Muistan, kuinka tulkit aktivoituivat, kun useat eri tulkkauspalvelujen tarjoajat alkoivat yksipuolisesti huonontaa tulkkien työntekemisen ehtoja esimerkiksi painostamalla tulkkeja yrittäjiksi. Facebookissa käytiin tulkkien ryhmissä keskusteluja, ja kerran laadin postauksen, jossa ideoin, että voisimme tulkit yhdessä pohtia, millä kaikilla tavoilla asioita voisi edistää. Siihen tuli paljon kommentteja. Itse kommentoin, että jos olisin tulkki, johon tietyn yrityksen toimet ovat merkittävästi vaikuttaneet, järjestäisin videopuhelun, jossa yhdessä muiden kyseisen yrityksen tulkkien kanssa voisi saada vertaistukea. Vain muutamassa tunnissa oli järjestetty etäkokous, jossa joukko asianosaisia tulkkeja tapasi, ja kokouksen seurauksena he perustivat WhatsApp-ryhmän. Myöhemmin, kun ryhmä laajeni tuota rajattua joukkoa laajemmaksi, menin itsekin siihen mukaan.

WhatsApp-ryhmässä ideoitiin kaikenlaista aktivismia. Jossakin vaiheessa alettiin suunnitella mielenosoitusta. Ennen sen järjestämistä oli kuitenkin tärkeää selkeyttää tavoitteita, jotta on jotakin konkreettista, jota siellä eduskuntatalon portailla mielenosoituksessa vaaditaan. Yhdeksi nimenomaan eduskunnalle suunnatun mielenosoituksen teesiksi muodostui tulkkilaki tulkkien ammattipätevyyden säätelemiseksi.

Tulkkausalan ongelmat tuntuvat isolta vyyhdiltä ja välillä tuntuu vaikealta hahmottaa, mistä niiden ratkomisessa pitäisi lähteä liikkeelle. Tulkkilaki valikoitui ehkä siksi, että se oli konkreettinen toimi, jonka valmistelussa tulkkien tilanne olisi otettava vakavasti. Eduskuntatalon portailla haluttiin viestiä jotakin konkreettista.

On kuitenkin monia muitakin tavoitteita, joista tämä on vain yksi juonne. Tulkkien WhatsUpp-ryhmässä on monenlaista meneillään. Esimerkiksi pienille yrityksille pitäisi saada paremmat mahdollisuudet osallistua tulkkauspalvelujen kilpailutuksiin. Nyt määritelmät ovat usein niin rajatut, että vain isot firmat voivat ne täyttää. Se näivettää alaa.

Niin monin tavoin epäreilua

On vielä paljon selvitettävää, ennen kuin muutokset ovat toimivia kaikille. Toisaalta on selvää, että alalle tarvitaan sääntelyä ja raameja esimerkiksi lain ja työehtosopimusten muodossa. Toisaalta sääntelyn myötä tulee uusi systeemi, eikä sellaiseen sopeutuminen aina ole kivutonta. Kun jotain rajataan, jotain jää ulkopuolelle. On haastavaa olla sekä sopivasti joustava että tukkia kaikki mahdolliset porsaanreiät. Kieliparien ja muiden määritysten tilanne myös elää koko ajan. Haasteet eivät kuitenkaan estä selvittämästä sopivia ratkaisuja. Siitä ollaan alalla yhtä mieltä, niin tulkit, alan järjestöt kuin monet alan yrityksetkin, että muutosta tarvitaan.

On selvää, että alalle tarvitaan sääntelyä ja raameja esimerkiksi lain ja työehtosopimusten muodossa.

Se, että tilanne on päässyt näin pahaksi, voi liittyä siihen, minkälaisena tulkkauksen rooli nähdään yhteiskunnassa, eli koetaanko se tärkeänä. Jos tulkkaus nähdään marginaalisena maahanmuuttajien ongelmana, joka halutaan saada vain mahdollisimman halvalla, silloin siihen ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Auktorisoituja kääntäjiä säännellään, miksi sillä ei yhtäkkiä olisikaan merkitystä, kun se tapahtuu suullisesti? Virallisten asiakirjojen kääntämiseen liittyy kansainväliset järjestelmät ja niiden käyttö ei rajoitu mihinkään ihmisryhmään. Tulkkauspalveluja käyttävät korostuneesti maahanmuuttajat. Ehkä tämä vaikuttaa mielikuviin tulkkauksen sääntelyn tärkeydestä.

Tuntuu, että tulkeilla on keskimäärin huonompi asema työelämässä, eikä heidän oikeuksiaan arvosteta. Monessa suhteessa tässä maassa on monen kerroksen väkeä työelämässä, ja oikeudet ovat erilaiset eri aloilla. Toisilla aloilla ammattipätevyyden sääntely on arkipäivää, työehtosopimukset laajasti käytössä ja muutenkin työntekijöiden oikeudet turvatumpia. Tulkit saavat taistella toimeksiannoista epäreiluissa kilpailutuksissa ja työehtosopimukset ovat toistaiseksi vain haave.

On lähdettävä purkamaan lankakerää

Lainsäädäntöön tarvitaan laajoja muutoksia. Sen lisäksi, että tarvitaan kriteerit sille, kuka voi toimia tulkkina, pitäisi laajemmin parantaa yksinyrittäjien asemaa lainsäädännössä. Työntekemisen ehtoja ei voi täysin säädellä lailla, mutta on puututtava alan kohtaamiin moniin ongelmiin, kuten pakkoyrittäjyyteen ja epäpätevien tulkkien käyttöön.

Vaikkei tarvittavien muutosten pohtiminen ole yksioikoista edes alan ihmisille, saatikka sitten viranomaisille, se ei ole syy olla tekemättä mitään. Jostakin on lähdettävä purkamaan lankakerää. Joitain merkkejä jo onkin siitä, että alan tilanne saattaa olla menossa parempaan suuntaan. Kilpailutuksissa on ollut paljon hyvääkin, esimerkiksi laatua on painotettu aiempaa enemmän. Joidenkin firmojen ehdot ovat surkeat ja palkkiot törkeää halpuutusta, mutta tulkkina olen onnellinen, että on niitä reilujakin firmoja.

Haluaisin nähdä yhä enemmän eritaustaisia tulkkeja mukana toiminnassa ja että alan järjestöt ja tulkit vastavuoroisesti tukisivat toisiaan.

Toivon, että tulkkiliike pysyy aktiivisena ja kehittyy. Haluaisin nähdä yhä enemmän eritaustaisia tulkkeja mukana toiminnassa ja että alan järjestöt ja tulkit vastavuoroisesti tukisivat toisiaan. Monikulttuurisuus on arvokasta ja toivonkin, että mahdollisimman moni kollegani ryhtyisi järjestöaktiiviksi. Tähän kannustamiseksi pitäisi tuoda vahvasti näkyväksi se vaikutus, joka järjestöillä on siihen, että asiat menevät parempaan suuntaan.

Niin kauan kuin alan tilanne on se, mikä on, alalta lähtee päteviä tulkkeja pois ja yhteiskunnan koulutukseen laittamat resurssit menevät hukkaan. Oli tapa mitä tahansa, jotain tarvitaan, jotta ala tervehtyisi. Kun kaikki alan toimijat yhdessä edistävät parannuksia tulkkien työntekemisen ehtoihin, saamme toivottavasti muutosta aikaan.

Lisää luettavaa:

Kielialan toimijat: Suomi tarvitsee tulkkilain

Lainsäädäntöä tarvitaan tulkkausalan tueksi

Tulkkijärjestöt: Viranomaisten vastuulla on käyttää ammattitulkkeja

Tulkit työnseisaukseen huonoja kilpailutuksia vastaan

”Kilpailutetaan kuin wc-paperia” – Suomeen vaaditaan nyt uutta lakia, mielenosoitus eduskunnan edessä

Miten Kieliasiantuntijat ry pyrkii parantamaan tulkkausalan tilannetta?

Autamme julkishallintoa parantamaan kilpailutuksiaan

Osallistumme julkishallinnon kielipalveluiden kilpailutusten markkinavuoropuheluihin. Pyrimme lisäämään kilpailuttajien osaamista kielipalveluiden ostamisessa niin, että hinnan lisäksi niissä otetaan huomiin laatu, työelämän kestävä kehitys ja toimialan yksinyrittäjyyteen perustuva rakenne. Yksin vuoden 2022 aikana kommentoimme toistakymmentä eri kilpailutusluonnosta. Olemme myös onnistuneet muuttamaan lukuisia kilpailutuksia paremmiksi.

Vaadimme tulkin ammattipätevyyden määrittelyä laissa

Tavoitteenamme on saada laki, joka sääntelisi sitä, millä pätevyydellä tulkkina voi toimia julkishallinnossa. Samalla pyrkimyksenä on saada aikaan rekisteri, johon merkittäisiin pätevät tulkit, ja joka toimisi myös viranomaisen apuna tulkkauspalveluita hankittaessa. Vaikuttamistyömme on ollut tuloksekasta, ja lakihanke on alkamassa kevään 2023 kuluessa.

Tavoitteena on saada työehtosopimus alalle

Yksinyrittäjien edunvalvonta sai piristysruiskeen, kun EU-komissio linjasi vuoden 2022 syksyllä, että sellaiset yksinyrittäjät, jotka ovat toimeksiantajastaan riippuvaisessa asemassa, voisivat neuvotella työehtosopimuksista. Aikaisemmin kilpailulainsäädäntö on estänyt sen. Osallistuimme linjauksen valmisteluun jo vuonna 2021. Nyt olemme viemässä tätä linjausta käytäntöön Suomessa. Olemme jo aloittaneet keskusteluja tulkkausalan yritysten kanssa siitä, onko meillä edellytyksiä solmia työehtosopimuksia alalle.

Tarjoamme työelämätietoa ja autamme jäseniämme ongelmatilanteissa

Kerromme sekä työelämässä toimiville tulkeille että tulkeiksi tähtääville opiskelijoille tulkkien työelämästä. Järjestämme jäsenkoulutuksia ja vierailemme oppilaitoksissa joka vuosi keväisin ja syksyisin. Tämä on tärkeää vaikuttamistyötä, sillä mitä paremmilla työelämätiedoilla varustettuina tulkit ovat työelämässä, sitä paremmaksi kielialan työelämä voi kehittyä. Mitä paremmin tulkkien omat sopimusasiat ovat kunnossa, sitä vähemmän yksilöitä voidaan käyttää alalla hyväksi. Autamme jäseniämme erilaisissa työelämän ongelmatilanteissa.