Kysely lähetettiin kaikille julkisella sektorilla työskenteleville jäsenillemme. Kyselyyn vastasi 129 vastaajaa. Tässä artikkelissa kootaan yhteen kyselyn suuntaa antavat tulokset, eikä vastauksia erotella työnantajittain vähäisen vastausmäärän takia. Kyselyn tarkoituksena on myös saada kuva julkisesta sektorista kieliasiantuntijoiden työllistäjänä.

Suurin osa vastaajista työskenteli valtiolla (51 %). Toiseksi eniten työskenneltiin kunnissa tai kuntayhtymissä (32 %). 12 % vastaajista työskenteli yliopistoissa.

Kieliasiantuntijat ovat useimmiten korkeasti koulutettuja, joka näkyi myös kyselyyn vastaajien tutkinnoissa. 81 % vastaajista oli filosofian maisterin tutkinto.

Määräaikaisuus luo epävarmuutta

Valtaosa vastaajista (91 %) työskenteli kokopäiväisesti vakituisessa työ-/virkasuhteessa. Määräaikaisessa työ-/virkasuhteessa työskenteli 17 % vastaajista. Yleisintä määräaikaisuus oli valtiolla (55 % vastaajista). Sekä kunnissa että yliopistoissa määräaikaisia oli 23 %.  Eniten määräaikaisuutta (64 %) oli ikäryhmässä 25-29 vuotta.

Vuonna 2018 Akavan Erityisalojen teettämässä julkisen sektorin työmarkkinatutkimuksessa määräaikaisissa tehtävissä työskenteli kunnissa 18 %, valtiolla 17 % ja yliopistoissa 30 %.

Määräaikaisten työsuhteiden kesto oli vastaajien mukaan 1–3 vuotta (46 %). 3–5 vuotta määräaikaista työtä oli tehnyt 13 % vastaajista ja yli 6 vuotta määräaikaista työtä 17 %. Kyselyssä ei pyydetty tarkentamaan olivatko työsuhteet saman vai eri työnantajan kanssa. 46 % vastaajista sanoi määräaikaisuuden johtuvan projektityöstä. Seuraavaksi eniten (21 %) vastasivat määräaikaisuuden johtuvan työn luonteen määräaikaisuudesta/kausiluonteisuudesta.

Olen monta kertaa kysynyt, miksi määräaikaisuutta vain jatketaan. Kukaan ei ole osannut vastata.

Moni vastaajista kuitenkin kokee, että määräaikaisuus on ennen kaikkea työnantajan säästötoimi, eikä määräaikaisuudelle ole oikeaa perusteta, koska he kokevat, että tarvetta työn tekijälle kuitenkin on ketjuttamisen myötä. Monen mielestä olisi myös työnantajalle hyödyllisempää, että työsuhde vakinaistettaisiin. Työntekijään sitoutuminen luo molemminpuolista luottamusta ja arvostusta.

Toiveena monipuoliset työtehtävät

Yleisimmät nimikkeet vastaajien kesken olivat kielenkääntäjä, kääntäjä tai asiantuntija/erityisasiantuntija. Kielenkääntäjän nimikkeellä työskenteli 29 % ja kääntäjän ja asiantuntijan/erityisasiantuntijan nimikkeellä 14 %. Nimikkeiden kirjo oli melko suuri. 42 % vastaajista kertoi työskentelevänsä muulla nimikkeellä kuin kielenkääntäjä, kääntäjä tai asiantuntija/erityisasiantuntija.

Keskeisimpiä työtehtäviä vastaajilla olivat kääntäminen, kielenhuolto, neuvonta, konsultointi, tulkkaus, termityö ja viestintä. Näiden lisäksi kieliasiantuntijat myös koordinoivat, hoitavat sosiaalista mediaa, pitävät yhteyksiä sidosryhmiin ja tekevät verkkoviestintää ja sisällöntuotantoa.

Työ on osittain suorittavaa ja monotonista. Kehittymis-/etenemismahdollisuuksia ei nyk. tehtävässä ole. Työkaverit ihania ja työtehtävät suurimmaksi osaksi mielenkiintoisia.

Vaikka vastauksissa kuvataan monipuolisia työtehtäviä, moni haluaisi monipuolisemman työnkuvan kuin tällä hetkellä. Vain muutamat vastaajat kokevat, että nykyinen työnkuva on riittävän monipuolinen ja koulutusta vastaava. Ne, jotka työskentelevät melkein ainoastaan kääntämisen parissa, toivoisivat enemmän kehittämiseen ja sisällöntuotantoon liittyviä tehtäviä. Ne puolestaan, jotka työskentelevät muussa tehtävässä, kaipaisivat, että heidän kieliasiantuntijuuttaan käytettäisiin esimerkiksi käännöstehtäviin.

Kollegat ja työn itsenäisyys luovat tyytyväisyyttä

Työtyytyväisyys on vastaajien keskuudessa hyvää. Määräaikaisissa tehtävissä työskentelevät ovat työhönsä tyytyväisempiä kuin vakituiset työntekijät. Tyytyväisyyttä luo muun muassa työn vaihtelevuus ja monipuolisuus sekä työyhteisö. Kunnissa työskentelevät olivat hieman tyytymättömämpiä työhönsä kuin valtiolla tai yliopistossa työskentelevät.

Valtaosa vastaajista kokee pärjäävänsä työssä sekä tietävänsä työnsä odotukset. Monet kokevat myös saavansa mahdollisuuden työskennellä itsenäisesti. Moni kuitenkin myös kokee, että työnantaja ei huolehdi tarpeeksi osaamisen kehittämisestä tai työ itse ei tarjoa kehittymismahdollisuuksia. Halua kehittyä ja jakaa omaa osaamistaan osallistujien keskuudessa on.

Palkkaus ei vastaa työn vaativuutta

Kaikkien kyselyyn vastanneiden palkan keskiarvo on 3 517 €/kk ja palkkojen mediaani 3 543 €/kk. Palkkojen keskiarvoa nostaa valtion parempi palkkataso kunta-alaan nähden. Valtiolla työskentelevistä 59 % ilmoitti kokonaiskuukausiansiokseen 3 600 euroa tai enemmän. Kunnassa vastaava luku on 19 % ja yliopistoissa 40 %. Kuntien työntekijöistä hieman yli puolet (52 %) ilmoitti kokonaiskuukausiansiokseen 3 200 e/kk tai alle.

Tilastokeskuksen toukokuussa 2020 julkaistun raportin mukaan kuntasektorin mediaaniansio vuonna 2019 oli 2 910 €/kk, kun taas valtiosektorin mediaaniansio oli 3 717 €/kk.

Moni kunnassa työskentelevä ei koe palkkausta kannustavana (63 %), tai että hyvistä työsuorituksista palkittaisiin. Myös valtiolla 45 % kokee, että palkkaus ei vastaa työn vaativuutta tai omia työtehtäviä.

Työpaikkani palkkausjärjestelmä mahdollistaa henkilökohtaisten osuuden kasvun, mutta järjestelmä on jäykkä eikä ota kovin hyvin erilaisia onnistumisen muotoja huomioon.

Kielialalla julkisen sektorin työehtosopimukset takaavat työntekijöille kielipalveluyrityksiä paremman tulotason. Avoimissa vastauksissa kuitenkin käy ilmi, että palkkausjärjestelmä koetaan jäykkänä ja joustamattomana, koska omaan palkkaan ei voi vaikuttaa tai henkilökohtaisiin palkanosiin ei työnantaja ole halukas tekemään korotuksia.

Sitaatit on poimittu kyselyyn osallistuneiden avoimista vastauksista.

Kirjoittaja on Kieliasiantuntijat ry:n asiantuntija.