Viittomiston luokittelu
Juha Manunen / 6.8.2025
Tässä blogissa tarkkailen suomalaisen viittomakielen (jatkossa viittomakielen) viittomien luokittelua kolmesta näkökulmasta: synonyymit, homonyymit ja antonyymit. Termit esiintyvät niin puhutuissa kuin viitotuissa kielissä ja tässä blogissa tuon esille vieraan kielen oppimiskokemuksia. Annan myös esimerkkilauseita, niin voit kokeilla niiden kääntämistä viittomakielelle.
Synonyymit
Synonyymi merkitsee kahta tai useampaa sanaa ja viittomaa, joilla on täysin sama tai lähes sama merkitys. Viittomakielessä ilmenee runsaasti tällaisia variantteja niin fonologian kuin leksikon tasolla. Fonologia koskee käsimuodon, liikkeen, paikan ja orientaation lisäksi ei-manuaalisia elementtejä. Variaatioihin vaikuttavat sosiaaliset ja alueelliset erot sekä kielenkäyttäjien ikä.
SignWiki toimii viittomakielen vapaamuotoisena wikisanakirjana eli kuka tahansa rekisteröitynyt käyttäjä voi lisätä sinne uusia viittomia. Verkkosanakirja antaa siis oivat mahdollisuudet tarkkailla viittomien variantteja. Viittomalla ORANSSI näyttää olevan viisi ja viittomalla SITRUUNA kuusi foneettista ja leksikaalista varianttia.
Sanalle ”huono” löytyy ainakin neljä viittomavarianttia kontekstista ja merkityksestä riippuen: yleisviittoma HUONO (1), ominaisuudesta HUONO (2), laadusta HUONO (3) ja tyylistä HUONO (4). Viittomien käyttöeroavuus ilmenee esimerkkilauseista: Tilanne on kyllä huono; Elokuva on arvosteltu huonoksi; Ravintolan tasossa ei ole mitään kehumista ja Hänpä se käyttäytyi epäasiallisesti.
Homonyymit
Homonyymi tarkoittaa kahta tai useampaa sanaa ja viittomaa, joilla on samannäköinen rakenne, mutta toisistaan enemmän tai vähemmän poikkeavat merkitykset. Tällöin lauseen konteksti ja huulio antavat selkeän viitteen, mistä merkityksestä on kulloinkin kyse.
Esimerkki tästä ovat viittomat TULKKI ja LETTU: viittomat ovat rakenteeltaan melkein samannäköiset, mutta eivät itse asiassa liity toisiinsa mitenkään. Logiikka ratkaisee merkityseron, esim. Tulkki on hyvin taitava ja Lettujen kanssa sopii mansikkahillo. Toisena esimerkkinä mainittakoon ÖLJY; HERNE; toinen merkityksistä on syömiskelpoinen ja toinen ei, esim. Öljyn maailmahinta on kallistunut ja Syön hernekeittoa torstaisin.
Vieraan kielen oppimisen näkökulmasta viittomakielessä esiintyvät homonyymit voivat olla haasteellisia. Yksittäisiin viittomiin takertumisen sijaan tarvitaan siis keskittymistaitoa ja kärsivällisyyttä katsella kokonaisia viitottuja lauseita loppuun, jotta kontekstin perusteella voi päätellä viittomien merkityksen.
Antonyymit
Antonyymi viittaa sanaan ja viittomaan, joka on jonkin toisen sanan tai viittoman vastakohta. Esimerkiksi luonnehtivan viittoman KAUNIS vastakohtana on RUMA sekä viittoman KUUMA vastakohtana KYLMÄ.
Viittomakielessä on kuitenkin vielä se mielenkiintoinen ominaisuus, että joidenkin samojen viittomien sisällä ilmenee edellisen kaltainen kahden asian vastakkaisuus. Tästä annetaan esimerkkinä viittomat VELI; SISKO, POIKAYSTÄVÄ; TYTTÖYSTÄVÄ, AVIOMIES; AVIOVAIMO ja POIKA (jälkeläinen); TYTÄR. Nämä yksiosaiset viittomat edustavat termien lyhyempää muotoa, ja ne riittävät arkikielessä, jos konteksti on keskustelukumppanin tiedossa.
Virallisemmassa, selkeyttä vaativassa kielenkäytössä tai keskustellessa tuntemattomien kanssa voi taas käyttää pitempää muotoa eli kaksiosaisia yhdysviittomia, jotka sisältävät alkuosana toimivat viittomat MIES; POIKA (termeissä veli, poikaystävä, aviomies), NAINEN (termissä vaimo) ja TYTTÖ (termeissä sisko, tyttöystävä, tytär). Pojan viittoma pysyy yleensä yksiosaisena, eikä siitä käytetä yllä olevan tapaista pitempää muotoa.
Muita esimerkkejä antonyymeistä ovat RAAKA; KYPSÄ ja TÄTI; SETÄ, ENO. Konteksti auttaa siis näissäkin tapauksissa päättelemään merkityksen, esim. Tuo omena on vielä kova ja raaka, mutta tuo omena näyttää punaiselta, joten se on varmasti jo kypsä tai Tädillä on tapana kantaa hienoa käsilaukkua mukanaan ja Tuolla sedällä on ihan hassun näköiset viikset.
Viittomakielen tulkkien ja vieraan kielen opiskelijoiden on hyvä muistaa keskustelun edetessä, että henkilöt saattavat toisinaan haluta pitäytyä sukupuolineutraaleissa termeissä. Kun keskustelija kertoo puolisostaan, voi keskustelun pohjalta päätellä, mitä sukupuolta puoliso edustaa, kunnioittaen samalla henkilön yksityisyyttä. Suomen kielen termit puoliso, avopuoliso, kumppani ja partneri ovat myös sukupuolineutraaleja, joten ne sopivat hyvin käännösratkaisuksi.
Lähteet
SignWiki – Suomalaisen viittomakielen wikisanakirja
Suvi – Suomen viittomakielten verkkosanakirja
Kirjoittaja toimii lehtorina Humanistisen ammattikorkeakoulun Tulkkauksen ja kielellisen saavutettavuuden koulutusohjelmassa.