Skip to content

Tutkimus: Tapahtumien kuvaukset kertovat opiskelijakulttuurin moninaisuudesta

Kalle Parviainen / 8.6.2020

Oululaiset opiskelijajärjestöt houkuttelevat osallistujia kaksikielisillä tapahtumakuvauksilla. Käännetyt tekstit paljastavat monia asioita.

tapahtumakuvaus

Tuoreessa Oulun yliopistossa tehdyssä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin oululaisten opiskelijajärjestöjen tapahtumien tekstikuvasten käännöksiä suomesta englantiin. Tapahtumakuvauksissa käytetyt käännösstrategiat vaihtelivat suuresti. Kahtena selkeimpänä kokonaisuutena erottui täsmällistäminen (explicitation) ja poistaminen (omission). Asioita ja termejä siis joko selitettiin käännöksessä enemmän kuin alkuperäisessä tekstissä, tai niitä jätettiin kääntämättä.

Suurin osa Oulun yliopiston aine- ja harrastejärjestöistä viestii julkisesti Facebookin kautta tapahtumistaan, ja valtaosa näistä tapahtumakuvauksista on sekä suomeksi että englanniksi. Järjestöjen tapahtumat vaihtelevat laidasta laitaan: opiskelijoita voi nähdä niin kaupunkisuunnistuksissa kuin bileissä yökerhoissa, urheilutapahtumissa tai haalarimerkkien ompeluiltamissa.

Tapahtumakuvausten sapluuna

Yksinkertaistettuna tapahtumakuvauksissa kerrotaan mikä tapahtuma on kyseessä, missä ja milloin se pidetään, ja ennen kaikkea miksi tapahtumaan tulisi osallistua. Oulun yliopistossa toimii noin kahdeksankymmentä järjestöä tai yhdistystä, ja osa niistä järjestää tapahtumia viikoittain, joten opiskelijoilla on suoranainen runsaudenpula. Täten järjestöjen tulee panostaa oman tapahtuman markkinointiin, jotta se erottuisi muista vastaavista.

Lähes kaikki tapahtumatekstit noudattivat samanlaista asettelua niin ulkoasun kuin sisällönkin puolesta. Lukijan mielenkiintoa pyritään herättelemään aloituskappaleella tai kysymyksillä, jonka jälkeen tapahtuman sisältöä avataan lukijalle enemmän, kuten onko tapahtumalla joku selkeä teema tai mistä ennakkolippuja saa ostettua. Tekstin lopussa on vielä lyhyt kertaus, jossa yleensä vastataan napakasti kysymyksiin mitä, missä, milloin, ja miksi. Tekstien yhteneväiseen asetteluun vaikuttaa myös Facebookin rajoitukset alustana: tekstikentässä saa olla lähes pelkästään muotoilematonta tekstiä, eikä sitä voi esimerkiksi lihavoida.

Sekä suomen- että englanninkieliset tapahtumatekstit vaativat lukijaltaan huomattavaa opiskelijakulttuuriin liittyvää tietoa. Esimerkiksi suunnistukset eivät suinkaan ole metsässä tapahtumaa rämpimistä vaan yleensä rastien kiertämistä kampuksella tai keskustassa.

Useilla järjestöillä onkin olemassa sanastoja nettisivuilla tai fuksilehtien mukana, joissa opiskelijakulttuurin liittyviä termejä selitetään uusille opiskelijoille niin suomeksi kuin englanniksikin.

Kaksi kilpailevaa käännösstrategiaa

Tapahtumien käännöksissä täsmällistetyt asiat vaihtelivat. Yleensä ne keskittyivät kulttuurisidonnaisten termien, tapahtumapaikan tai itse tapahtuman selittämiseen. Esimerkiksi suomenkielisessä tekstissä tapahtumapaikaksi voidaan mainita puisto tai tietyn kauppakeskuksen lähialue, ja englanninkielisessä versiossa selitetään tarkemmin, että kyseessä on nimenomaan puisto lähellä kaupungin keskustaa. Mikäli tapahtuman nimellä on joku selkeä merkitys, esimerkiksi ”kalsarikännit”, selitetään se usein englanniksi.

Osa käännöksistä oli hyvinkin uskollisia alkuperäistekstille, mutta suurin osa tapahtumakuvauksista oikoi mutkia rankasti käännösprosessissa. Pääasiassa englanninkieliset kuvaukset olivat yksinkertaistettuja verrattuna suomenkieliseen lähtötekstiin. Yleensä kuvauksellinen kieli ja ylimääräiset korulauseet poistettiin, ja käännös keskittyi vain välittämään tekstin tarkoituksen, ei niinkään sen muotoa. Myös humorististen elementtien kääntäminen osoittautui vaikeaksi, ja yleensä ne jätettiin käännöstekstistä kokonaan pois. Tähän tietenkin vaikuttaa myös suomi-englanti-kieliparin erilaisuus: ammattikääntäjälläkin voi olla haastavaa kääntää verbejä ’verestää’ tai ’rasteilla’.

Joissain tapahtumissa myös tarkemmat yksityiskohdat putosivat käännösprosessissa pois.  Erään tapahtuman ohjelmaan sisältyi pukukilpailu, jota suomeksi mainostettiin seuraavasti: ”Tsaikedeelisin ja kuumottavin puku palkitaan flirttailevilla katseilla, suosionosoituksilla ja yllätyspalkinnolla.” Englanniksi tämä lause oli kääntynyt muotoon ”remember to dress up: the most horrifying costume will be rewarded”. Tämä on yksi lukuisista esimerkeistä, jossa nimenomaan tekstin tarkoitus on tärkein käännettävä asia.

Toisaalta taas englanninkielisten kuvausten ollessa yksinkertaisempia ja vähemmän itseään toistavia, saattaa niiden kieli olla helpommin luettavaa, kun tärkeä tieto löytyy lyhyen tekstin seasta vain kerran. Tapahtumakuvauksien englanninkielisillä käännöksillä viestitään lisäksi usein vielä opiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole englanti, joten on sekä järjestäjien että mahdollisten osallistujien edun mukaista, että teksti on mahdollisimman helppolukuista.

Vaikka työ ei suoraan analysoinutkaan käännösten laatua, on huomioitava, että pääasiassa käännökset olivat suhteellisen laadukkaita: selkeitä käännösvirheitä ei juurikaan esiintynyt. Tutkimuksen taustatietojen ja oletusten perusteella käännöstekstit ovat lähes täysin amatöörikääntäjien tekemiä. Toisaalta on myös epäselvää, onko varsinkin poikkitieteellisten tapahtumien kääntämisessä mukana yksi vai useampi kääntäjä.

Kieleilyä

Työssä tutkittiin myös kieleilyä (languaging). Kieleily tarkoittaa ilmiötä, jossa kahta tai useampaa kieltä käytetään samassa yhteydessä. Selkeimpinä esimerkkeinä tästä ovat esimerkiksi opiskelijakulttuurin liittyvät suomalaiset sanat vappu (tai wappu) sekä teekkari. Kumpaakaan sanaa ei ollut käännetty yhdessäkään tapahtumakuvauksessa suomesta englanniksi, vaan niitä käytettiin yleensä suoraan myös englanninkielisessä tekstissä. Monet järjestöt pitävät vapun alla muun muassa vappusuunnistuksia, ja tämä oli usein käännetty englanniksi nimellä ”wappuorienteering”. Myös teekkarilakki esiintyi englanninkielisessä tekstissä muodossa ”teekkari cap”.

Teksteissä esiintyy myös ”luonnollista” kieleilyä, eli esimerkiksi paikannimiä ei tietenkään käännetty englanniksi. Kieleily vaikutti myös pienissä määrin suomenkielisiin tapahtumakuvauksiin: esimerkiksi eräässä tapahtumakuvauksessa suomenkielisessä tekstissä järjestö ”hostasi” tapahtuman (englanniksi to host, eli isännöidä, järjestää).

Tapahtumien nimien kääntämisessä käytännöt vaihtelivat. Joidenkin tapahtumien nimi käännettiin suomesta englanniksi, osa käännöksistä käänsi nimen selittämällä, ja osa jätti nimen kääntämättä käyttäen suoraan suomenkielistä nimeä myös englanninkielisessä tekstissä. Myös muiden erisnimien kohdalla käännösstrategiat vaihtelivat.

Opiskelijatapahtumat eivät vain ryyppäämistä

Tapahtumakuvaukset paljastivat myös opiskelijakulttuurin moninaisuuden. Tutkimusten mukaan nuorten ja opiskelijoiden alkoholinkulutus on vähentynyt, ja opiskelijajärjestöt ovat vastanneet tähän osaltaan järjestämällä muitakin tapahtumia kuin vain bileitä yökerhoissa. Tämä taas tuo esille uudenlaisia käännöshaasteita: siinä missä usein järjestettyjen yökerhobileiden tapahtumakuvaus on helppo kääntää, saattaa uudenlaisten tapahtumien tekstien kääntäminen olla haastavampaa, kun aiempaa tekstipohjaa ei ole.

Tutkimuksen perusteella kansainväliset opiskelijat otetaan aiempaa paremmin huomioon järjestöjen toiminnassa. Opiskelijajärjestöjen kaksikielinen viestintä tapahtumista on yleistynyt viimeisen kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden aikana. Samalla viestintävälineet, kuten sähköposti ja sosiaalinen media, ovat kehittyneet ja yleistyneet, sekä kansainvälisten- ja vaihto-opiskelijoiden määrä Oulun yliopistolla on noussut. Toki tapahtumatekstejä selatessa vastaan tuli myös kuvauksia, jotka olivat vain suomeksi. Nämä luonnollisesti jätettiin työstä pois.

Gradussa analysoitiin 25 tapahtumakuvauksen käännökset. Nämä käännöstekstit valikoitiin satojen kuvausten joukosta siten, että edustettuna oli mahdollisimman laajasti eri tieteenalat sekä tapahtumatyypit. Tapahtumakuvaukset jaettiin tutkimuksessa viiteen eri kategoriaan: ns. tavallisiin bileisiin yökerhoissa, muihin juhliin (esimerkiksi sitseihin), urheilutapahtumiin, toiminnallisiin tapahtumiin (kuten suunnistukset), sekä sekalaisiin tapahtumiin. Tapahtumakuvauksia analysoitiin keväästä 2018 vuoden 2019 loppuun ajoittuvalla aikajaksolla.

Tutkimus poiki runsaasti ideoita jatkotutkimuksille: esimerkiksi järjestöjen kaksikielisen viestinnän historiallinen kehitys olisi mielenkiintoista tutkittavaa. Myös vastaavanlaisen tutkimuksen tekeminen maamme muissa korkeakouluissa myös erittäin mielenkiintoista. Lisäksi todettakoon, että tutkimus ei juurikaan keskittynyt tapahtumien sosiaalisiin ulottuvuuksiin: voihan hyvinkin olla, että opiskelijat käyvät tapahtumissa vain, koska heidän kaverinsakin käyvät niissä, eikä tapahtumateksteillä ole heille juurikaan väliä.

 

Kalle Parviaisen Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan englantilaisen filologian pro gradu -työn “In English below”: Finnish-into-English translations of events organised by student societies at the University of Oulu voi lukea kokonaisuudessaan Oulun yliopiston julkaisuarkisto Jultikasta.