Kieliasiantuntijoilla nimikkeiden kirjo on laaja. Usein työelämässä voi törmätä myös englanninkielisiin titteleihin, erityisesti, jos työyhteisö on kansainvälinen.  

Kun verrataan ammattikorkeakouluista ja yliopistoista valmistuneita, on nimikkeissä sekä eroja että yhtäläisyyksiä. Ammattikorkeakouluista puhuttujen ja viitottujen kielten koulutusohjelmista valmistuneet työskentelevät pääsääntöisesti tulkin tai viittomakielentulkin nimikkeellä, mutta kyselyihin vastanneista usea on päätynyt myös opettajiksi ja tutkijoiksi. Lisäksi ammateissa korostuivat erilaiset ohjaajat, koordinaattorit ja asiantuntijat.  

Yliopistoista kääntämisen ja monikielisen viestinnän ohjelmista valmistuneet niin ikään työskentelevät pääosin kääntäjinä sekä useasti opettajina. Muita yleisiä suuntauksia ovat erilaiset projekti-, koordinointi-, tutkija- ja asiantuntijatehtävät. Oman vahvan edustuksensa saavat myös viestinnän eri osa-alueet.  

Muista kielten koulutusohjelmista, kuten yleisen kielitieteen parista, valmistuneilla nimikkeitä on myös kirjava joukko. Kääntäjätaustaisten kanssa yhteisiä titteleitä ovat muun muassa copywriter, tekninen kirjoittaja, lokalisaatioasiantuntija ja dokumentoija. Lisäksi kieligeneralisteja on suuntautunut viestinnän, kustantamisen, järjestötyön ja journalismin pariin. 

Valmistuneet arvostavat tutkintojaan 

Yli puolet yliopistotutkinnon kieliaineissa suorittaneista oli kyselyssä sitä mieltä, että koulutus vastaa heidän työnsä vaativuustasoa ja he pystyvät hyödyntämään oppimaansa työssään. Kuitenkin noin viidennes ei kokenut koulutuksen vastaavan työn tarpeita, mikä oli hieman enemmän kuin kaikilla yliopistoista valmistuneilla keskimäärin. Vastavuoroisesti valtaosa valmistuneita on tyytyväisiä tutkintoonsa ja suosittelisi sitä muille. 

Ammattikorkeakouluista valmistuneista kieliasiantuntijoista noin 70 % työskentelee koulutustaan vastaavissa tehtävissä. Yli puolet vastanneista piti työtään koulutusta vastaavana, myös vaativuustasoltaan. Tutkintoa pidettiin myös arvostettuna. Yrittäjyysvalmiuksiin suhtauduttiin toisaalta vaihtelevasti: toiset kokivat koulutuksen valmistavan yrittäjyyteen hyvin, toiset kohtalaisesti tai heikosti. 

Yrittäjyys yleisempää tulkkien keskuudessa 

Niin yliopisto- kuin ammattikorkeakouluttautuneet olivat pääasiassa työelämässä: molemmissa ryhmissä vähintään 80 % vastaajista. Työelämässä olevilla oli pääsääntöisesti vain vähän taukoja työskentelyssä, vaikka osa ilmoittikin työskennelleensä samanaikaisesti tai peräkkäin useilla työnantajilla. Työnantajia tulkeilla olivat pääsääntöisesti pienet tai keskisuuret yrityksen, kun taas yliopistoista valmistuneilla kääntäjillä ja muilla kieliasiantuntijoilla työsuhde sijoittui pääsääntöisesti kuntiin ja kuntayhtymiin. 

Verrattuna muihin AMK-tutkinnon suorittaneisiin työskentelivät tulkit huomattavasti enemmän yrittäjinä tai freelancereina, jolloin myös heidän toimeentulonsa koostui kokonaan tai osittain näistä työn muodoista. Myös yliopistokouluttautuneet kieliasiantuntijat työskentelivät enemmän yrittäjinä kuin muut vastaajat. 

Mitä tapahtuu numeroiden takana? 

Numeerinen data ei kuitenkaan kerro kaikkea valmistuneiden tilanteesta.

- Tilastot antavat tärkeää kokonaiskuvaa työllistymisestä. Tilastot tuovat myös näkyviin mahdollisuuksia, jotka ovat arvokkaita, ei pelkästään opiskelijoille tai opintojaan miettiville, vaan itse asiassa kaikille tulevaisuuttaan pohtiville. Samalla on kuitenkin muistettava, että ne monesti yksinkertaistavat asioita. Lisäksi usein poimimme tilastoista ne tiedot, jotka vahvistavat olemassa olevaa mielikuvaamme tai ajattelumalliamme, sanoo Turun yliopiston Urapalveluiden tutkija Juha Sainio. 

Tilastoja voi tarkastella myös monelta kantilta.

- Esimerkiksi Töissä.fi -palvelun tietoja katsottaessa ajatus suuntautuu helposti siihen, että tietty koulutus ohjaa tiettyihin tehtäviin. Palvelu kuitenkin tarjoaa toisenkin lähestymistavan. Voi katsoa tehtävien näkökulmasta minkälaisia eri koulutuspolkuja taustalta löytyy. Eli olisi tärkeämpää pohtia missä ja minkälaisissa haluaa osaamistaan ja vahvuuksiaan hyödyntää kuin ajatella, että koulutus ohjaa minut johonkin suuntaan, Sainio tarkentaa. 

Sainio kuitenkin täsmentää, että tilastot kertovat harvoin kaikkea. - Niin kutsuttu ”tilastovirta” muodostuu yksilöllisistä tarinoista.  Taustoista, joiden pohjalta yksilö on tehnyt omia valintojaan omista lähtökohdistaan. Meidän jokaisen työllistyvyyteen ja valintoihimme vaikuttavat osaaminen, ihan kaikesta aiemmasta toiminnasta saatu, henkilökohtaiset ominaisuudet ja identiteetti, verkostomme sekä monet ulkoiset meistä riippumattomat tekijät, kuten työmarkkinatilanne tai kumppanin tai perheen tilanne. On siis hyvä aina suhteuttaa tilastojen esiin nostamat mahdollisuudet omaan tilanteeseen, ja pyrkiä löytämään itselle paras mahdollinen ratkaisu senhetkisiin olosuhteisiin, sanoo Sainio.

Eri alojen työllistymistilastoihin voit tutustua seuraavissa jutun lähteinäkin käytetyissä palveluissa: Töissä.fi, Uraseurannat ja Vipunen.