- Tyypillistä päivää ei olekaan!

Näin toteaa Hanna Heinonen, kun pyydän häntä kuvailemaan työpäiväänsä. Koneella Digital Content Leadina työskentelevä – siis tuotekehitystä tekevä – Heinonen kuvailee työarkeaan hektiseksi mutta monipuoliseksi.

- Joinain päivinä lähes koko aika menee kvartaali- tai sprinttisuunnittelun parissa tai scrummien pitämisessä, toisina taas esimerkiksi rakenteisen tekstin työkaluihin tai sisältöön liittyvien ongelmien ratkaisemisen parissa.

Heinosen käyttämä terminologia ei kuulosta sellaiselta, minkä helposti yhdistäisi kieliasiantuntijan työhön. Ohjelmistokehityksessä käytetyt scrum- ja sprint-käsitteet voivat olla hyvinkin vieraita it-alan ulkopuolella. Tämä onkin yksi hyvä esimerkki siitä, että kieliasiantuntijan työ voi olla paljon muutakin kuin perinteistä kielityötä kuten kääntäjän, tulkin tai kieltenopettajan työtä.

- Alalla on valtava kirjo erilaisia rooleja, ja työnkuvaa voi muokata mieleisekseen. Kieliasiantuntija voi toimia hyvin erilaisissa rooleissa, joten kannattaa miettiä tehtäviä myös perinteisten roolien ulkopuolelta, Heinonen pohtii.

Hanna Heinosta motivoi työssään se, että hän saa luotua loppukäyttäjän tarpeita vastaavan tuotteen.

Heinosen opiskelutausta sen sijaan ei ole kovin epätyypillinen kieliasiantuntijalle. Hän opiskeli Tampereen yliopistossa pääaineenaan englannin kääntämistä ja tulkkausta, sivuaineinaan muun muassa suomenkielistä viestintää ja saksan kääntämistä ja tulkkausta. Opinnoissaan hän erikoistui tekniseen viestintään.

Erikoistumisopinnot poikivat Heinoselle heti valmistumisen jälkeen töitä, ja hän onkin ehtinyt työskennellä teknisen viestinnän parissa reilut 20 vuotta – ensin teknisenä kirjoittajana ja kuvittajana sekä dokumentoijana Nokialla, sitten Vaisalassa ja viimeisimpänä hissiratkaisuja tekevän Koneen leivissä.

Tekniseen viestijään kohdistuu paljon odotuksia

Kieliasiantuntijoiden kuvitellaan usein olevan käveleviä sanakirjoja, jotka heittävät lonkalta käännösvastineita milloin kenellekin vieraista kielistä kiinnostuneille. Myös Heinonen on kokenut samaa.

- Kerran tuotepäällikkö tuli aamulla kysymään, olisiko mitään mahdollisuutta saada 200-sivuinen ohje iltapäiväksi kiinan kielelle käännettynä. Moneen toki taivun työssäni, mutta kiinan kääntäjää minusta ei vieläkään ole tullut.

Kieliasiantuntijoilta odotetaan roolissa kuin roolissa varsinaisia ihmetekoja, sillä alaa tunnetaan heikosti, mutta osaamisessa korostuvat tässäkin työssä verkostoituminen, nopea oppiminen sekä ongelmanratkaisukyvyt – priorisointitaitoja unohtamatta.

Globaalissa työympäristössä työskentelevä Heinonen joutuukin tukeutumaan usein edellä mainittuihin osaamisalueisiin, sillä projektityössä haasteena on yleensä aina kiire ja resurssien vähäisyys. Eri aikavyöhykkeet ja pitkät välimatkat luovat paineita. Kiire on kuitenkin ristiriidassa ammattiylpeyden kanssa.

- Puhumme alalla paljon siitä, millainen ohjeistus on ”riittävän hyvä”, sillä omasta mielestähän ohje ei ikinä ole valmis vaan sitä voisi muokata loputtomiin.

Heinosta motivoi se, että hän voi vastata loppukäyttäjän tarpeisiin. Parhaalta hänestä tuntuu se, kun saa loppukäyttäjältä positiivista palautetta. Silloin voi olla varma siitä, että on pystynyt suunnittelemaan ja tuottamaan tietoa, joka on helppokäyttöistä ja tarkoituksenmukaista.

Teollisuuden viidenteen vallankumoukseen tarvitaan kieliasiantuntijoita

Teknisten ohjeiden kääntämiseen hyödynnetään usein konekäännöksiä. Nyt käyttöön on tullut neuroverkkoihin perustuvia konekääntimiä, jotka tuottavat entistä parempia konekäännöksiä. Mikään uusi juttu teknologioiden käyttö näissä kuvioissa ei siis ole, eikä Heinonenkaan suhtaudu siihen negatiivisesti. Teknologia itse asiassa nähdään osana prosessia.

Kun käyttöohje on sujuva, emme oikeastaan enää edes noteeraa tekijää sen takana.

- Usein käytetään mallia, jossa ensin hyödynnetään käännösmuisteihin kytkettyä konekäännintä. Sen jälkeen käännös tarkastetaan ja editoidaan.

Nyt alalle tekee tuloaan tekoälyratkaisut ja erityisesti generatiivisen tekoälyn mahdollisuuksia tutkitaan laajalti.

Heinoselta löytyy myös kiinnostusta laajennettuun ja virtuaalitodellisuuteen. Elokuussa 2023 hän väitteli Tampereen yliopistossa aiheesta The Benefits of Extended Reality for Technical Communication : Utilizing XR for Maintenance Documentation Creation and Delivery, siis laajennetun todellisuuden hyödyistä teknisessä viestinnässä.

Tekoälyn ja virtuaalitodellisuuden käytön yleistyminen ei Heinosen mielestä johda siihen, että kieliasiantuntijoita tarvittaisiin vähemmän. Sen sijaan hän näkee, että viides teollinen vallankumous tuo ihmisyyden ja yksilön tarpeet vahvasti tekemisen keskiöön, mikä tarkoittaa sitä, että kulttuurien ja vuorovaikutuksen asiantuntijoita, kuten kieliasiantuntijoita, tullaan tarvitsemaan entistä enemmän. Kysyntää on nyt jo reilusti.

Loppujen lopuksi tekniset viestijät ovat silta laitteen ja sen loppukäyttäjän välillä. Mitä tapahtuisi, jos silta romahtaisi?

- Ilman meitä olisi monia laitteita vaikeaa tai jopa vaarallista käyttää, Heinonen summaa.

Kirjoitus on osa Kieli kannattelee maailmaa -kampanjaa.