Skip to content

Selkeän kielen päivänä katse kääntyy viranomaisten kriisiviestintään

Julia Haataja-Kälviäinen / 13.10.2020

Selkeän kielen päivä kutsuu tarkastelemaan suurennuslasilla tekstien ymmärrettävyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta. Tämänvuotisen juhlaseminaarin keskiössä oli viranomaisten kriisiviestintä.

koronavirus

Kansainvälistä Selkeän kielen päivää on vietetty vuodesta 2011. Suomessa päivä nostaa vuosittain esille selkeän kielenkäytön merkitystä ajankohtaisten tapahtumien näkökulmasta: takavuosina järjestetyissä seminaareissa on luodattu esimerkiksi soteuudistuksen asiakasviestinnän ymmärrettävyyttä sekä hyvää virkakieltä edistäviä hankkeita. Kuluvana vuonna Selkeän kielen päivää vietetään 13. lokakuuta. Vuoden seminaari toteutettiin verkossa lokakuun viidentenä.

Epidemia toi tiedonjanon ja viestitulvan

Viranomaisten kriisiviestintä on teemana ajankohtaistakin ajankohtaisempi. Korona nopeasti muuttuvine vaiheineen on synnyttänyt valtavan informaatiotulvan. Samalla se on herättänyt kansalaisissa ennennäkemättömän tiedonjanon sekä tarpeen ja halun löytää ajantasaista informaatiota.

Seminaarin puheenvuoroissa valotettiin esimerkiksi valtioneuvoston kanslian koronaviestinnän periaatteita, koronaan liittyneiden tiedotustilaisuuksien viittomakielistä tulkkausta ja Kelan koronaviestintää. Koronaa yleisemmällä tasolla kuultiin myös eduskunnan kanslian virkakielikampanjasta.

Toistoa, toistoa ja vielä kerran toistoa

Yhdistäväksi teemaksi puheenvuoroissa nousi kyky tuottaa viestintää joustavasti kohderyhmän tarpeet huomioiden. Epidemia koskettaa jokaista kansalaista ja siitä selviytyminen on yhteinen asia, minkä vuoksi on äärimmäisen tärkeää, että viestintä on ymmärrettävää ja saavutettavaa kaikille kansankerroksille niissä kanavissa, joissa ihmiset ovat tottuneet toimimaan. Poikkeusoloissa korostuu myös tarve viestiä samasta asiasta monelta eri kantilta ihmisten tavoittamiseksi, minkä Kelan viestintäjohtaja Pipsa Lotta Marjamäki nosti puheenvuorossaan korona-ajan yhdeksi keskeiseksi opiksi. Niin ikään tarve voimakkaaseen asiakasohjaukseen ja toistoon on korostunut. Kelan koronaviestinnässä puhutaankin Marjamäen sanoin suoranaisesta markkinointiviestinnästä.

Yhtenäinen viestintä tukee tiedon saavutettavuutta

Toistojen roolin nosti vahvasti esille myös valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski. Valtioneuvoston koronakriisiviestinnän kulmakiviksi hän nosti toiston ohella muun muassa säännöllisyyden, viestinnän aktiivisten visualisoinnin kuten yksinkertaisten karttakuvien ja taulukoiden käytön sekä monikanavaisuuden ja monikielisyyden.

Anttikoski huomautti, että viestinnän keskittäminen valtioneuvoston kanslialle poikkeuslain nojalla loi koronaviestintään yhtenäisyyttä ja sitä kautta ymmärrettävyyttä. Nopeasti levinnyt ja alati muutoksessa elävä kriisi toi mukanaan sen hyvän, että selkeä viestintätoiminta pääsi valokeilaan ja sai osakseen jakamatonta huomiota. Akuuteimman vaiheen jälkeen viestintä on kuitenkin päässyt pirstaloitumaan, ja tiedon löytämisen on kritisoitu vaikeutuneen. Kun kansalaisten henkinen kriisinkestävyys on koetuksella, viestinnän selkeys olisi kuitenkin entistä tähdellisempää.

Selkeys vapauttaa voimavaroja

Puheenvuorojen yhteenvetona voidaan todeta, että koronakriisi on osoittanut, että viranomaisilla on kyky viestiä ja tarvittaessa myös uudistaa viestintäänsä niin, että kansalaiset ikää ja sosiaalista asemaa katsomatta tulevat huomioiduiksi. Viestintää on käännetty aktiivisesti maahanmuuttajakielille, sosiaalisen median kanavat ovat käyneet kuumina, Kelan verkko- ja puhelinasioinnin turvaamisessa on onnistuttu ja kielenhuolto on pidetty viranomaisviestinnässä vahvasti mukana, esimerkkinä Marjamäen mainitsema kielenhuoltotyö osana Koronavilkku-sovelluksen kehittämistä.

Selkeän kielen päivä on hyvä hetki tarkastella, ovatko omasta kynästä lähtevät viestit selkeitä ja yksiselitteisiä. Kuten seminaarin avannut eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola totesi, valtavien tekstimassojen ja tietotulvan aikana selkeä ja harkittu viestintä säästää vastaanottajan voimavaroja. Kun selkeä kielenkäyttö osataan ja muistetaan pitää viestinnän kivijalkana, energiaa voidaan keskittää koukeroisten ja vaikeaselkoisten viestien perkaamisen sijaan tehokkaaseen tiedonvaihtoon, olipa kyse sitten kriisiviestinnästä, palaverimuistion laatimisesta tai sähköpostinvaihdosta palveluntarjoajan ja asiakkaan kesken.

 

Kotimaisten kielten keskuksen ja eduskunnan kanslian virkakielityöryhmän järjestämän Selkeän kielen päivän verkkoseminaarin tallenne on katsottavissa eduskunnan verkkosivuilta.