Hallitus lupaa tulevalla vaalikaudella lisätä resursseja kieltenopetukseen. Perusasteella hallitus haluaa lisätä mahdollisuuksia varhaisempaan ja monipuolisempaan kieltenopetukseen.  Lisäksi hallitus aikoo tukea kielen oppimista jo varhaiskasvatuksessa kielikylpy- ja kielisuihkutoiminnan avulla.   

Nämä uudistukset ovat tärkeitä yhteiskunnan kielivarannon turvaamiseksi. Kasvava huoli kielitaidon kapenemisesta ja yksipuolistumisesta on hallitusohjelmasta päätellen haluttu ottaa vakavasti. Tulevalla vaalikaudella onkin tärkeää, että oppilaille ja opiskelijoille tarjotaan todellisia mahdollisuuksia valita monipuolisesti vieraita kieliä. Tämä tarkoittaa, että myös kunnilla on oltava sekä resursseja ja tahtotilaa järjestää opetusta ja joustaa ryhmäkokovaatimuksista.  

Hallitus pyrkii tulevalla vaalikaudella myös vahvistamaan kotoperäisten vähemmistökielten (saamen kielet, karjalan kieli, romanikielen sekä molemmat kotimaiset viittomakielet) asemaa Suomessa. Tämä on tervetullut jatkumo vuonna 2021 julkaistulle kansalliskielistrategialle, jonka tavoitteena on vahvistaa suomen ja ruotsin kielen asemaa.  

Koulutuksen yleissivistävyyden on oltava tärkein tavoite 

Peruskoulun ja lukion tulee jatkossakin pysyä yleissivistävinä koulutuksina. Hallitusohjelmassa mainittu LUMA-strategian toimeenpano antaa kuitenkin ristiriitaisen viestin yhteiskunnan tarpeista. Ohjelmassa perustellaan strategian tärkeyttä kriittisenä elinkeinoelämän uudistumisessa. On kuitenkin lyhytnäköistä ajatella, että vain luonnontieteellisillä ja matemaattisilla aineilla suomalainen elinkeinoelämä olisi kilpailukykyinen. Siihen vaaditaan monipuolista ja monitieteistä osaamista. YLE uutisoi 20.6. siitä, miten tekoälytutkijat ja yritysjohtajat alleviivaavat humanistiset tieteiden merkitystä tekoälyn kehittämisessä.  

Hallituksen ylevä tavoite saada korkeakoulutettujen nuorten määrä lähelle 50 prosenttia ei luvatuilla toimilla ole uskottava. Hallitusohjelmassa nostetaan esiin aloituspaikkojen lisääminen, etenkin työvoimapula-aloille, mutta ilman lisärahoitusta korkeakouluille sitä ei ole mahdollista toteuttaa. Jos tavoitteena on koulutuksen läpäisyn vahvistaminen, tarkoittaa se sitä, että korkeakouluilla on oltava mahdollisuus panostaa opetukseen ja ohjaukseen. Nykyisillä tai hallitusohjelmassa määritellyillä tulevilla resursseilla se ei onnistu.  

Jatkuva oppiminen kasvuun koulutuksen hintaa nostamalla? 

Uuden hallituksen tavoitteena on vastata paremmin osaajapulaan ja vahvistaa jatkuvaa oppimista, mutta määritellyt keinot ovat puutteelliset. Hallitusohjelmassa mainitaan, että avoimen korkeakouluopetuksen roolia osaamisen kehittämisessä vahvistetaan. Keinona tähän tarjotaan mahdollisuutta koulutuksen järjestäjille periä korkeampia maksuja. 

Hallitus haluaa myös lisätä jatkuvan oppimisen tarjonnan markkinalähtöisyyttä ja poistaa esteitä yksityisen rahoituksen kasvattamiselle.  Jatkuva oppiminen ei lähde kasvuun sillä, että sitä tavoittelevat saavat vähemmän koulutusta käytössään olevalla rahasummalla. Jos osaajapulaan ja suomalaisten osaamistason nostamiseen halutaan oikeasti vastata, osaamisen kehittämisen pitäisi olla kaikille mahdollista. Jos markkinalähtöistä jatkuvaa oppimista lisätään ja avoimen yliopiston maksuja nostetaan, tarkoittaa se sitä, että kaikilla ei välttämättä enää ole mahdollisuuksia hakeutua omaehtoiseen opiskeluun.

Lue lisää: 

20.3. Kielten asiantuntijoiden koulutukseen on panostettava nyt 

29.3. Monipuolinen kieltenopetus on osa yhteiskuntamme menestystä