Skip to content

Yksi kuva ja tuhat sanaa – kuvailutulkkaus tuo visuaalisen teoksen näkövammaisen saataville

Julia Haataja-Kälviäinen / 10.12.2020

Kuvailutulkkaus kysyy tulkilta taitoa sekä eläytyä että pysytellä riittävän etäällä – ja kykyä tuottaa sujuvaa tekstiä.

Kuva: Pixabay
Kuva: Pixabay

EU:n saavutettavuusdirektiivin siirtymäajan päättyminen on nostanut muun muassa kuvailutulkkauksen tapetille. Kysyntää on ollut perinteisesti kulttuurialoilla, mutta direktiivin myötä myös esimerkiksi julkisten toimijoiden verkkosivuilla oleviin videoihin vaaditaan vastedes kuvailutulkkaus silloin, kun kaikki oleellinen tieto ei käy ilmi videon omasta ääniraidasta.

– Kuvailutulkkaus on käännösprosessi, ja kääntäjillä onkin tässä erinomainen tilaisuus oman ammattikuvan laajentamiseen. Kuvailutulkkaus, ja saavutettavuuspalvelut ylipäätään, olisi luonteva lisä myös käännöstoimistojen palveluvalikoimaan, vinkkaa kuvailutulkkauskursseja Tampereen yliopistossa vetävä Anne Ketola.

Ketolan mukaan kääntäjän ammattitausta tarjoaa luontaiset valmiudet onnistuneen kuvailutulkkeen tuottamiseen. Kääntäjä lähtee työssään automaattisesti liikkeelle peruskysymyksistä kuten kenelle, miksi ja missä järjestyksessä, jotka ovat myös kuvailutulkkauksen lähtökysymyksiä; tulkattava syöte vain on tekstin sijaan kuva.

Kuvailutulkkaus tuotetaan ympäristön ehdoilla

Kuvailutulkkaukselle on kysyntää erityisesti kulttuurialoilla. Esimerkiksi elokuvaan voidaan liittää jälkikäteen tuotettu kuvailuraita. Reaaliaikaista tulkkausta voidaan tarvita vaikkapa taidenäyttelyn opaskierroksella. Kuvataidettakin opiskelleella Ketolalla on omaa kokemusta kuvailutulkkauksesta esimerkiksi taidegallerioista. Opiskelijoidensa kanssa hän on päässyt tuottamaan kuvailutulkkeita museoon ja teatteriin. Eri ympäristöt asettavat kuvailutulkkaukselle mitä erilaisimpia vaatimuksia ja rajoja.

– Museon kolmiulotteisessa ympäristössä informaation esittämisjärjestys on monimutkaisempi kysymys kuin vaikkapa maalauksen kohdalla. Teatteriin tehdyssä opiskelijaprojektissamme taas integroimme kuvailutulkkauksen osaksi itse näytelmää, jolloin se piti sovittaa dialogin väliin.

Tulkki tekstityön ammattilaisena

Ketola huomauttaa, että kuvailutulkkaus on tekstityötä, mikä asettaa omat kriteerinsä tulkkeen laadulle. Kuvailun tulee edetä loogisesti ja laajoista kokonaisuuksista yksityiskohtiin, ja kielen tulee olla luontevaa ja kohderyhmälle sopivaa. Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry on julkaissut aiheesta myös syväluotaavampia ohjeita, joissa toistuvat konkretia, ytimekkyys ja todenmukaisuus. Etäisyyksiä ja kokoja on toivottavaa kuvailla esimerkkien valossa (kananmunan kokoinen), ja virkkeiden tulee olla ehyitä ja sanavalintojen mahdollisimman kuvaavia: esimerkiksi istumista voi kuvailla tilanteen mukaan vaikkapa röhnöttämiseksi tai löhöämiseksi. Erityisen tärkeää on, että tulkki kuvailee vain sen mitä näkee eikä lisää mukaan omaa tulkintaansa – ainakaan tuomatta tätä ilmi.

Kauneus on kuulijan korvissa

Esittävää taidetta kuvailtaessa ei ylimääräistä aikaa ratkaisuvaihtoehtojen punnitsemiselle juuri ole. Liikkumatonta maalaustakin kuvaillessaan tulkki joutuu väistämättä tekemään valintoja esimerkiksi eläytymisen tason suhteen. Kuten puheen tulkkauksessakin, jokainen uusi tulkkaustilanne kuitenkin harjaannuttaa tulkin ongelmanratkaisukykyä. Ketola huomauttaa myös, että kuvailutulkkauksessa laadun käsite on usein vahvasti sidoksissa kuulijoiden henkilökohtaisiin preferensseihin: yksi kuulija suosii objektiivista kuvailua, toinen viihtyy eläytyvämmän kuvailun äärellä. Yhtä oikeaa tietä laadukkaaseen lopputulokseen ei ole.

Tutustu Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n kuvailutulkkausohjeisiin.