Skip to content

Yhteiskunnan toimintakyky vaatii viestintää monella kielellä

Hanna / 4.6.2020

Viestinnän ja etenkin omakielisen viestinnän merkitys korostuu poikkeustilanteissa. Sellainen on nyt käsissämme koronaviruksen myötä, mutta missä vain yhteiskunnallisessa poikkeustilanteessa tarvitaan ymmärrettäviä viestejä.

omakielinen
Kuva: Yhdistyneet kansakunnat, Unsplash

 

Kun kyseessä on kriisi, jonka eteneminen riippuu merkittävästi siitä, mitä me yhteisönä ja yhteiskuntana teemme, on jokaisen tärkeää ymmärtää, mitä heiltä odotetaan ja miten tilanne heihin vaikuttaa. Tarvitsemme ajantasaista ja luotettavaa tietoa sillä kielellä ja siinä muodossa, jota ymmärrämme.

Selkeä viesti muuttuu toiminnaksi

Kysymys on tiedon saavutettavuudesta, siitä, että viesti on mahdollista ymmärtää rajoitteista kuten kielitaidon puutteesta riippumatta. Saavutettavuus on yhdenvertaisuutta. Poikkeustilanteessa on helppo ajatella, että riittää, kunhan on jotain tietoa jollakin kielellä. Viesti ei kuitenkaan muutu toiminnaksi, jos se on epäselvä.

Yhteiskuntien toimintakyky vaatii viestintää monella kielellä. Jotta varmistetaan tämän viestinnän riittävä laatu, tarvitaan kieliasiantuntijoita. Esimerkiksi Italiassa, jota Covid-19 on runnellut pahimmin, käännöstoiminta luokiteltiin kriittiseksi toimeksi. Haitin maanjäristyksen pelastustoimissa vuonna 2010 tarvittiin puolestaan paljon kääntäjien ja tulkkien apua, jotta lääkärit, pelastajat ja insinöörit pystyivät kommunikoimaan paitsi keskenään myös avustettavien kanssa.

Kriiseissä tarvitaan kieliasiantuntijoita

Kun ajatellaan mitä tahansa katastrofitilannetta, avustusorganisaatioiden on esimerkiksi tiedettävä, mitä kieliä avustettavat käyttävät ja ymmärtävät ja millä alueille mitäkin kieliä käytetään. Kieliasiantuntijat tekevät tätäkin kartoitusta. Koska kieli ei ole irrallinen käyttöyhteydestään, tarvitaan kieliosaamisen lisäksi myös tilannetajua, laajempaa viestinnällistä osaamista sekä kulttuurien ja yhteiskuntien tuntemusta – kieliasiantuntijoiden ydinosaamista.

Joskus viranomaisten tai asiantuntijoiden käyttämä kieli poikkeaa tavallisten ihmisten käyttämästä. Silloin voidaan tarvita terminologien asiantuntemusta tunnistamaan ja kirjamaan käytettyä sanastoa viestinnän selkeyttämiseksi. Monesti kriisitilanteissa tarvitaan monikielistä mutta myös selkokielistä viestintää. Monisivuisesta tiedotteesta ei ole hyötyä, jos vastaanottajat eivät ymmärrä sitä tai edes osaa lukea sitä kovin hyvin. Joskus tehokkain viesti ei ole edes sanallinen.

Koronan myötä on käynyt selväksi, ettei kyse ole vain kilpajuoksusta virusta vastaan. On kyse myös kamppailusta väärää informaatiota vastaan. Sosiaalinen media on täynnä harhaanjohtavaa tai jopa väärää tietoa, huhuja ja arveluja. Väärä tieto voi tehdä toimet kansalaisten suojelemiseksi turhiksi. Sosiaalisen median monitorointiin tarvitaan kieliasiantuntijoita, jotka ovat luotettavasti tulkita viestejä. He ovat myös lähdekriittisyyden huippuosaajia.

Kieliasiantuntija on viestinnän ammattilaisen kumppani

Yhteiskunnan toiminta lepää poikkeusaikana viestinnän varassa. Viestinnän on oltava tarkkaa, tehokasta ja nopeaa. Sitä pitää ottaa myös huomioon kansalaisten puhumien kielten kirjo ja eri kieliversioiden on oltava asianmukaisia ja ymmärrettäviä. Omakielistä viestintää tarvitaan meillä ruotsin ja englannin lisäksi myös muilla vähemmistökielillämme kuten viittomakielellä, saameksi ja somaliksi.

Tärkeää ei ole vain se, että tieto kulkee. Tieto johtaa toimintaan ja silloin laadukas viestintä voi pelastaa ihmishenkiä. Onneksi monet kaupungit kuten Espoo, Tampere ja Helsinki sekä työ- ja elinkeinoministeriö näyttivät ripeästi mallia ja tuottivat monikielistä tietoa koronatilanteesta, myös puhelinpalveluna. Vastaava laadukas viestintä tulisi turvata aina ja kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla, jotta kansalaisten oikeus tietoon varmistetaan kaikissa olosuhteissa. Tähän turvaamiseen liittyy kriittisesti kieliasiantuntijan osaaminen.

 

Kirjoittaja on Kieliasiantuntijat ry:n toiminnanjohtaja.