Kilpailulainsäädäntö estää nykyisellään sen, että itsensätyöllistäjät voisivat neuvotella yhdessä työehdoistaan. Kuitenkin itsensätyöllistäjät ovat usein selvästi heikommassa neuvotteluasemassa verrattuna työsuhteessa oleviin ja alisteisessa asemassa toimeksiantajiinsa.

Kielipalvelualalla itsensä työllistävät kääntäjät ja tulkit ovat usein riippuvaisessa asemassa suhteessa toimeksiantajiinsa ilman tosiasiallista vaikutusvaltaa sopimusehtoihin tai palkkioihinsa. Av-kääntäjät ja tulkit ovat erityisen heikossa asemassa. Palkkioiden reaalitaso on heikentynyt vuosi vuodelta, ja hintojen syöksykierrettä vahvistavat julkishallinnon kilpailutukset, jotka on usein rakennettu niin, ettei eroja saada kuin hintoja vertailemalla. Kun kilpailutukset voitetaan käytännössä halvimmalla hinnalla, hintapaine siirretään alihankkijoina toimivien itsensätyöllistäjien työehtoihin ja palkkioihin. Kun kilpailulainsäädäntö estää itsensätyöllistäjiä hakemaan tukea toisistaan, kierrettä on vaikea katkaista.

Kieliasiantuntijat ry:n eri kyselyissä on jo pitkään noussut esiin se, etteivät kieliasiantuntijat koe saavansa työstään sen vaativuutta vastaavaa korvausta. Alati heikkenevät työehdot saavat kieliammattilaiset pohtimaan alan jättämistä, ja uhkakuvana onkin, ettei yhteiskunnassa tulevaisuudessa ole riittävästi ammattitaitoisia kääntäjiä ja tulkkeja.

Ratkaisu tähän olisi mahdollistaa itsensätyöllistäjien kollektiivinen neuvotteluoikeus ammattiliiton tuella. Tämä asettaisi itsensätyöllistäjät tasa-arvoisempaan asemaan suhteessa toimeksiantajiinsa. Kohtuullisemmat työehdot myös antaisivat itsensätyöllistäjille mahdollisuuden hankkia esimerkiksi ajanmukaiset työvälineet, lisäkoulutusta ja minimitasoa paremman sosiaaliturvan, joka myös vähentäisi nyt näköpiirissä olevaa eläkeläisköyhyyttä.

Itsensätyöllistäjille yhtäläinen neuvotteluoikeus tarpeen

Komission aloitteessa on laajuudeltaan neljä eri vaihtoehtoa, joista se on pyytänyt lausuntoja. Kieliasiantuntijat ry kannattaa vaihtoehtoa, joka antaisi mahdollisuuden neuvotella kaikkien jäsenten asioissa.

EU-komission aloitteessa pohdittiin vaihtoehtoa rajoittaa kollektiivinen neuvotteluoikeus vain alustatyöntekijöille. Tällöin iso osa itsensätyöllistäjistä jäisi kuitenkin neuvotteluoikeuden ulkopuolelle, sillä merkittävä osa kielialan toimeksiannoista kulkee yhä kielipalveluyritysten kautta. Toisaalta jos neuvotteluoikeus rajattaisiin vain yli 50 henkeä työllistävien yritysten alihankkija-itsensätyöllistäjille, merkittävä osa kielipalveluyrityksistä jäisi soveltamisalan ulkopuolelle, koska niiden varsinaisten työntekijöiden määrä on pieni ja alihankinta-aste suuri. Niinpä kollektiivisen sopimisoikeuden rajaaminen loisi eri kategorioita itsensätyöllistäjien ryhmän sisälle. Osalla toimijoista olisi neuvotteluoikeus, osalla ei.

Kieliasiantuntijat ry kannattakin komission aloitteesta laajinta vaihtoehtoa, jossa neuvotteluoikeutta ei rajattaisi vain alustojen kautta työskenteleville tai määritettäisi neuvotteluoikeutta toimeksiantajayrityksen koon mukaan.

Itsensätyöllistäjien määrä on ollut viime vuosina kasvussa ja kasvaa edelleen – muillakin aloilla, kuin vain kielialalla. Kieliasiantuntijat ry:n näkemyksen mukaan olisi aika ulottaa lainsäädäntö suojaamaan itsensätyöllistäjiä, joilla on usein vähän neuvotteluvaltaa sopimusehtoihinsa tai palkkioihinsa.

Voit lukea lisää Euroopan komission aloitteesta.