Kielten koulutuksen jo vuosia jatkunut kurjistuminen vaikuttaa suoraan oppilaitosten toimintaedellytyksiin ja kielten oppimiseen kaikilla koulutusasteilla. Kielten koulutuksen laadulla ja saatavuudella on kuitenkin vaikutusta myös laajemmin koko yhteiskuntamme toimintaan. Koulutuspoliittiset valinnat vaikuttavat kykyyn ylläpitää kielellistä ja kulttuurillista osaamista ja toimia kansainvälisesti.

Kieli kannattelee demokratiaa

Suomen Yrittäjien ja Kantarin vuonna 2021 tekemän gallupin mukaan neljännes yrityksistä pitää vieraiden kielten taitoa erittäin tärkeänä yritystoiminnalleen. Elinkeinoelämän keskusliiton “Kielitaito on kilpailuetu”-selvityksestä taas käy ilmi, että kielitaito on kriittistä niin isoille kansainvälisille yrityksille kuin suoraan maailmanmarkkinoille pyrkiville startup-yrityksille. Monipuoliselle kielitaidolle on tarvetta alasta riippumatta.

Vielä kriittisempi tarve on kielilain velvoite tarjota julkishallinnon palveluja molemmilla kotimaisilla kielillä. Jos taas esimerkiksi terveydenhuollossa tai tuomioistuimessa toimii osaamaton tulkki, voivat seuraukset olla jopa hengenvaaralliset väärinymmärrysten johtaessa kohtalokkaisiin seurauksiin.

Kieli on demokratian keskeinen väline. Kieliasiantuntijoiden osaamisella varmistetaan, että kansalaiset saavat tarvitsemansa tiedon tehokkaasti ja osaavat myös toimia sen mukaan. Tämä on yhteiskunnan turvallisuuskysymys. Esimerkiksi kriisitilanteissa kansalaisten on osattava toimia viranomaisten ohjeistuksen mukaan.

Maailma rakentuu kielestä

Kielen avulla rakennamme tietopohjaa, muodostamme identiteettejä, integroidumme osaksi kulttuuria ja rakennamme keskinäistä ymmärrystä.

Kulutamme käännettyä kulttuuria. Tämän sisällön vähetessä ja tason laskiessa kapenee niin maailmankuvamme kuin elämysvalikoimamme. Myös journalismissa saamamme tiedon laatu ja määrä heikkenee kielitaidon kavetessa ja käytössä olevien kansainvälisten tietolähteiden vähetessä.

Tekoälyn kasvattaessa suosiotaan on pohdittava sen vaikutusta laajemmin kuin vain teknologisena kysymyksenä. Pelkkä insinöörinäkökulma ei riitä tekoälyn kehittämiseen yhteiskunnallisesti kestäväksi teknologiaksi. Tarvitaan kieliasiantuntijoita varmistamaan, ettei tekoäly opi käyttämään kielessään esimerkiksi vääristyneitä stereotypioita.

Myös perinteisempään teknologiaan tarvitaan kieliasiantuntijoita. Kielikellon vastaava toimittaja Sari Maamies toteaa Kielikellon jutussa “Kieli elää digimaailmassa”:

- Kieli kuuluu olennaisena osana sähköisen palvelun laatuun ja käytettävyyteen. Toimiva kieli ei ole sisällön päälle liimattu ominaisuus, vaan se rakentuu yhtä aikaa sisällön kanssa.

Tarvitaan valistuneita päätöksiä

Kieliasiantuntijat ry:n koulutuspolitiikasta vastaavan asiantuntijan Taina Ukkolan mukaan päättäjien keskuudessa on ymmärtämättömyyttä kieliasiantuntijoiden työstä ja humanistisista aineista laajemmin.

- Ajatellaan, että valmistuuhan sieltä kielten opettajia, eikä nähdä laajemmin kieliasiantuntijuuden merkitystä.

Valistuneisiin koulutuspoliittisiin päätöksiin tarvitaan kykyä omaksua tietoa päätöksenteon tueksi.

- Huonot päätökset syntyvät, kun tehdään oletuksia, Ukkola toteaa.

Ukkola peräänkuuluttaa myös laajempaa arvokeskustelua yliopistoissa.

- Pitäisi pohtia, minkälaista osaamista yhteiskuntaan halutaan. Toimivassa yhteiskunnassa tarvitaan monipuolista osaamista, joka on myös monitieteistä, hän painottaa.

Samoilla linjoilla on Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksen soveltavan kielitieteen yliopistonopettaja Jaana Toomar:

- Laadittaessa opetussuunnitelmien perusteita ja erityisesti päätettäessä tuntijaosta kannattaa harkita, mitä tämä yhteiskunta tarvitsee: kielitaitoisia ihmisiä. Sitä ajatellen pitäisi tehdä niitä linjauksia, hän painottaa.

Arvokeskustelun on myös johdettava tehokkaisiin käytännön toimiin. Kielialan järjestöt peräänkuuluttavatkin laajempaa kielistrategiaa vuonna 2021 hyväksytyn kansalliskielistrategian rinnalle.

- Sillä pystyttäisiin luomaan tehokkaammin mielikuva siitä, miksi kieli on tärkeää, Ukkola pohtii.

Myös Toomar tunnistaa arvokeskustelun riittämättömyyden.

- Arvoista on puhuttu jo 20 vuotta ja opettajat ovat tehneet vaikka mitä työtä niin päättäjien kuin koululaisten suuntaan. Kieliasiantuntijoiden tarpeeseen ei vastata yksittäisten kuntien saatikka opettajien toimilla. Tarvitaan koulutuspoliittisia päätöksiä varmistamaan yhteiskuntamme resilienssi myös kielen osalta, Toomar summaa.

Kirjoitus on alun perin julkaistu Kiekaus-lehden vuosijulkaisussa joulukuussa 2024.