Minna Huotilainen ja Mona Moisala: Keskittymiskyvyn elvytysopas
Tuuma-kustannus 2018

Informaatiotulva, somevirta, kiire, multitaskaus ja jatkuvan läsnäolon vaade ajavat meitä tilaan nimeltä ADT (attention deficit trait). Se on käyttäytymismalli, joka on samankaltainen kuin neurologisissa tarkkaavaisuushäiriöissä kuten ADHD:ssa. Sählääminen ja lyhytjänteisyys on yhteiskunnan rakenteissa. Me voimme onneksi toimintatapojamme muuttamalla vastustaa näitä rakenteita, mutta se edellyttää oman sisäisen toiminnanohjausjärjestelmän säätämistä. Siihen on avuksi Minna Huotilaisen ja Mona Moisalon kirjoittama Keskittymiskyvyn elvytysopas.

Kirjassa kerrotaan mielenkiintoisesti ja kansantajuisesti, mitä aivoissa tapahtuu, kun keskitymme. Tiesitkö esimerkiksi, että aivoalueet kypsyvät vain varhaisaikuisuuteen asti, mutta aivojen muovautuvuus säilyy läpi elämän?

Kesytä villihevonen

Treenaamisen lisäksi aivojen muovautumiseen vaikuttavat geenit ja ympäristö. Kun kokeilet tai opit uusia asioita tai teet jotakin luovaa, aivoihin muodostuu uusia hermoyhteyksiä, ja aivojen yhteysverkostosta tulee entistä tiheämpi. Kieliasiantuntijan työ, jossa koko ajan opitaan jotakin uutta ja käytetään kieltä luovasti, on omiaan aivojen hyvinvoinnin ylläpitoon. Haastavaa taas on, jos työssä ei ole mahdollisuutta pitkäjänteiseen keskittymiseen, jolloin keskittymistä ohjaavat aivoalueet eivät pääse voimistumaan. Toisaalta voi pohtia, miten voisi järjestää oman työnsä niin, että se koostuisi mahdollisimman isoista kokonaisuuksista silpun sijaan. Toivo ei ole mennyt, jos sekään ei ole mahdollista.

- Oman keskittymiskyvyn harjoittaminen pienenkin hetken ajan arjen keskellä on ehdottoman hyödyllistä, kirjassa painotetaan lohdullisesti. Esimerkiksi muutaman minuutin tietoisuusharjoituksella voit kesyttää ”villihevosen lailla poukkoilevan mielesi”, koska aina, kun tietoisuus kohdistuu johonkin yhteen asiaan, vahvistuvat keskittymiskykyyn liittyvät hermoyhteydet.

Kirjassa käsitellään monenlaisia keskittymiskykyä haparoittavia asioita kuten riippuvuutta, älylaiteaikakauden viihdevirtaa ja petollisia algoritmeja, joilla koukutetaan ihmiset somen ja pelien sillisalaattiin. Esimerkkitapausten avulla näytetään, miten kuormittavaa esimerkiksi älylaitteen jatkuva käyttö voi olla aivoille. Aivot kaipaavat rauhallisen toiminnan tiloja voidakseen suunnitella tulevaa ja käsitellä tapahtuneita asioita. Flow-tilassa taas aivot optimoivat ”taidon, tekemisen, oivaltamisen, aikaansaamisen, osaamisen ja oppimisen tuloa käyttöön”. Kuulostaa aika ihanteelliselta, eikö?

Remppaa työaika

Kirja auttaa pohtimaan oman elämän kuormittavia tilanteita ja tarjoaa vinkkejä, miten työn tekemistä voi muuttaa niin, että se vaalii keskittymiskykyä. Sen voi tehdä esimerkiksi tehtäviä ryhmittämällä, tilasuunnittelulla, tauoilla tai työpaikan kulttuurilla. Kirjailijat ehdottavat myös uutta työaikalakia, joka rytmittäisi päivän aivoille armollisella tavalla. Siinä vuorokausi jaetaan kuuteen neljän tunnin jaksoon. Mukaan mahtuu niin flow-tilaa, sälähommaa, aikaa toisille, rauhoittumista, asioiden prosessoimista kuin lepoakin.

Koko työajan käsite pitäisi ajatella kirjoittajien mukaan uusiksi. Työaikaan ei lasketa sitä, kun aivot ratkovat työpulmaa vapaa-ajalla tai kun keksit hyvän työtehtäviin liittyvän idean artikkelia lukiessasi. Entä kun surffaat somessa työpäivän aikana? Olennaistahan ei ole työpaikalla vietetty aika, vaan tarvitaan kokonaisvaltaista elämänhallintaa, jossa työtehtävät ovat yksi osa.

- Työ ja muu elämä kietoutuvat toisiinsa miellyttävällä tavalla – kumpikaan ei voita tai häviä eikä kumpikaan tukahduta toista, kirjoittajat kuvaavat uudenlaista työaikaansa.

Mutta mistä lähteä liikkeelle, jos aivot eivät ole tottuneet lempeään ja pitkäjänteiseen menoon? Huotilaisen ja Moisalan kirja on onneksi lyhyt, vain 126 sivua, ja luvut eivät ole kovin monen sivun mittaisia. Lisäksi teksti on sujuvaa ja helppolukuista. Sopii siis perusteellisemmankin keskittymiskykyremontin tarpeessa olevalle.

Muutama vinkki keskittymistä tukevaan toimintaan työpaikalla

1. Päivittäinen hengästyminen on aivojen kuntosalitreeni. Kevytkin liikunta on hyvästä. Se auttaa aivoja palautumaan ja virkistymään ja edistää niiden toimintaa. Työpaikan tulisikin tarjota erilaisia mahdollisuuksia liikuntaan.
2. Tulevaisuuteen orientoituva laiskuus voi tehdä työstä tehokkaampaa. Siis se, että miettii aina, voisiko jonkin tehtävän tehdä entistä helpommin tai kätevämmin. Kun työpaikalla kannustetaan kehittämisen kulttuuriin, voidaan tarttua työtä hidastaviin esteisiin ja etsiä epäkohtiin ratkaisuja. Ratkaisut eivät useinkaan vain tule liukuhihnalta, vaan ne vaativat aikaa miettiä rauhassa.
3. Työtilat tukevat työtehtäviä. Kun keskittymistä vaativalle työlle on oma tilansa ja ideoiden pallotteluun omansa, luodaan optimaalisia työskentelyolosuhteita. Myös kahvihuoneessa hengailu voi siis tehostaa työtä, koska se voi mahdollistaa verkostoitumisen, palautumisen ja työkaverin saavutettavissa olemisen.
4. Laadi työtehtäville tärkeysjärjestys. Siinä voi käyttää apuna vaikka kysymystä: ”Ketä varten työni on olemassa?” Jos tehtävä on asiakkaan näkökulmasta merkityksetön, mikä on oma panoksesi sille? Auta aivojasi päättämään, milloin kannattaa painaa täysillä ja milloin vähempikin riittää.

Lisää luettavaa

Miia Siistonen: Lukeminen parantaa muistia, lievittää stressiä ja jopa pidentää ikää – aivotutkija Minna Huotilainen kertoo, miten aivot voi opettaa rauhoittumaan (Anna 3.5.2020)