvemmälle kieleen

Englannin ylivalta yhteiskunnan toiminnoissa ja palvelujen tarjoamisessa voi johtaa ristiriitaan lakien kuten kotoutumislain ja kielilain kanssa. tiedon välittyminen eri kielillä tukee viestinnän saavutettavuutta ja siten koko yhteiskunnan toimintaa. Esimerkiksi koronatiedon välittyminen eri ihmisryhmissä on ollut kriittistä korona leviämisen ehkäisemisessä.

Leikkaukset kulttuuriin, tieteeseen ja opetukseen voivat vaarantaa alamme kehityksen lisäksi ihmisten mahdollisuudet kommunikoida omalla kielellään.

Suomi on aina ollut monikielinen ja -kulttuurinen maa ja alamme osaajat ovat näiden aiheiden asiantuntijoita. Kielen syväosaaminen on jotakin aivan muuta kuin satunnaista kielen osaamista, joka on hankittu esimerkiksi yleissivistävän koulutuksen myötä. Kieliasiantuntijat ovat yhteiskuntaan integroitumisen tukena. Siksi leikkaukset kulttuuriin, tieteeseen ja opetukseen voivat vaarantaa alamme kehityksen lisäksi ihmisten mahdollisuudet kommunikoida omalla kielellään esimerkiksi tulkkien välityksellä. Opetuksen resurssit onkin taattava, jotta voidaan edistää tasa-arvoisen yhteiskunnan toteutumista. Koulutusta ja harjoitteluohjelmia on myös kehitettävä, jotta koulutus vastaa työelämän tarpeisiin myös jatkossa.

Monipuolinen osaaminen on kieliasiantuntijalle yhä kriittisempää. Tämä voi olla joko laajaa, monialaista osaamista tai tietyn erikoisalan syväosaamista. Mutta kumpi lopulta on kriittisempää tulevaisuudessa? Osaamisen kehittämisen tarvetta kasvattaa niin teknologian kehittyminen, alan kehittyminen kuin asiakkaiden tarpeiden muutokset. Alan tutkimuksella voi olla paljon annettavaa työelämän opetuksen kehittämiseen.

Konsulttijargonista ymmärrettävään kieleen

Saavutettavuus on keskeinen elementti viestien perille menemisessä, sillä ei riitä, että välittää viestin, vaan sen on oltava myös ymmärrettävä. Saavutettavuutta huomioidaan yhteiskunnassa yhä vahvemmin ja sen myötä kieliasiantuntijoiden osaaminen laajenee tulevaisuudessa yhä vahvemmin saavutettavuuden piiriin. Palvelujen käytettävyys vahvistuu, kun saavutettavuutta on miettimässä kieliasiantuntija, eikä se ole vain teknisten seikkojen huomioimista. Kieliasiantuntija voi olla mukana myös esimerkiksi ohjeistusten yhdenmukaistamisessa.

Palvelujen käytettävyys vahvistuu, kun saavutettavuutta on miettimässä kieliasiantuntija, eikä se ole vain teknisten seikkojen huomioimista.

Jotta ymmärrys kieliasiantuntijan keskeisestä roolista osana saavutettavuuden varmistamista lisääntyisi, tulisi kielipalvelualan toimijoiden viedä teemaa eteenpäin yhdessä muiden saavutettavuuteen linkitettyjen organisaatioiden kanssa.

Yhteiskuntamme kielivarannon kapeneminen ja kielen käytön yksipuolistuminen on monin tavoin uhka viestinnälle. Kieliasiantuntijat vaalivat kieltä, jottei viestintä muutu konsulttijargoniksi, jossa joka toinen sana on väännös toisesta kielestä. Kieliasiantuntijat ovat kriittisessä roolissa vaativissa viestintätilanteissa, joissa on esimerkiksi vaativaa erikoisalojen terminologiaa tai haastavia vuorovaikutustilanteita.

Paljon on onneksi tehtävissä kielivarannon vahvistamisen eteen. Tulisi lisätä tietoutta siitä, mitä kaikkea tällä alalla voikaan tehdä ja miksi kielten opiskelu kannattaa. Yliopisto-opetusta ja työelämää voidaan nivoa yhteen eri organisaatioiden yhteistyössä. Kielipalveluiden tekijöitä voidaan tehdä yhä näkyvämmäksi, tuoda esiin sitä, että tekstin kääntäjä on asiantuntija eikä ”joku vaan”.

Yhä ahkerammin tulisi myös osallistua keskusteluun kielistä koko yhteiskunnan tasolla. Jos esimerkiksi harvinaisten kielten ryhmäkoot eivät toteudu eikä kielten opintoihin ole tulijoita, se on valitettavaa koko yhteiskunnan viestintätoimintojen kannalta ja vaarantaa kansalaisten yhdenvertaisuuden.

Algoritmit ruotuun

Teknologian osalta ovat puhuttaneet erityisesti tekoäly ja algoritmit. Jos tekoälyn laatimaa käännöstä aletaan pitää laajasti riittävänä tekstin tasona, eikä enää turvauduta kieliasiantuntijoiden osaamiseen, tuotetun tekstin taso huononee kautta linjan. Tulisikin olla määrityksiä sille, mikä tekoälykäännös on riittävän hyvä missäkin tilanteessa. Esimerkiksi väliaikainen sisäinen tiedonanto ja kriittinen julkinen raportti voidaan määritellä laadun osalta eri kategorioihin.

Kielipalvelualan projektinhallinnassa taas automatisaatio voi johtaa siihen, että palvelu epäinhimillistyy, kun kaikki tapahtuu napin painalluksilla ja toimijoista tulee kasvottomia prosessin osasia. Toisaalta mahdolliseen epäinhimillisyyteen ja automatisaatioon voidaan vastata yhä henkilökohtaisemmalla ja ihmiskeskeisemmällä palvelulla.

Kieliasiantuntijat on otettava osaksi algoritmien tuottamisen ja tekoälyn opettamisen prosesseja.

Koska algoritmit toistavat ihmisten olettamia, on tärkeää vahvistaa objektiivisuutta viestinnällisellä erikoisosaamisella, eli esimerkiksi hyödyntämällä kieliasiantuntijoiden osaamista tekstisisältöjen muokkaamisessa objektiivisemmiksi. Kieliasiantuntijat on otettava osaksi algoritmien tuottamisen ja tekoälyn opettamisen prosesseja sekä laadunvalvontaa.

Teknologia tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia. Se esimerkiksi nopeuttaa työnkulkua, tarjoaa työvälineitä ja auttaa tiedon saamisessa laajemmin saataville. Se tarjoaa uusia keinoja verkostoitua ja tehdä tiimityötä niin paikallisella kuin globaalilla tasolla. Se luo uusia mahdollisuuksia kohtaamisille kielipalvelualan tarjoajien ja toimeksiantajien välillä, uudenlaisille alustoille ja monipuolisille verkostoille.

Kohti konkreettisia tekoja

Syksyn alussa kokoontui kielipalvelualan järjestöjen edustajia vielä pohtimaan konkreettisia keinoja tehdä yhteistyötä keskusteltujen teemojen pohjalta, ja joitakin toimia startattiin heti tilaisuuden jälkeen. Havaintoja hyödynnetään myös Kieliasiantuntijat ry:n strategiatyössä.

Alan järjestöt voivat tehdä paljon yhdessä kielipalvelualan valoisan tulevaisuuden takaamiseksi, tarvitaan vain enemmän yhteistä keskustelua ja tekemistä. On myös tärkeää ryhtyä konkreettisiin toimiin. Ja on jo ryhdyttykin.

 

Kirjoittaja on Kieliasiantuntijat ry:n puheenjohtaja.