Taas kerran kääntäminen on otsikoissa, mutta ei vieläkään niin kovin imartelevassa valossa. Helsingin Sanomat uutisoi 20.11. koronatestin suomenkielisen käyttöohjeen käännöskukkasista, joiden todellinen merkitys ei edes etevälle kieliasiantuntijalle avaudu. ”Varovasti yskäennen keräystä, keskitä sylki suuhun (jos syljen yskiminen on yskinyt, pidä sylki suussa”, neuvotaan apteekista ostetun koronatestin käyttöohjeissa.

HS kertoo törmänneensä vastaaviin tilanteisiin pitkin pandemiaa. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta vastataan, että näitä ei pitäisi sattua, mutta sattuu kumminkin.

- Heti alkuun on todettava, että mitään luokattomia konekäännöksiä ei pitäisi käyttöohjeissa olla, Fimean jaostopäällikkö Nelli Karhu kommentoi HS:n toimittajalle.

Syynä taas kerran kustannukset?

Helsingin Sanomien uutisessa pohditaan, että erityisesti uudet yrittäjät syyllistyvät heikkolaatuisiin käännöksiin. Tämän vuoksi erityisesti pandemian alussa koronatestien käyttöohjeet saattoivat olla epäsuomea. Mutta käykö tuo enää selitykseksi, kun pandemia alkoi jo kolme ja puoli vuotta sitten?

Syynä epäonnistuneisiin käännöksiin ovat – yllätys, yllätys – kustannukset. Kodin tarvikkeiden ja sähkölaitteiden käyttöohjeet eivät ole vuosiin enää naurattaneet, sillä halpojen laitteiden mukana ei nykypäivänä voi odottaakaan saavansa ohjeita, joista saa jotain tolkkua. Yritykset pyrkivät säästämään kustannuksissa hyödyntämällä konekäännöksiä tai palkkaamalla sellaisia kääntäjiä, joilla ei yllättäen olekaan jokaisen tarvittavan kohdekielen osaamista.

Vaikka en tavallaan olekaan yllättynyt siitä, että sama menettely toimii myös lääketieteen alalla, olen sitä kuitenkin. Lääkinnällisille laitteille, joihin koronatestit kuuluvat, ei tarvitse hakea erikseen myyntilupaa. Laki velvoittaa, että mukaan on liitettävä käyttöohjeet, mutta kukaan ei ole tarkastamassa, millaista laatua ne ovat. Lainsäädännöstä pohjautuvat vaatimukset eivät kosketa laatua vaan ennemminkin valmistajan menettelyiden arvioimista, eli vaikkapa sitä, miten käyttöohjeiden käännösprosessi on toteutettu.

Kieliasiantuntijan korvaan menettely kuulostaa hyvin riskialttiilta.

Huonot konekäännökset valuvat muuallekin

Laadun arviointi on vaikeaa, ja laatua määrittävät kriteerit ovat aina tapauskohtaisia. Esimerkiksi raskaustestit tai lihaskipuihin käytettävät kylmägeelit ovat melko simppeleitä käyttää, joten niiden käyttöohjeiden ei välttämättä tarvitse olla niin syvälliset ja monipuoliset. Ihmisen turvallisuudelle kriittiset laitteet, kuten HS:n jutussakin todetaan, ovat taas aivan eri juttu. Esimerkiksi röntgenlaitteen käyttöohjeiden on oltava tismalleen oikein, sillä epäselvästä käännöksestä johtuva laitteen väärä käyttö vaarantaa potilasturvallisuuden, ja pahimmillaan väärin tulkittavissa oleva ohje on hengenvaarallinen.

Koronan kotitestien kohdalla riskit eivät ole vakavimmasta päästä. Se, saako asiakas otettua oikeanlaisen sylkinäytteen kotona koronatestiä varten, joka ei ole muutenkaan sataprosenttisesti luotettava, on turvallisuuden näkökulmasta ihan eri asia kuin se, että potilas saa sairaalassa liian suuren säteilyannoksen röntgenlaitteen vääränlaisesta käytöstä. Ei sitä käy kiistäminen. Mutta on erittäin hälyttävää, että lääkinnällisten laitteiden ohjeistuksiin on ylipäänsä mahdollista valua tämän tyyppistä huonoa kieltä, puhumattakaan siitä, että toimivaa käännösten laadunvarmistusjärjestelmää ei ole.

Jos huonoja käännöksiä hyödyntävä yritys ei ymmärrä, mikä riski ammattitaidottomasti käännetyissä käyttöohjeissa piilee, on vaarana, että sama huolimaton käytäntö jatkuu seuraavan markkinoille lähetettävän tuotteen myötä. Jos huonoja käännöksiä hyödyntävä yritys ei opi, millaisia resursseja ja prosesseja laadukkaat käännökset vaativat, lopputulos on arvattavissa. Jos viranomaisvalvonta on nimellistä tai keskittyy vain käännösprosessin vaiheisiin eikä niinkään syntyneeseen käännökseen ja sen laatuun, katastrofin ainekset ovat käsillä.

Jos koronan kotitestin käyttöohje saa olla mitä vain, niin mikä on se seuraava lääkinnällinen laite, jonka käännöskukkaset naurattavat? Entä missä vaiheessa huomaamme, että harmiton käännösvirhe ei olekaan enää niin harmiton?

Kirjoittaja on Kieliasiantuntijat ry:n aktiivitoimijoita. Hän työskentelee julkaisuasiantuntijana Hämeen ammattikorkeakoulussa, jossa hän pyrkii tuomaan esille kieliasiantuntijuutta muun muassa tieteen yleistajuistamisen ja vastuullisen kielenkäytön kautta.

Kirjoittajakuvausta on täydennetty 31.1.2024 klo 10.30.