Siirry sisältöön

Minä ja minun työni: Logistiikka-assistentti Eva Purhonen

Suvi Seikkula / 25.6.2022

Eva Purhonen sai venäjän kielen opintojensa ansiosta kesätöitä vientiassistenttina. Myöhemmin hän on edennyt logistiikka-assistentiksi, jonka vastuulla on viennin projektinhallinta omassa tuoteryhmässään. Työssään hän tarvitsee kielitaidon lisäksi muun muassa kulttuurintuntemusta, hyvää stressinsietokykyä ja nopeaa reagointikykyä.

Eva Purhonen. Kuva: Alexandra Dziwis
Eva Purhonen. Kuva: Alexandra Dziwis

Äidinkielenään ruotsia puhuva Eva Purhonen opiskeli Åbo Akademissa pääaineenaan venäjän kieltä ja kirjallisuutta ja sivuaineinaan suomea ja kaupallisen organisaation johtamista. Hän valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2012.

Kun Purhonen oli tehnyt pari vuotta sekalaisia töitä muun muassa matkailualalla, ystävä vinkkasi hänelle, että Raisio-yhtymään etsitään venäjänkielentaitoista kesätyöntekijää vientiassistentin tehtäviin. Purhonen sai paikan ja myöhemmin hänelle tarjottiin pysyvää paikkaa samasta yrityksestä.

Vientiassistentin tehtävästä Purhonen vaihtoi talon sisällä myöhemmin logistiikka-assistentin tehtävään. Siinäkin työssä on tarvittu kielitaitoa, tosin venäjän sijaan ennen kaikkea englantia.

Monipuolinen kielitaito tukee kansainvälistä asiakashallintaa

Logistiikka-assistentin työssään Purhosen päävastuualueena on vientitilausten käsittely. Käytännössä tämä tarkoittaa erityisesti yhteydenpitoa asiakkaaseen, tuotantoon ja varastoon sekä aikataulujen hallintaa. Purhonen myös tilaa kuljetukset ja varmistaa, että asiakas saa tilauksensa toivomassaan aikataulussa.

Purhosen asiakaskunta on hyvin kansainvälistä. Siinä missä hän Raisiolla työskentelynsä alkuaikoina hoiti vain Venäjän vientiä, nyt hänellä on vastuullaan erityisesti Aasian ja USA:n vientiä. Venäjän kielen taito oli kriittinen tekijä siinä, että Purhonen aikoinaan valittiin vientiassistentin tehtävään. Nyt taas kriittinen on englannin kielen taito.

Niin kulttuurintuntemus kuin kielitaitokin ovat keskeisiä osia kansainvälisten asiakkaiden laadukasta asiakaspalvelua.

Myös muusta kielitaidosta on hyötyä. Purhonen on opiskellut koulussa ranskaa, espanjaa ja saksaa. Nämä tukevat viestintää kansainvälisen asiakaspiirin kanssa. Jotkut asiakkaat esimerkiksi kirjoittavat vain ranskaksi, ja vaikka Purhonen itse kommunikoi vain englanniksi ja venäjäksi, jotka kokee riittävän vahvoiksi, on hänelle suuri apu jo siitä, että hän ymmärtää muunkin kielisiä asiakasviestejä.

Venäjää Purhonen ei käytä työssään enää juurikaan, mutta seuraa venäjänkielisiä uutisia ja toisinaan lukee jonkin kirjan venäjäksi ylläpitääkseen kielitaitoaan. Ylen venäjänkieliset uutiset ja esimerkiksi hyvin selkeästi puhuvan Aleksei Navalnyin venäjänkieliset videot hän kokee hyödyllisinä. Venäjän puhuminen onkin sitten toinen juttu.

- Olisi parasta, jos voisi olla jossakin keskusteluryhmässä mukana, sillä kynnys avata suunsa nousee ajan myötä, hän pohtii.

Kulttuurintuntemus on tärkeä osa vuorovaikutusta

Purhonen viihtyy kansainvälisessä työssä.

 - Olen aina ollut kiinnostunut ulkomaalaisten asiakkaiden palvelemisesta. Sentyyppisten töiden pariin olen hakeutunut aina. Ennen Raisiota olen ollut hotellissa ja matkailutoimistossa töissä. Olen aina pitänyt siitä, että työhöni kuuluu eri kulttuuritaustaisen kohtaamista.

Niin kulttuurintuntemus kuin kielitaitokin ovat keskeisiä osia kansainvälisten asiakkaiden laadukkaassa asiakaspalvelussa. Purhoselle on esimerkiksi hyötyä sen ymmärtämisestä, että Euroopassa ja USA:ssa voi hyvin nopeasti puhutella epävirallisesti, kun taas Aasiassa ja Etelä-Amerikassa pysytään virallisella tasolla vuosienkin ajan.

Vaikkei sitä juuri siinä hetkessä tarvitsisi, oli kieli mikä tahansa, jossakin vaiheessa sille kuitenkin löytyy käyttöä.

- Jos osaisin espanjaa, saattaisin päästä Etelä-Amerikkalaisten kanssa helpommin viestinnässä epäviralliselle tasolle. Monella englanti ei ole kovin vahva ja se tuo epävarmuutta. Se voi myös kuulostaa puhujastaan niin kankealta, että on syy pysytellä virallisessa kielenkäytössä, vaikka haluaisi kuulostaa rennommalta, Purhonen pohtii.

Kielitaito on avainasemassa, kun luodaan suhdetta asiakkaaseen.

- Venäjänkielisten asiakkaiden kanssa olisi vuorovaikutus ollut ihan erilaista, jos olisimme kommunikoineet englanniksi. Kulttuurintuntemuksen ansiosta osaan palvella paremmin, Purhonen painottaa.

Ristiin rastiin tehtäviä

Logistiikka-assistentin tehtävässä tarvitaan hyvää stressinsietokykyä. Sen Purhonen kokeekin vahvistuneen työn kautta.

- Myös usko itseen on vahvistunut, siihen, että vaikka vastaan on tullut vaikeita ja yllättäviäkin tilanteita, olen pärjännyt ja olen tilanteiden kautta oppinut uutta ja saanut itsevarmuutta.

Kun on monta rautaa tulessa, on tärkeää osata pitää asiat hallinnassa, vaikka tulisi ristiin rastiin tehtäviä ja aikavyöhykkeet sotkisivat tehtävien eteenpäinviemistä.

- Silloin ei pääse yhdessä asiassa etenemään alusta loppuun, kun väliin ehtii tulla jo jotain muuta. Silloin täytyy välillä pysähtyä miettimään, mitä kaikkea olikaan tekemässä yhtä aikaa.

Asioiden hallinnassa pysymiseen vaikuttavat myös ulkopuoliset muutokset. Välillä vientiä ja tullia koskevat säädökset ja säännöt päivittyvät ja näistä päivityksistä pitää olla perillä. Välillä muodostetaan kansainvälisiä sopimuksia, joita viennissä tulee noudattaa. Oman lisänsä on tuonut korona.

- Korona-aika on vaikeuttanut esimerkiksi kuljetusten tilausta. Pitää olla ajoissa liikkeellä ja ennakoida ja varautua muutoksiin, jotta pystyy mukautumaan tilanteisiin.

Kielitaidon hyödyt voivat olla yllättävät

Kun Purhonen ottaa töissä puheeksi, että on opiskellut venäjää, siitä ilahdutaan ja siitä ollaan vaikuttuneita. Kykyä palvella venäjäksi on arvostettu. Sen sijaan siitä ei Purhoselle ole ollut juurikaan hyötyä, että hänen äidinkielensä on ruotsi. Joskus jokin kuljetusliike saattaa vaihtaa ruotsiin tilaisuuden tullen, mutta näitä kertoja ei Purhosen mukaan ole ollut montakaan.

- Ehkä se ei ole niin eksoottinen kieli kuin venäjä, ja suurempia maailmankieliä arvostetaan enemmän. Toisaalta minulla ei ole pohjoismaisia asiakkaita, eli jos olisi eri tuote, voisi ruotsia joutua käyttämäänkin, hän pohtii.

Purhosta huolestuttaa kielten opiskelun tulevaisuus monelta kantilta. Matematiikan painotus lukion ainevalinnoissa voi johtaa muiden kuin englannin kielen opiskelun häviämiseen. Venäjän suosion lasku voi vähentää venäjän taitoisia tulevaisuudessa. Ruotsia ei nähdä samalla tavalla arvokkaana kuin monia muita kieliä. Itse hän kokee, että monipuolisesta kielitaidosta on ollut yllättävääkin hyötyä, ja kannustaa hankkimaan laajan kielitaidon.

- Vaikkei tietäisi, mitä isona haluaa tehdä, on kielitaidosta aina hyötyä. Vaikkei sitä juuri siinä hetkessä tarvitsisi, oli kieli mikä tahansa, jossakin vaiheessa sille kuitenkin löytyy käyttöä. Aina kannattaa ainakin yhtä kieltä lukea, sillä ikinä ei tiedä, missä sitä voi tarvita ja mihin elämä vie.