Tulkkina voi tällä hetkellä toimia kuka vain, jopa ilman riittävää kielitaitoa tai ammattipätevyyttä.

Helsingin Sanomat uutisoi (31.1.) puutteista oikeustulkkauksessa ja tulkkina toimineen henkilön osaamisessa. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan oikeuden käsittelemä asia palautettiin käsittelyyn tulkkauksen laadussa ilmenneiden puutteiden vuoksi.

Tulkkina voi tällä hetkellä toimia missä vain kuka vain, jopa ilman riittävää kielitaitoa tai ammattipätevyyttä. Ammattia ei ole säännelty, vaikka kyseessä on vaativa asiantuntija-ammatti. Tulkin täytyy hallita syvällisen kielitaidon lisäksi esimerkiksi tulkkaustekniikka, tuntea lähde- ja kohdekulttuurin yhteiskunta ja tulkattava ala, perehtyä asiaan etukäteen, taitaa vuorovaikutus sekä tiedonhallinta ja sisäistää ammattietiikka.

Suomessa on jo hyvä oikeustulkkirekisteri, mutta rekisteriin merkittyjä oikeustulkkeja ei välttämättä käytetä, vaikka heitä olisi saatavilla. Julkisissa tulkkauspalveluiden hankinnoissa ei myöskään osata kiinnittää huomiota palvelun laatuun vaan keskitytään ostamaan halvinta. Siksi julkishallinnossa toimivien tulkkien ammattipätevyys pitäisi määritellä lainsäädännössä. Ei ole kenenkään etu, jos asioiden hoito hankaloituu, pitkittyy tai peruuntuu sen vuoksi, ettei tulkkina käytetä ammattilaista. Lapsia ei missään tapauksessa saa käyttää tulkkeina.

Osana lainsäädäntöä voitaisiin perustaa kaikki viranomaistulkit kattava tulkkirekisteri, jota viranomaiset myös velvoitettaisiin käyttämään. Suomessa on paljon koulutettuja ja kokeneita ammattitulkkeja, joiden ammattiosaaminen on jo varmistettu. Osa heistä on merkitty oikeustulkkirekisteriin. On koulutusresurssien haaskausta olla käyttämättä näitä taitavia ammattilaisia.

Julkishallinnossa toimivien tulkkien virallistamisjärjestelmä toisi ammattilaiset helpommin julkishallinnon ulottuville. Esimerkiksi Norjassa tällainen järjestelmä on jo.

Jenni Kavén, toiminnanjohtaja
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto

Hanna Gorschelnik, toiminnanjohtaja
Kieliasiantuntijat