Noin puolet kouluista tarjoaa alakoulussa opiskeltavaksi jotakin toista vierasta kieltä, ja vain 25 prosenttia kaikista yläkouluista tarjoaa mahdollisuutta opiskella B2-kieltä. Ruotsinkielisissä kouluissa tilanne on vielä melko hyvä, sillä valtaosassa (78 %) ruotsinkielisistä yläkouluista opiskellaan B2-kieltä.
(Lähde: Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen ja Suomen kielten opettajien liitto)

Parissa kymmenessä vuodessa ylioppilaskirjoituksissa saksan ja ranskan kirjoittajien määrät ovat romahtaneet. Kyseessä ovat suuret eurooppalaiset kielet, joita tarvitaan työelämässämme ja kansainvälisissä toimielimissä. Kielten opiskelun väheneminen lukioissa on johtanut siihen, että kielten opiskelussa myös korkea-asteella on tapahtunut suuri notkahdus. Tilastokeskuksen mukaan vuodesta 2012 vuoteen 2021 ranskan kielen alemman korkeakoulututkinnon opiskelijamäärät ovat pudonneet 43 prosenttia ja saksan 23 prosenttia.

Kyse ei ole siitä, etteivätkö lapset ja nuoret haluaisi opiskella kieliä. Outi Veivon, Katja Mäntylän, Karoliina Inhan ja Jaana Toomarin tutkimuksen (2023) mukaan valtaosa nuorista suhtautuu monipuoliseen kielitaitoon myönteisesti. Kyselytutkimuksessa 87 prosenttia nuorista koki, että monen eri kielen osaamisesta on hyötyä tulevaisuudessa, 82 prosenttia haluaisi osata monta eri kieltä ja 74 prosenttia opiskelisi kieliä, vaikka se olisi täysin vapaaehtoista.

Oppilaiden ja opiskelijoiden mahdollisuudet valita vieraita kieliä perusasteella ja lukiossa määrittävät sitä, kuinka paljon kielen ja käännösviestinnän ammattilaisia, kieltenopettajia ja muita kieliasiantuntijoita Suomessa on jatkossa. Jos meillä ei ole kieltenopettajia, ei ole myöskään mahdollisuutta opiskella kieliä. Tästä kehityksestä myös Suomen elinkeinoelämän pitäisi olla huolissaan.

Kieliaineiden asemaa tukaloittaa peruskouluissa se, että ikäluokat pienenevät. Pienissä kunnissa tilanne on jo surkea, eikä kehitys suurissakaan kaupungeissa ole oikean suuntainen. Suomessa on 309 kuntaa, joista 193 tarjoaa alakoulussa vain englannin opetusta. Vain kymmenessä kunnassa koko Suomessa tarjotaan viiden tai sitä useamman kielen oppimäärää opiskeltavaksi. (Lähde: Suomen kielten opettajien liitto)

Kuntien on herättävä vastuuseensa: niiden tehtävä on taata se, että kieliä voidaan opiskella peruskoulussa monipuolisesti koko maassa. On kuntapäättäjien tehtävä miettiä yhdessä koulujen kanssa, miten tämä voidaan toteuttaa oppilaita motivoivasti.

Kirjoittaja on Kieliasiantuntijoiden toiminnanjohtaja.