Miksi kunta- ja aluevaaleissa pitää puhua kieliasioista?
Hanna Gorschelnik / 14.2.2025
Voit varmasti palauttaa mieleesi tilanteen joltakin ulkomaanmatkaltasi, jolloin melkein ymmärsit, mitä sinulle kerrottiin vieraalla kielellä. Periaatteessa ymmärsit toimintaohjeet, mutta et sitten kuitenkaan ihan kokonaan. Epävarmuus jäyti sisintä. Samanlainen olo voi olla monella Suomessa asuvalla.

Kaikilla kuntalaisilla ja hyvinvointialueiden asiakkailla on oikeus asialliseen, selkeään ja ymmärrettävään viestintään. Kun saamme tietoa omalla kielellämme, asioiden hoitaminen sujuu. Kun yhteistä kieltä ei ole, ammattimaiset käännös- ja tulkkauspalvelut mahdollistavat kommunikoinnin. Kun tiedon saa luotettavasti omalla kielellään, luottamus viranomaisiin, kuntaan ja hyvinvointialueen toimijoihin kasvaa. Se puolestaan motivoi oppimaan suomea tai ruotsia.
Kielellinen osallisuus edistää kaiken kielisten asukkaiden kiinnittymistä osaksi yhteiskuntaamme, mikä edistää yhteiskuntamme vakautta. Jos haluamme, että muualta Suomeen muuttavat kotoutuvat tänne, siihen vaaditaan yhteiskuntamme avoimuutta ja sitä, että suomalaisilla on edes alkeellinen tietämys muista kulttuureista.
Jotta kunnat voivat viestiä ja tarjota sujuvia palveluita, niiden on ostettava kielipalveluita. Jotta niistä olisi hyötyä käyttäjilleen, niiden on oltava laadukkaita. Ammattimaiset käännös- ja tulkkauspalvelut sujuvoittavat esimerkiksi päiväkotien, koulujen ja sosiaali- ja terveyshenkilöstön työtä ja tukevat työssä onnistumista ja työhyvinvointia. Mitä tahansa ei kannata ostaa siksi, että sen saa halvalla.
Halvalla hinnalla on hintansa. Jos asiantuntijapalvelun tuottajalla ei makseta asianmukaista korvausta, kieliasiantuntijat hakeutuvat muihin töihin. Tällöin ennen pitkää käy niin, ettei julkishallinnolla ole käytettävissään parhaita ammattilaisia tulkkaus- tai käännöspalveluihin.
Tekoäly ei korvaa asiantuntijaa
Kun kuntien talous kyntää pohjamudissa, voidaan kysyä, voitaisiinko käännös- ja tulkkauspalvelut hoitaa tekoälyllä. Ehkä osin, mutta ei kokonaan. Tekoäly ja konekääntimet oppivat kielimalleista ennustamaan, mikä sana sopisi toisen perään. Toisinaan kone onnistuu hyvin, toisinaan ei lainkaan. Tekoäly voi toimia tukiälynä, mutta sen tuotos on aina tarkistettava. Siihen tarvitaan kielen, kulttuurin ja kääntämisen asiantuntijoita. Jos tulkkaustilanne hoidettaisiin pelkästään koneen avulla, voidaanko luottaa siihen, että viesti oli oikea ja sen sävyinen kuin haluttiin?
Parhaimmillaan tekoäly on hyvä apuväline ammattilaisen eli kääntäjän tai tulkin käsissä, mutta se ei missään nimessä korvaa heidän osaamistansa.
Kirjoittaja on Kieliasiantuntijoiden toiminnanjohtaja.