Siirry sisältöön

“Zoom in, zoom out” – Neksusanalyysi taipui arjen sotkuisen ongelman taltuttajaksi

Elina Tapio, Veera Wusu / 4.5.2022

Yhdenvertaisuuteen ja saavutettavuuteen pyrkivä yritys törmää päivittäin haasteisiin, jotka eivät ole helposti ratkaistavissa. Toisinaan ongelmat voivat olla jopa niin monimutkaisia ja epämääräisiä, että niitä voi hyvin kutsua sotkuisiksi tai viheliäisiksi. Olisiko tutkimusstrategiana käytetystä neksusanalyysistä apua viheliäisen ongelman ratkaisussa?

Kuvituskuva: Henkilöemojeita. Henkilöt ovat yhdistetty katkoviivoilla verkoston omaisesti.

Sotkuisen ja viheliäisen ongelman luonne

Viheliäinen ongelma (wicked problem) on valittu Sitran tulevaisuuden sanastoon. Viheliäinen ongelma määritellään ongelmaksi, jonka ratkaiseminen on erityisten vaikeaa. Ongelmaan liittyy paljon muuttujia sekä erilaisia arvoja ja näkökulmia.

Viheliäisen ongelman kuvaus on lähellä Hornin ja Weberin sotkuisen ongelman (social mess) määritelmää. Sotkuinen ongelma on nimensä mukaan ongelma, johon yhdistyy muita ongelmia sotkuisen vyyhdin tavoin. Sotkuisen ongelman ratkaiseminen on erittäin haastavaa, sillä ongelma on vaikea hahmottaa. Ratkaisua rajoittaa poliittiset, taloudelliset, ideologiset ja kulttuuriset intressit.

Versova Oy:ssä koettiin, että versovalaisia oli epämääräisesti vaivannut arkisista kohtaamisista noussut viheliäs ja sotkuinen ongelma, jota halusivat rohkeasti tarkastella.
Tavoitteena oli pienillä askelilla pyrkiä kohti kaivattua muutosta.

Raami kehittämispalvelujen Elina Tapio näki tässä mahdollisuuden pistää itselleen tuttu tutkimusstrategia neksusanalyysi testiin, sillä hänellä oli kokemusta monimutkaisten sosiaalisten ongelmien tarkastelusta monitieteisen, etnografisen tutkimuksen keinoin. Neksusanalyysiä tutkimuksissaan käyttäneet tutkijat ovat huomanneet käyttävänsä neksusanalyyttistä ajattelua myös arkisten hankalien tilanteiden jäsentämiseen.

Yhteen aihepiiriin keskittynyt tutkimus oli kuitenkin tyypillisesti vienyt vuosia. Olisiko mahdollista muokata neksusanalyysistä lyhytkestoinen työskentelymenetelmä, joka auttaisi viheliäisen ongelman ratkaisussa?

Kuvituskuva: Versova Oy:n tulkit istuvat sohvalla. Sohvalla istuvat Kati Pöllänen, Annika Raevaara-Marjanen ja Pigga Pakkala. Sohvan takana seisoo Veera Wusu. Kuvaaja: Mari Mansikkamäki.

Versovalaisia oli vaivannut arkisista kohtaamisista noussut viheliäs ja sotkuinen ongelma, jota he halusivat tarkastella. Kuva: Mari Marjamäki.

Neksusanalyysin taustaa

Neksusanalyysi on tutkimusstrategia, jossa yhdistetään useiden tieteenalojen tapoja kerätä analysoida aineistoa. Tutkija havainnoi, haastattelee ja osallistuu itse aktiivisesti toimintaan, jota tutkii.

Neksusanalyysin on kehittänyt alunperin Ron Scollon ja Suzie Wong Scollon.  Suomessa lähestymistapaa käytetään erityisesti Oulun ja Jyväskylän yliopiston tutkijaverkostoissa. Strategia on käytössä esimerkiksi edistettäessä sukupuolten välistä tasa-arvoa tietojenkäsittelyalalla (TIKO-silta-hanke) ja ratkaistaessa maahanmuuttaneiden eriarvoisuutta työelämässä (Building Blocks -hanke).

Tutkimusuransa alussa Elina vakuuttui neksusanalyysin vahvuuksista seuraavien viiden periaatteen vuoksi.

  1. Neksusanalyysissä huomio on arkisessa konkreettisessa toiminnassa, esimerkiksi siinä, miten ihmiset liikkuvat tilassa tai millaisia kielivalintoja työpaikan kohtaamisissa tehdään.
  2. Edellisestä seuraa, että pienilläkin toiminnan muutoksilla voidaan osoittaa olevan laajoja ja merkittäviä seurauksia.
  3. Kommunikointi ja vuorovaikutus huomioidaan kokonaisvaltaisesti. Arjen tilanteissa otetaan huomioon koko vuorovaikutuksen kirjo – ilmeet, eleet, paikka, esineet – eikä keskitytä pelkästään kieleen.
  4. Neksusanalyysi pyrkii muutokseen. Asioita ei vain tarkastella etäältä ja ihmetellä tilannetta, vaan tavoitteena on ratkaista ongelmia.
  5. Toimintatapa on osallistava. Tutkimusta tehdään yhdessä tutkimukseen osallistuvien kanssa.

Neksusanalyysin voima piilee siinä, että asioita lähestytään konkreettisesti ja kokonaisvaltaisesti. Arjen toiminnan yksityiskohtaisen tarkastelun lisäksi neksusanalyytikko tarkastelee aiheeseen liittyviä vakiintuneita käsityksiä, jotka ovat kytköksissä yhteiskunnallisiin valtarakenteisiin. Tähän asioiden väliseen kytkökseen viittaa otsikon Zoom in - Zoom out: prosessissa zoomataan pieniin yksityiskohtiin, mutta aina välillä otetaan askel etäälle ja tarkastellaan valittua ongelmaa kaukaa. -Yksityiskohdat nähdään aina osana laajempaa kokonaisuutta.

Zoom in: tulkin rooli ja toiminta tilanteessa

Neksusanalyysiä erilaisissa tutkimusprojekteissaan käyttänyt Raamin Elina muokkasi neksusanalyysistä lyhytkestoisen työskentelymenetelmän. Pilotoidussa menetelmässä korostuu erityisesti viimeaikainen monikielisyyden ja vuorovaikutuksen tutkimus.

Samankaltaiset arvot ja tavoitteet toivat Raamin ja Versovan luontevasti yhteen pohtimaan osallistumisen esteitä ja mahdollisuuksia. Versova on viittomakielen tulkkauspalvelua ja kommunikaatio-opetusta tarjoava yritys. Versovan arvojen ytimessä on sujuvan ja tasa-arvoisemman vuorovaikutuksen edistäminen. Raami kehittämispalvelujen tavoitteena puolestaan on yhdenvertaisen osallistumisen mahdollistaminen eli kielellinen saavutettavuus.

Työskentely toteutettiin kolmen työpajan sarjana. Työskentelyyn lähdettäessä versovalaisilla oli mielessään ongelma, johon kaipasivat uutta näkemystä ja muutosta toimittuaan vuosia tulkin roolissa ongelmaan liittyvissä konkreettisissa tilanteissa.

Ensimmäisen työpajan tavoitteena oli kartoittaa ongelmaan liittyvät olennaisia toimijoita ja heidän roolejaan sekä ongelmaan liittyvät laajemmat käsitykset ja yhteiskunnalliset ilmiöt. Tarkasteltavana oli myös versovalaisten oma suhde ilmiöön. Tilannetta tarkasteltiin mm. seuraavien kysymyksien kautta: Kuinka tuttu tilanne tai ilmiö sinulle on? Oletko itse osa toimintaa tai toimijayhteisöä? Millaisia yleistyksiä aiheesta on mediassa, toimijoiden parissa? Onko tilanteesta tutkimuksen kautta saatua tietoa?

Oli tärkeää myös ymmärtää toimijuuden rajat ja mahdollisuudet. Työpajassa tuli näkyväksi, kuinka tulkin rooli rajaa mahdollisuuksia muuttaa tilanteita mutta myös se, että tulkin roolin rajoissakin on muutoksen mahdollisuus. Ensimmäisen työpajan perusteella valittiin ongelmaan liittyvä yksi konkreettinen tilanne yksityiskohtaista “zoom in” -tarkastelua varten.

Toisen työpajan alussa tilanteen tarkkaan tuntevat Versovan tulkit kuljettivat Elinan analysoitavan tilanteen läpi: ketä on tilanteessa läsnä, millaisessa fyysisessä paikassa tilanne tapahtuu, miten ihmiset sijoittuvat tilaan, ketkä saavat tai ottavat tilanteessa puheenvuoroja? Tarkat ja yllättävätkin lisäkysymykset auttoivat näkemään tilanteen usean eri osallistujan silmin ja tekemään havaintoja, jotka tilanteessa läsnäollessa jäävät huomaamatta.

Kuvituskuva: Raamin kehittämispalvelut Oy, Elina Tapio. Kuvaajana Fufan Liu.

Neksusanalyysi oli Elinalle entuudestaan tuttu, sillä hänellä oli kokemusta monimutkaisten sosiaalisten ongelmien tarkastelusta. Kuva: Fufan Liu.

Zoom out: vallitsevat asenteet ja muutoksen mahdollisuus

Vuorovaikutustilanteen yksityiskohtaiseen tarkasteluun yhdistettiin toisaalta myös laajemmat kysymykset, jotta menetelmän zoom out -puoli toteutuisi. Pohdimme syitä puheenvuorojen epätasaiseen jakautumiseen: Nähdäänkö jotkut henkilöt laajemminkin yhteiskunnassa passiivisina, jolloin tilanteen epätasaisesti jakautunut toimijuus heijastaa suoraan vallitsevia asenteita ja vakiintuneita käytänteitä tiettyjä ihmisryhmiä kohtaan? Syväanalyysin vaihetta ohjasi eri näkökulmia korostavat, valittuun aiheeseen sopivat “kysymyspatteristot”.

Kolmannessa työpajassa tunnistettiin muutoksen mahdollisuudet. Muutokseen pyrkiessä toimija voi nähdä toiminnan mahdollisuudet jatkumona. Neksusanalyysi kutsuu ihmisiä oman toimintansa radikaaliin muuttamiseen. Toisaalta otetaan huomioon pienten muutosten voima, ns. perhosefekti. Esimerkiksi oman kehollisen viestinnän tiedostaminen voi nitkauttaa vuorovaikutustilanteiden dynamiikkaa ratkaisevasti. Niinkin pieneltä tuntuva asia kuin katseella ilmaistu toisen osapuolen merkitys arkisessa vuorovaikutustilanteessa voi olla omalta osaltaan askel kohti yhdenvertaisempaa vuorovaikutusta.

 

Välineitä työyhteisön käyttöön

Versovan tulkit kokivat saaneensa neksusanalyyttisestä työskentelystä kaipaamaansa näkökulmaa valitsemansa sotkuisen ongelman purkamiseen. Jo ensimmäisen työpajan jälkeen työskentelytapa osoittautui tehokkaaksi tavaksi “jäsentää epämääräisesti häiritseviä asioita”.

Viimeisessä työpajassa yksi versovalainen totesi, kuinka “parasta oli yhdessä tekeminen ja ymmärrys, miten monta vaikuttavaa tekijää tarkastellussa tilanteessa on ja kuinka arkiset asiat voivat olla todella merkityksellisiä”. Menetelmä tarjoaa systemaattisen tavan tarkastella monisyistä ongelmaa, jolloin sekavasta vyyhdistä erottuu langanpäitä, joihin tarttumalla muutos tuntuu mahdolliselta.

Työpajatyöskentely perustuu ulkopuolisen asiantuntijan ohjaukseen, jossa työskentelyn vetäjällä on laaja työkalupakki erilaisia lähestymistapoja, joita voi soveltaa erilaisten tilanteiden ja toimijoiden tarkasteluun. Toisaalta työskentelytapa avautui Versovalle konkreettisena työskentelyn mallina, jota he voivat soveltaa keskenään omissa keskusteluissaan. Työpajoissa käyttöön saadut kysymykset ja Zoom in - Zoom out -vaiheiden ohjeet ovat välineitä, jotka jäävät Versovan käyttöön. Kun prosessi on kertaalleen käyty ohjatusti läpi, mallia on helppo hyödyntää oman toiminnan kehittämisessä.

 

Lähteet:

Horn, Robert E.; Weber, Robert P. 2007. New tools for resolving wicked problems: Mess mapping and resolution mapping processes. Verkossa: https://www.strategykinetics.com/New_Tools_For_Resolving_Wicked_Problems.pdf

Scollon, Ron & Scollon, Suzie Wong. 2004. Nexus analysis. Discourse and the emerging internet. London: Rougledge.

 

Elina Tapio, Raami kehittämispalvelut Oy
Veera Wusu, Versova Oy