Uusi hallitusohjelma julkaistiin 16.6.2023. Hallitusohjelma lupaa kieliasiantuntijoille sekä hyvää että huonoa. Siinä on kieliasiantuntijoille keskeisten teemojen osalta niin heikennyksiä kuin parannuksia. Merkityksemme yhteiskunnassa välittyy ohjelmasta rivien välistä. Kieleen liittyvät maininnat ovat siellä täällä, eikä niistä muodostu kokonaiskuvaa. Olisi aika ymmärtää kielten, kulttuurien, viestinnän ja vuorovaikutuksen kriittinen merkitys laajemmin yhteiskunnassa ja laatia hallitusohjelmaan oma osionsa niihin liittyville parannuksille.

Kulttuurierojen kurojat ja kielikynnysten madaltajat

Esimerkki kirjauksesta, jossa kieliasiantuntija kurkkii sanojen välistä, on tämä: ”Vahvistaakseen hyvinvointialueiden edellytyksiä johtaa tuloksellisesti alueensa palveluiden järjestämistä, lisätäkseen järjestelmän läpinäkyvyyttä ja asukkaiden tiedonsaantia, hallitus kehittää hyvinvointialueiden vaikuttavuuden, palvelujen saatavuuden sekä kustannustehokkuuden tietopohjaa, tiedon saatavuutta ja avoimuutta sekä vertailtavuutta.” Suomi on monikielinen ja monikulttuurinen, ja kielelliset tarpeet vaihtelevat myös kansalliskielten sisällä. Tiedon tulkitsemiseen ja välittämiseen tarvitaan kieliasiantuntijoita. Heitä tarvitaan esimerkiksi muokkaamaan edellä oleva lainaus hallitusohjelmasta selkokieliseksi, jotta se tavoittaa kansalaiset laajasti.

Kieliasiantuntijat ovat myös mukana varmistamassa palveluiden saavutettavuutta. Esimerkiksi kun hallitus suunnittelee teknologian ja digitaalisten ratkaisujen hyödyntämistä palveluiden kehittämisessä, on saatavuuden ja vaikuttavuuden varmistamiseksi tärkeää pitää huolta saavutettavuudesta, jotta kansalaisten yksilölliset tilanteet eivät muodostu esteeksi palveluiden käytölle. Hallitus lupaakin, että palveluita kehitetään huomioiden muun muassa käyttäjäryhmien tarpeet ja perusoikeudet, saavutettavuus, esteettömyys, selkokielisyys ja tuki digitaalisten ratkaisujen käyttöön. Kielten ja kulttuurien asiantuntijoilla on ymmärrys näiden teemojen linkittymisestä kieliin, viestintään ja vuorovaikutukseen sekä eri kulttuureihin.

Kulttuurierojen ja kielikynnyksen purkamiseen työllistymisen tieltä tarvitaan kieliasiantuntijoita, jotka toivottavasti näkyvät suunnitelmien laadinnassa ja toteuttamisessa.

Kieliasiantuntijoilla on kriittinen rooli monissa hallituksen suunnitelmissa. Hallitus haluaa muun muassa laatia kehittämisohjelman maahanmuuttajien työllistymisen parantamiseksi, toteuttaa toimintaohjelman vammaisten, romanien, eri maahanmuuttajaryhmien ja muiden työelämässä aliedustettujen ryhmien työelämään osallistumisen lisäämiseksi ja vahvistaa työperäisen maahanmuuton osalta positiivista maakuvaa ja tiedottamista. Kulttuurierojen ja kielikynnyksen purkamiseen työllistymisen tieltä tarvitaan kieliasiantuntijoita, jotka toivottavasti näkyvät suunnitelmien laadinnassa ja toteuttamisessa. Kieliasiantuntijat varmistavat, että viestintä tehoaa yli kielirajojen.

Hallitusohjelman osalta kieliasiantuntijoiden merkitys näkyy jo itse hallitusohjelmassa, onhan sekin käännetty ruotsiksi ja englanniksi, jotta se olisi saavutettavampi.

Kansainvälisyys on heti rajan takana

Hallitusohjelmaan on kirjattu paljon suunnitelmia kansainväliseksi yhteistyöksi. Euroopan unionissa vaikutetaan muun muassa lainsäädäntöhankkeisiin, sääntelyyn ja päätöksentekoon. Itämeren suojeluun liittyvää säädöstyötä vahvistetaan kansainvälisillä foorumeilla ja yhteistyössä muiden Itämeren maiden kanssa. Ulkopolitiikan osalta tehdään yhteistyötä puolustusliitto Naton jäsenenä. Yhteistyötä ja taloudellisia suhteita kehitetään lukuisten maiden kanssa. YK:n uudistamiseksi tehdään työtä. Baltian ja Pohjoismaiden kanssa halutaan luoda yhteinen sähkömarkkinastrategia. Kaikkeen tähän kansainväliseen toimintaan tarvitaan kieliasiantuntijoita varmistamaan esimerkiksi neuvottelujen sujuvuus ja tiedon ja tahtotilojen välittyminen asianmukaisesti ja tehokkaasti.

Yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa Suomi haluaa edistää maabrändiä, vahvistaa puolustusyhteistyötä ja torjua ilmastonmuutosta. Kulttuuri ei ole vain jotakin eksoottista, kulttuurieroja on lähelläkin. Kieliasiantuntijoiden ymmärrystä niistä tulisi hyödyntää aiempaa tehokkaammin.

Kieliasiantuntijat turvaavat viranomaisten tehokasta toimintaa.

”Suomen menestys ja kansainvälinen kilpailukyky perustuvat korkeaan osaamiseen”, hallitusohjelmassa todetaan. Yksi näistä osaamisalueista on kielten, kulttuurien ja vuorovaikutuksen osaaminen, jota vahvistamalla syntyy kielten ja kulttuurien asiantuntijoita. Laadukas yhteistyö vaatii heitä, jotka varmistavat laadukkaan tiedonkulun ja vuorovaikutuksen kielestä ja kulttuurista riippumatta.

Kieli on myös riskienhallintaa

Kansainvälisellä tasolla kieliasiantuntijoita tarvitaan ei vain yhteistyöhön ja siihen liittyvään tiedonkulkuun ja neuvotteluun vaan myös globaalien kriisien ja konfliktien ratkomiseen. On globaalin vastakkainasettelun purkamista, suurvaltakilpailun riskienhallintaa, suomalaisen rauhanvälitysosaamisen edistämistä, disinformaation synnyttämän yhteiskunnallisen vahingon torjumista ja Venäjän vaikuttamisen tutkimista.

Turvallisuutta ja kriisinhallinta varmistetaan myös kotimaassa. Kuten hallitusohjelmassa todetaan, ”oikeuslaitos, kansalaisyhteiskunta, osallistava demokratia ja luotettava julkinen viran­omaistoiminta luovat perustan luottamuksen yhteiskunnalle ja turvalliselle arjelle.” Näiltä putoaa pohja, jos viestit eivät välity, kansalaisten osallistuminen törmää kielimuuriin tai usko viranomaisiin horjuu kulttuurierojen takia. Kun kehitetään keinoja sujuvoittaa tiedon liikkumista, tarvitaan kieliasiantuntijoita varmistamaan, että tieto on yhdenmukaista ja tehoaa toivotulla tavalla. Kieliasiantuntijat turvaavat viranomaisten tehokasta toimintaa.

On hyvä, että hallitus haluaa varmistaa, että ”koulutusjärjestelmämme tuottaa riittävästi osaamista ja tekijöitä kriittisille aloille huolehtien näin yhteiskuntamme kantokyvystä”. Myös kielipalvelut on nähtävä tällaisena kriittisenä alana. Jos viesti ei mene perille, kauas jäävät haaveet vahvasta ja välittävästä Suomesta.

Kirjoittaja on Kieliasiantuntijat ry:n hallituksen puheenjohtaja.

Lue lisää:

16.6. Akavan Erityisalat: Hallitus leikkaa kipeästi työttömiltä ja heikentää luottamusta työmarkkinoilla

19.6. Uusi hallitus haluaa heikentää maahanmuuttajien tulkkauspalveluita

20.6. Hallitusohjelma lupaa parannuksia yksinyrittäjien sosiaaliturvaan, mutta heikennyksiä työntekijöille

20.6. Akava: Vahvempaa talouskasvua ja työllisyyttä, tiukempia aikoja työttömille ja maahanmuuttajille

21.6. Hallitus lupaa panostuksia kieltenopetukseen, muttei resursseja korkeakouluille