Päätöksenteon prosessissa ihmisille on merkityksellistä se, miten tiettyyn lopputulokseen päädytään. Menettelytavat, jotka mahdollistavat mielipiteen ilmaisemisen ja kuulluksi tulemisen, koetaan yleisesti reilummiksi kuin sellaiset menettelyt, joissa tätä mahdollisuutta ei anneta.

Vaikutusmahdollisuudet päätöksenteon aikana auttavat myös hyväksymään päätöksen lopputuloksen. Tämä pätee erityisesti silloin, kun päätös ei ole vastaanottajille mieluinen. Osallisuus päätöksenteon prosessiin edesauttaakin vaikeiden päätösten hyväksymistä.

Myös reiluus itsessään on ihmisille tutkimuskirjallisuuden mukaan arvokasta. Reilu kohtelu ja kuulluksi tuleminen viestivät arvostuksesta ja positiivisesta suhteesta päätöksentekijään. Reiluus päätöksenteossa sitouttaa ihmisiä paitsi päätöksiin, niin myös organisaatioihin ja instituutioihin.

Tutkin sosiaalipsykologian maisterintutkielmassani, miten viittomakielen tulkit suhtautuvat Kelaan ja miten he sanoittavat päätöksentekoon liittyvää reiluutta. Haastattelin kahdeksaa tulkkia ja tulkkiyrittäjää eri puolilta Suomea. Tiivistän tässä artikkelissa maisterintutkielmani tulokset ja esittelen, millaisena Kelan ja tulkkausalan suhde tulosten valossa näyttäytyy.

Kela on sivuuttanut alan asiantuntemuksen

Haastatellut tulkit katsoivat, että Kela on rajannut tulkkausalan ja sen asiantuntemuksen pois tulkkauspalveluihin liittyvästä päätöksenteosta. Tulkkien puheesta muodostui kuva, ettei tulkkialalla ollut enää osallisuutta tai vaikutusmahdollisuuksia tulkkauspalveluiden ehtojen määrittämiseen. Kelan päätöksenteon ei katsottu perustuvan oikeaan tietoon alasta.

"Täs ei oo kysymys niiku tuotteista tai resursseista, vaan tää on palvelu, joka on niiku ihmiseltä ihmiselle!"

Tulkkien mielestä tulkkauspalvelut perustuivat Kelan visioon, joka oli muodostettu alaa kuulematta. Tulkkauspalveluiden sääntöjä sovellettiin jäykällä tavalla, kun tulkkien mukaan palveluissa keskeisintä olisi ollut joustava, alan omista ja asiakkaiden tarpeista käsin nouseva toiminta.

Jäykät säännöt sitovat tulkkien toimijuutta

Tutkimusten mukaan työntekijöille on tärkeää voida vastata työn vaatimuksiin ja tarvittaessa kontrolloida niitä. Osallisuus päätöksentekoon ja omien tietojen ja taitojen käyttäminen työssä on yhteydessä terveyteen ja hyvinvointiin.

Tulkkien puheessa rakentui kuitenkin kuva, että Kelan säännöt sitoivat heidän vaikutusmahdollisuuksiaan sekä mahdollisuuttaan toimia oman alansa asiantuntijoina. Tulkit olivat osattomia omaa työtään koskeviin päätöksiin, joita Kelan välityksessä tehtiin. Kelan säännöt alistivat tulkit Kelan tulkkivälittäjien yksipuolisen työnjohdon alle, jonka kanssa ei ollut neuvotteluvaraa.

”Jos sinne [Kelan välitykseen] otetaan kantaa jonnekin, mikä vaikuttaa tulkkien työhyvinvointiin ja työssäjaksamiseen, niin sit Kela vetäytyy ja sanoo, että nämähän ovat tulkkien ja työnantajien välisiä asioita.”

Tulkkien puheessa korostui huoli omasta työhyvinvoinnista ja autonomiasta. Tulkkien mielestä työnantajan työnjohto-oikeus tulisi palauttaa palveluntuottajille. Se toisi päätöksenteon lähemmäksi tulkkeja ja lisäisi heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa omaan työhönsä.

Kela ei ole luotettava kumppani

Ihmiset käyttävät oikeudenmukaisuutta koskevaa tietoa avukseen tolkullistaessaan sosiaalista todellisuutta. Reiluuteen, esimerkiksi toiminnan johdonmukaisuuteen, liittyvä informaatio auttaa päättelemään, voiko auktoriteettiin luottaa.

Tulkkien puheessa Kela näyttäytyi kumppanina, johon oli vaikea luottaa. Kelan sanoitettiin toimivan ennakoimattomasti eikä sen tavoitteista voinut aina olla varma.

”Siihen ei pysty luottamaan sen takia, että siinä ei oo mitään semmosta jatkumoa, semmosta toimintalinjaa, jota korjataan hallitusti.”

Etenkin kilpailutuskausien taitteet herättivät tulkeissa epävarmuutta. Uusi kilpailutuskausi saattoi tuoda mukanaan yllättäviä muutoksia kilpailutuksen sääntöihin tai tarkoittaa oman työpaikan menettämistä. Kelan toimintaa kuvattiin ennakoimattomaksi ja epäjohdonmukaiseksi. Samoja sääntöjä ei noudatettu kaikkien kanssa tai niitä tulkittiin yllättävillä tavoilla.

Kela ei toimi läpinäkyvästi

Ihmisille on tärkeää kuulla päätöksen takana olevat perustelut avoimesti ja huolellisesti ilmaistuna. Keskeistä reiluuden kannalta on se, miten riittäviksi saadut perustelut koetaan. Perusteluilla ja vuorovaikutuksen laadulla on merkitystä luottamusta rakennettaessa.

Kelan välitys näyttäytyi tulkkien puheessa epäluotettavana, sillä sen toiminta ei ollut läpinäkyvää eikä kohtelu aina reilua. Kelan välittäjät kuvattiin vuorovaikutustilannetta kontrolloiviksi ja toisinaan epäarvostaviksi.

”Viestintä sieltä päin on hyvin sellasta ulossulkevaa, nii ei siihen voi mitään luottamusta rakentaa.”

Tietoa ei jaettu välttämättä edes kysyttäessä. Toisaalta Kelan sääntöjen nähtiin sanelevan välittäjien toimintaa. Ennakoitavuutta toikin lähinnä edellä kritisoitu jäykkyys sääntöjen noudattamisessa.

Tulkkausala osaton omalla alallaan

Tulkkien haastattelujen analyysi viittaa siihen, että tulkkausalalla ei juurikaan ole kontrollia itseään koskevaan päätöksentekoon. Tulkkausala näyttäytyy osattomana toimijana omalla alallaan, joka on typistetty Kelan palveluntuottamiskoneiston osaksi.

Tulkkien kokemusten perusteella Kela ei näe tulkkausalaa arvokkaana osana tulkkauspalveluja, vaan ennemminkin palveluntuottajien poolina, joiden tehtävänä on tuottaa Kelan järjestämisvastuulla oleva palvelu Kelan sanelemien sääntöjen mukaisesti.

Tulkit näyttäytyvät näiden tulkkauspalveluiden resursseina. Heidän päällimmäinen tehtävänsä on suorittaa heille välitetty työ. Työ on Kelan sääntöjen tarkkaan sääntelemää, jopa tehdasmaista. Myös Kelan tulkkivälityksen voi tulkita suhtautuvan tulkkeihin resursseina. Tulkeille ei sallita pääsyä sinne, missä heidän työtään koskevat päätökset tehdään. Tulkit katselevat välityksen toimintaa ulkoapäin tietämättä tarkemmin sen toiminnan periaatteista.

Näyttäisi siltä, että tulkit toimivat ympäristössä, jota he eivät tunnista omakseen ja joka sotii heidän arvojaan vastaan. Tulkkien kokemusten perusteella Kela ei näyttäydy ihmiskeskeisenä toimijana, joka aidosti välittäisi siitä, millaiseksi tulkkien työ muodostuu ja onko työnantajalla tosiasiallisia mahdollisuuksia huolehtia työntekijöistään.

Tulkkien ja tulkkausalan osattomuus omaan alaansa uhkaa tulkkien työn mielekkyyttä ja merkitystä. Se ei motivoi tai sitouta heitä. Tulkit tekevät tulkkaustyötä kuitenkin parhaansa mukaan, sillä asiakkaan hyvä palvelu on heille tärkeää.

Artikkelin kirjoittaja Johanna Jorva on sosiaalipsykologi VTM ja viittomakielen tulkki AMK.

Lue tutkimus:

Jorva, J. (2023). Viittomakielen tulkkien asennoituminen Kelaan ja oikeudenmukaisuuden rakentuminen argumentaatiossa – laadullinen asennetutkimus. Sosiaalipsykologian maisterintutkielma, Helsingin yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202302151306