Hanna Helin, Sari Hagemeier ja Elina Toukola aloittivat saksan käännöstieteen opintonsa Tampereen yliopistossa 2000-luvun taitteessa. Opintojen aikana nuorten mielessä siinsivät työt käännösten parissa, ehkä jopa yrittäjänä. Tiiviin yhteisen alun jälkeen tiet erkanivat, ja osa suunnitelmista toteutui, osa otti uuden suunnan.

Koulunpenkiltä käännösalan ytimeen

Hanna Helinistä piti tulla isona arkeologi. Kun tuli aika tehdä valintoja opintopolun suhteen, suunta kulki kuitenkin kohti toista kiinnostuksenkohdetta eli kieliä: saksan käännöstieteen opinnot saivat täydennystä muun muassa englannin ja italian sivuaineista. Hannan polku kulki ensin saksalaisen käännöstoimiston harjoittelijaksi ja sittemmin kääntäjäksi, projektipäälliköksi ja lopulta toimistopäälliköksi Grano Oy:n käännöspalveluiden yksikössä.

Työssään Hanna saa yhdistää käännösalan asiantuntemuksensa ja liiketoimintaosaamisensa. Urapolku on ollut virtaviivainen, mutta Hannan mukaan matkassa on ollut myös onnekkaita sattumia.

– Olin onnekas päästessäni töihin käännöstoimistoon heti opintojen jälkeen. Opinnoissa painotettiin teoreettista osaamista, mutta kytkökset työelämään jäivät vähäisiksi. Olisi tärkeää, että opiskelijoille tarjottaisiin enemmän ohjausta opintopolun rakentamiseen niin, että se tukisi omia uratavoitteita, Hanna pohtii.

Torivaltiatar

Sari Hagemeier esittelee itsensä mielellään Hämeenlinnan torivaltiattarena. Hän toimii yrittäjäyhdistys Hämeenlinnan Kaupunkikeskustan toiminnanjohtajana. Polku yliopistolta yhdistyksen kapellimestarin paikalle on ollut naisen itsensä mukaan vaatimattomasti ”sattumien summaa”. Yksi tapahtuma saattoi kuitenkin olla ratkaiseva lähtölaukaus polveilevalle uralle.

– Perustin jo opintojen aikana toiminimen, jonka kautta tein käännöksiä esimerkiksi saksalaiseen harjoittelupaikkaani vielä harjoittelun jälkeenkin. Kun sitten muutin Tampereelta Hämeenlinnaan ja kaipasin sosiaalisia kontakteja, hakeutuminen yrittäjäverkostoihin tuntui luontevalta, Sari kertoo.

–  Ennen pitkää sain tiedon avoimesta työpaikasta, ja tässä sitä ollaan. Ilman uskallusta perustaa toiminimi käännösosaamisen ympärille polkuni olisi kuitenkin voinut olla hyvin erilainen.

Vaikka yrittäjäyhdistystyön ja käännösalan kosketuspinta on pieni, ammattitaito ja suhde kääntämiseen kulkevat tiiviisti naisen matkassa. Opiskeluaikana perustettu toiminimi on olemassa edelleen – aivan kuten vanha harjoittelupaikkakin, jonka kanssa Sari tekee edelleen yhteistyötä.

Halu palvella asiakkaita vei voiton

Elina Toukola näki opiskeluaikanaan itsensä työskentelemässä yritysmaailmassa esimerkiksi viennin ja tuonnin parissa. Hän suoritti työharjoittelun käännöstoimistossa ja teki käännöstöitä osuuskunnan jäsenenä.

Mieli oli virittynyt käännösalalle, mutta mielikuva kääntäjän työn yksinäisyydestä ja toive työstä, jossa saisi olla tekemisissä ihmisten kanssa, vetivät toiseen suuntaan. Käännösopinnoista saadut eväät toimivat kuitenkin tärkeänä ponnahduslautana.

– Oltuani hetken työttömänä pääsin työvoimatoimiston tuella töihin kongressitoimistoon, jossa kielitaitoni katsottiin isoksi plussaksi. Sittemmin pääsin asiakaspalveluvastaavaksi auto- ja tiemuseo Mobiliaan, joka oli minulle tuttu paikka kesätöistä, Elina kertoo.

Samalla tiellä hän on edelleen, tosin tänä päivänä asiakaspalvelupäällikön roolissa.

– Vastaan pitkälti myös Mobilian viestinnästä. Opinnoissa hioutuneista viestintätaidoista on valtavasti hyötyä, käytiinhän opinnoissa syvällisesti läpi luovaa kirjoittamista, eri tekstilajeja ja kielenhuoltoa, hän kuvailee.

Lisäkoulutuksella bonusarvoa osaamispalettiin

Käännösopintojen jälkeen niin Hanna, Sari kuin Elinakin ovat hankkineet myös lisäkoulutusta – Hanna liiketoiminnan, Sari kasvatustieteiden ja Elina museologian parista.

Heidän tapauksessaan lisäopinnot eivät niinkään ole avanneet uusia ovia kuin vahvistaneet menestymistä nykyisissä töissä. Opiskelijoille suunnattu neuvo hankkia käännösosaamisen ohelle substanssiosaamista harkituilla sivuainevalinnoilla kaikuu silti kuin yhdestä suusta.

– Käännösala on yksinään melko kapea, mutta sen kaveriksi voi onneksi yhdistää melkein mitä tahansa itseä kiinnostavaa, Elina huomauttaa.

Muistot kulkevat mukana

Kaikilla kolmella opiskeluaikoihin liittyy lämpimiä muistoja. Henki oli pienessä ryhmässä hyvä. Kiitosta saavat käytännönläheiset harjoitukset ja opettajien elämänmakuinen ote työhönsä.

– Kerran käänsimme kurssityönä erään kaupungin nettisivut saksaksi. Se oli hieno kokemus. Kiitokseksi saimme kaupungilta nimikoidut pyyhkeet. Minulla on omani edelleen tallessa! Hanna kertoo nauraen.

Yksi Sarin merkityksellinen muisto liittyy graduun:

– Oma ohjaajani jäi äkillisesti sairauslomalle, jolloin eräs suomen kielen opettaja otti minut siipiensä suojaan. Häntä muistelen lämmöllä edelleen.

Natiivit opettajat tarjosivat teoreettisten opintojen keskellä konkreettisen ikkunan saksalaiseen kulttuuriin.

– Nuorena opiskelijana oli hienoa saada opettajilta mallia saksalaisesta kulttuurista. Opintojen alussa opettajien kanssa esimerkiksi teititeltiin, Elina muistelee.

Tukku universaaleja työelämätaitoja

Erilaisista urapoluista huolimatta käännösopinnot antoivat naisille monia hyödyllisiä työkaluja ja eväitä, joita voi soveltaa työssä kuin työssä.

– Erinomaisen kielitaidon lisäksi opinnoista tarttui vahva kääntäjän ammattietiikka: ymmärrys esimerkiksi salassapitovelvollisuudesta ja siitä, millaisia töitä omilla taidoilla ja tiedoilla voi tehdä. Periaatteita voi soveltaa kaikkeen omaan tekemiseen työelämässä, Hanna antaa esimerkin.

Myös kyky analyyttiseen ajatteluun ja taito reflektoida omaa ajattelua harjaantuu käännösalan opinnoissa ja töissä lähes huomaamatta, minkä vuoksi osaaminen jää herkästi pukematta sanoiksi.

-– Käännösopinnot ovat todella intensiiviset ja sosiaaliset. Harjoituskäännöksiä laatiessaan opiskelija oppii ajattelemaan asioita monesta näkökulmasta ja perustelemaan omia ajatuksiaan. Tämä on todella hyvä taito nykytyöelämän tiimityöskentelyn roolia ajatellen, Elina kommentoi.

Käännösala avartaa

Naiset ovat yhtä mieltä siitä, että opinnot antoivat rohkeutta ja uteliaisuutta oman maailmankuvan avartamiseen. Ilman käännösalan opintoja tie ei välttämättä olisi koskaan vienyt ulkomaille, jolloin arvokkaat kieli- ja kulttuurikokemukset olisivat jääneet saamatta.

Elinalle kielenoppimisen perässä hankitut kesätyökokemukset Saksassa olivat myös hänen ensimmäinen oikea kosketuksensa ulkomaanmatkailuun:

– Kun palasin kotiin ensimmäisen ulkomaankesän jälkeen, isäni totesi, että nyt palasi kotiin ihan toisenlainen tyttö – siis hyvässä mielessä!

Terveiset tulokkaille

Aloittelevia opiskelijoita naiset vinkkaavat kiinnittämään huomiota sivuainevalintoihin. Usein ne linkittyvät myös oman käännösosaamisen erikoistumiseen. Toisaalta hyvin valittu sivuaine voi olla pelastusrengas, jos käännösala ei osoittaudukaan omaksi jutuksi.

– Toivoisin, että opiskelijat pitäisivät mielensä avoimina, sillä elämä heittelee yllättäviinkin suuntiin. Ainakaan periaatteesta ei kannata sanoa asioille ei, Elina toteaa.

Sari tietää, että mahdollisesta suunnittelusta huolimatta kohtalo lisää usein mausteensa keitokseen:

– Omakin matkani nykyiseen työhöni oli lopulta monien sattumien summa. Mutta niitähän on koko elämä täynnä.

 

Jutun valmistumisen jälkeen Hanna Helin on siirtynyt asiakasvastaavan tehtäviin Lindström Oy:lle.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Kiekaus-lehden numerossa 1/2021.