Työturvallisuuslain tarkoitus on 1§:n mukaan parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi. Lisäksi lain tarkoitus on ennaltaehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä tai työympäristöstä johtuvia työntekijän fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Työturvallisuuslaki voisi siis olla ergonomian synonyymi.

Tutuin ergonomian osa-alue lienee fyysinen ergonomia, joka tarkastelee muun muassa ihmiskehon rakennetta ja toimintamekanismeja. Esimerkiksi työterveystarkastuksissa selvitetään tietoja, joiden avulla voidaan kehittää työympäristöjä sekä turvata ja ylläpitää työntekijän työkyky. Kognitiivinen ergonomia keskittyy siihen, miten sovitetaan yhteen ihmisen tiedonkäsittelykyvyt ja -rajoitukset työn, työvälineiden, toimintaympäristöjen ja työtapojen kanssa. Muisti, tarkkaavuus ja oppimiskyky, jotka ovat olennainen osa tulkkausprosessia, ovat osa ihmisen tiedonkäsittelyä eli kognitiivista toimintakykyä.

Kognitiivinen ja organisatorinen ergnomia myös tärkeitä

Kognitiivinen toimintakyky on rajallista. Tulkkausprosessi vaatii useita samanaikaisia toimintoja. Mitä useampaan asiaan kerrallaan keskittyy, sitä enemmän aivot kuormittuvat. Kaikkea ei voi havaita ja muistaa. Kognitiivinen kuormittuminen on yksilöllistä ja siihen vaikuttavat muun muassa työn määrä, ympäristö, tunteet, yksilölliset ajattelumallit, mieliala, terveydentila sekä liikunta. Tulkin työn ergonomista kuormittavuutta on mahdollista keventää esimerkiksi tarkoituksenmukaisilla etukäteistiedoilla ja -materiaaleilla.

Organisatorisella ergonomialla on suuri vaikutus siihen, millaiset mahdollisuudet hyvien työolosuhteiden toteutumisella on. Tarkoituksenmukaisilla menettelytavoilla, prosesseilla ja työaikajärjestelyillä on mahdollista saavuttaa suotuisat työolosuhteet. Tulkin työn rytmitykseen liittyvien asioiden, kuten valmistautumisajan, aktiivitulkkausajan, siirtymien, taukojen ja työnjaon, tulee olla kunnossa, jotta työturvallisuus toteutuu.

Tulkin työtä tulee tarkastella kaikkien kolmen ergonomian osa-alueen näkökulmasta, jotta tulkkien työturvallisuutta, -terveyttä ja -hyvinvointia voidaan parantaa. Jokainen ergonomian osa-alue pitää sisällään sellaisia tulkin työhön vaikuttavia yksityiskohtia, joihin tulkeilla on rajalliset vaikuttamismahdollisuudet. Tästä seuraa, että tulkin työn vaatimukset ja hallinta eivät ole tasapainossa. Työn kuormitus nousee korkeaksi ja työturvallisuus vaarantuu.

Tulkkien on oltava mukana työtään koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa, jotta työn vaatimukset tunnistamalla pystytään lisäämään työn hallinnan mahdollisuuksia.

Tulkkien on oltava mukana työtään koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa, jotta työn vaatimukset tunnistamalla pystytään lisäämään työn hallinnan mahdollisuuksia. Mitä parempaan balanssiin asettuvat tulkin työn vaatimukset ja niiden hallinta, sitä aktivoivampaa työ on, sitä tyytyväisempiä kaikki tulkkauspalvelun osapuolet ovat ja sitä laadukkaampaa tulkkauspalvelua pystytään tarjoamaan. Silloin työturvallisuuslain tavoitteet ja tarkoitus voivat toteutua. Silloin ergonomia, kaikkine ulottuvuuksineen, on mahdollista saada kuntoon.

Outi Kuvaja toimii lehtorina Humanistisessa ammattikorkeakoulussa.

Lähteet:

Työturvallisuuslaki: www.finlex.fi

Ergonomia: www.ttl.fi ja www.muistiliitto.fi

Julkaisemme Kieliasiantuntuntijat ry:tä edeltävien järjestöjen Käännösalan asiantuntijat KAJ:n Kajawa-lehdessä ja Suomen Viittomakielen Tulkit ry:n Kielisilta-lehdessä ilmeistyneitä ajattomia artikkeleita. Tämä Outi Kuvajan kirjoittama artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Kielisillassa 1/2018.

.