Kun Maria Löfgen valittiin Akavan uudeksi puheenjohtajaksi Akavan liittokokouksessa marraskuussa 2022, hänestä tuli liiton 15. puheenjohtaja ja samalla ensimmäinen naispuolinen Akavan puheenjohtaja. Ennen valintaansa Löfgren toimi akavalaistenkin työehtosopimuksista neuvottelevan Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn toiminnanjohtajana.

Akava tuli Löfgrenille tutuksi jo vuonna 1996, kun hän aloitti sen jäsenliiton Suomen Ekonomiliitto SEFEn (nyk. Suomen Ekonomit) työ- ja virkasuhdelakimiehenä. Sittemmin hän siirtyi Akavan lakimieheksi ja siitä työelämäasioiden johtajaksi. Löfgrenin ensimmäiset tehtävät Akava-yhteisössä liittyivät kuitenkin jäsenpalveluihin ja jäsenkontakteihin, joiden kautta avautui jäsenten ja heidän arkensa moninaisuus.

- Tämä voisi melkein olla jonkinlainen pätevyysvaatimus järjestön päättäjille. On tärkeää ymmärtää jäsenten arkea, eikä vain pohtia asioita päättäjien tasolla, Löfgren sanoo.

Jäsenistö vahvemmin mukaan päätöksentekoon

Löfgren tarvitsi valintansa jälkeen tuekseen kaikki aiemmin kartuttamansa näkökulmat, sillä kausi alkoi vauhdilla. Työlistalla oli paljon tapaamisia. Akavan hallituksen jäsenet hän halusi tavata yksitellen ja käydä läpi isot linjat ja suuret kokonaisuudet. Akavan toimistolla hän oli ollut edellisen kerran vuosia aiemmin ja halusi siksi tutustua henkilökuntaan ja perehtyä toimiston työhön kunnolla.

Näiden tapaamisten lisäksi Löfgrenin täytyi hypätä lennosta mukaan junaan, joka lähti liikkeelle jo kuukausia aiemmin. Eduskuntavaalivaikuttaminen oli nimittäin jo täydessä höyryssä. Löfgren pyrki tapaamaan mahdollisimman paljon päättäjiä, puolueiden puheenjohtajia, ministeriöiden virkamiesjohtoa, mediaa, Akava-yhteisön vaikuttajia ja monia muita, jotka voivat edistää Akavalle tärkeitä teemoja.

Työelämämme on riippuvainen siitä, millaisia koko yhteiskunnan toimintaa ohjaavia päätöksiä tehdään. Vaikuttamistyötä tekevät Löfgrenin lisäksi lukemattomat akavalaiset ympäri vuoden, mutta yli 600 000 jäsenen organisaatiota johtavan Akavan puheenjohtajan ääni kuuluu kauas. Tuota ääntä Löfgren haluaa käyttää vastuullisesti.

- Jäsenliittojemme ja niiden jäsenyhdistysten jäsenet rahoittavat toimintaamme. Heidän täytyy olla selvillä asioista. Päätöksentekoa ei voida ohjailla ja sopia etukäteen kabineteissa. Asiat tulee valmistella yhdessä. Äänestystilanteessa mennään demokraattisesti enemmistön mukaan, mutta on tärkeä ottaa jäsenistö mukaan päätöksentekoon, Löfgren painottaa.

On tärkeää ymmärtää jäsenten arkea, eikä vain pohtia asioita päättäjien tasolla.

Löfgren haluaisi koko Akava-yhteisön vahvemmin mukaan päätöksentekoon ja esimerkiksi työelämän kehityssuuntien tunnistamiseen. Akavassa on 36 jäsenliittoa, jotka edustavat korkeakoulutettuja asiantuntijoita eri aloilta.

- Meillä on yhteisössämme mieletön osaaminen ja asiantuntemus, jota pitäisi pystyä hyödyntämään entistä paremmin. Ei kaikki osaaminen asu keskusjärjestössä. Jos jokin erityinen teema koskee tiettyä jäsenryhmää, sen asiantuntemus tulisi ottaa mukaan valmisteluun täysin riippumatta jäsenliiton koosta, Löfgren painottaa.

Löfgren kannustaakin niin jäsenliittoja, niiden jäsenyhdistyksiä kuin yksittäisiä jäseniäkin olemaan matalalla kynnyksellä yhteydessä myös suoraan keskusjärjestöön.

- Tosi mielelläni tulen liittojen ja jäsenyhdistysten tilaisuuksiin tapaamaan jäseniä. Se on hirveän arvokasta ja sillä tavalla mekin pysymme parhaiten tilanteen tasalla, Löfgren kannustaa.

Nuorten ääni kuuluviin

Löfgren pitää tärkeänä sitä, että otetaan huomioon nuoret ja lisätään heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa heitä itseään koskeviin päätöksiin. Hän kokee, että nuoret tulisi ottaa entistä vahvemmin mukaan akavalaiseen vaikuttamiseen, päätöksentekoon ja linjausten valmisteluun.

Tärkeänä kanavana nuorten saamisessa mukaan Löfgren pitää jatkuvaa arjen yhteydenpitoa ja vuoropuhelua Akavan opiskelijoiden kanssa. Löfgren kutsuu toimielintä ”tuntosarveksi.” Sen avulla saadaan näkemyksiä esimerkiksi siitä, miten Akava toimii nuorten näkökulmasta, miltä työeläkejärjestelmän tulisi näyttää ja millainen on tulevaisuuden työelämä. On vielä paljon tehtävää, että opiskelu- ja työelämä saadaan nuorille kestäväksi.

- Nuorten mielenterveysongelmat ovat kasvussa, kilpailu opiskelupaikoista on kovaa ja työelämän katkonaisuus ja muut ilmiöt saavat aikaan työelämäpelkoa. Sen lisäksi, että nuorten kohtaamat ongelmat ovat henkilökohtaisia tragedioita, meillä ei yksinkertaisesti ole kansantaloudellisesti varaa nuorten jatkuvaan pahoinvointiin, Löfgren painottaa.

Työ nuorten työelämän parantamiseksi on Löfgrenin mukaan aloitettava jo kauan ennen työuran alkua. On huolehdittava siitä, että nuorten oppimisvalmiudet ovat kunnossa. On varmistettava nuorille kestävät oppimisen edellytykset. On tuettava nuoria, jotteivat he ole työuran alussa jo valmiiksi uupuneita ja työelämän haasteiden lannistamia.

Löfgren ei epäröi listatessaan asioita, joita työelämässä tulisi nuorten kannalta erityisesti muuttaa. Sosiaaliturva tulee uudistaa ottamaan huomioon työnteon tapojen muutos. Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluille pitää luoda kunnon edellytykset, jotta ne saadaan tehokkaasti käyttöön ja saataville. Työsuhteiden pätkiminen tulisi saada kuriin.

- Nuorilla naisilla työura alkaa melkein automaattisesti määräaikaisten työsuhteiden ketjulla. Työn määräaikaisuus voi vaikuttaa niin perheen perustamiseen, asunnon hankintaan kuin asuinpaikan valintaan. Perusteettomat määräaikaisuudet pitää saada pois, Löfgren sanoo.

Omanlaistaan pätkätyötä tekevät myös itsensätyöllistäjät silloin, kun he olosuhteiden pakosta työskentelevät työnantajastaan riippuvaisessa, palkansaajan kaltaisessa asemassa mutta kantaen yrittäjän riskit. Löfgren näkee mahdollisena ratkaisuna tähän epäkohtaan kollektiivisen neuvotteluoikeuden mahdollistamisen itsensätyöllistäjille. Euroopan komissio antoi viime syksynä suuntaviivat, joiden mukaan itsensätyöllistäjät voivat tietyissä olosuhteissa neuvotella kollektiivisesti työoloistaan. Tämän oikeuden toteutuminen pitäisi varmistaa myös Suomessa.

Nuorille mielekäs ammattiyhdistysliike

Jotta nuoret saadaan mukaan vaikuttamaan ja jotta nuorten asioihin pystytään vaikuttamaan, tarvitaan nuoria mukaan ammattiyhdistyksien jäseniksi ja yhdistysten ja liittojen toimintaan. Löfgrenin mukaan tärkeä rooli tässä on sillä, miten ammattiyhdistysliike nähdään nuorten keskuudessa.

- Vaikka teemmekin paljon yhteistyötä eri työmarkkinaosapuolten kanssa, nousevat konfliktit herkästi esiin ja media tarttuu niihin. Meidän pitäisi enemmän tarjota ratkaisuja sen sijaan, että vain reagoimme ja olemme napit vastakkain. Ei ihme, ettei esimerkiksi nuoria kiinnosta, kun rankan opiskelun jälkeen me täällä työelämässä vain tappelemme.

Nuorista sukupolvista rakentuu tulevaisuuden ammattiyhdistysliike.

Löfgren peräänkuuluttaa myös kahden muun palkansaajien keskusjärjestön, SAK:n ja STTK:n roolia ay-liikkeen muodostaman mielikuvan muokkaamisessa.

- Meidän pitäisi saada palkansaajapuolelle yhteinen näkemys ay-brändistä. Meidän pitäisi välittää ratkaisukeskeisyyttä, ettemme ole vain jengi, joka tappelee. Ammattiyhdistysliikettä pitäisi rakentaa modernimmaksi ja ratkaisukeskeisemmäksi, ettemme vain julkisuudessa kilpahuuda, Löfgren pohtii.

Järjestäytymisen tulevaisuus on Löfgrenin mukaan nuorten käsissä.

- Nuorista sukupolvista rakentuu tulevaisuuden ammattiyhdistysliike. Toimintaamme on tehtävä tavalla, joka houkuttelee nuoria, Löfgren painottaa.

Lisää luettavaa:

Akavan Maria Löfgren vertaa työmarkkinatoimintaa parisuhteeseen – Toisen osapuolen tarpeita voi ymmärtää vain, jos niistä puhutaan

Akavan johtoon valittu Maria Löfgren: Olen huolissani työhyvinvoinnista

Akavan uusi puheenjohtaja on Maria Löfgren

Kieliasiantuntijat ry on Akavan Erityisalojen jäsenyhdistys ja Akavan Erityisalat on Akavan jäsenliitto. Tämän artikkelin kirjoittanut Suvi Seikkula on Kieliasiantuntijat ry:n hallituksen puheenjohtaja ja Akavan Erityisalojen hallituksen 2. varapuheenjohtaja.