Siirry sisältöön

Kielten asiantuntijoiden koulutukseen on panostettava nyt

Taina Ukkola / 20.3.2023

Ukrainan sota ja siihen liittyvä hybridivaikuttaminen tai Suomen tuleva Nato-jäsenyys ovat vain muutamia esimerkkejä ilmiöistä, joiden ymmärtämisessä ja tulkitsemisessa kielen ja kulttuurin asiantuntijoiden rooli on merkittävä. Myös laajemmat yhteiskunnalliset teemat, kuten saavutettavuus tai yhdenvertaisuus tarvitsee rinnalleen kieliasiantuntijoita. Kielten asiantuntijoita ei kuitenkaan synny tyhjästä, vaan heidän koulutukseensa on panostettava nyt.

verkkosivut_kielikoulutus

Opetushallituksen tilastojen mukaan kielten opiskelun suosio on laskussa kaikilla opintoasteilla. Laskusuunnassa on kaikkien muiden vieraiden kielten opiskelu paitsi englannin. On kuitenkin selvää, että pelkällä englannin osaamisella ei yhteiskuntamme selviä.

Vaikka suomalaisten englannin osaaminen olisi keskimäärin parempaa, se ei auta, jos kumppanimme muissa maissa eivät juuri englantia osaa. Englannin asema on monessa muussa maassa ei ole niin vahva kuin Suomessa. On vanha totuus, että ihmisiin vaikutetaan ja kauppaa käydään parhaiten heidän omalla kielellään.

Kielten koulutuksen leikkaukset nakertavat tulevaisuutta

Kielten opiskelun edellytykset ovat huonontuneet vuosien saatossa ikään kuin varkain. Helsingin yliopiston saksan kielen opiskelijat toivat vuonna 2021 esiin huolen opiskeluedellytyksistä oppiaineensa niukkenevien resurssien takia. Turun yliopisto taas päätti lakkauttaa helmikuussa 2023 päättyneiden muutosneuvotteluiden päätteeksi venäjän sivuaineen ja nipistää sekä saksan että ranskan kielen sisäänottomääriä. Myös unkarin kieli ja klassilliset kielet olivat vaarassa päätyä leikkuriin, mutta säästyivät tällä erää.

Leikkauksia ei olla tehty vain viime vuosina vaan jo paljon aiemmin. 2000-luvun alussa Turun yliopisto päätti säästötoimena lakkauttaa konferenssitulkkauksen erikoistumisohjelman. Tällä hetkellä missään suomalaisessa korkeakoulussa (tai muussakaan oppilaitoksessa) ei voi opiskella syvällisesti konferenssitulkkausta. Se tarkoittaa myös sitä, että kun asiantuntevat, EU:n tai YK:n toimielimissä tulkkaavat tulkit eläköityvät, ei paikkoja ole täyttämässä sama määrä uusia tulkkeja. Jo tätä ennen tarvitsemme osaavia tulkkeja Naton toimielimiin.

Kansainvälisiin toimielimiin tarvitaan kielten osaajia, mutta tulevaisuus ei lupaa hyvää. Suurten eurooppalaisten kielten opiskelussa korkea-asteella on tapahtunut suuri notkahdus. Tilastokeskuksen mukaan vuodesta 2012 vuoteen 2021 ranskan kielen alemman korkeakoulututkinnon opiskelijamäärät ovat pudonneet 43 prosenttia ja saksan 23 prosenttia.

Kieliasiantuntijat paljon vartijoina

Kielilaki velvoittaa kuntia, kaupunkeja ja muita julkishallinnon tahoja tarjoamaan palvelua asukkailleen molemmilla kotimaisilla kielillä. Suomi on kaksikielinen maa, ja siksi julkishallinnossa tarvitaan jatkossakin osaavia ruotsin kielen asiantuntijoita.

Ruotsin kielen asiantuntijoiden ja kääntäjien tarve on ilmeinen, mutta heitä on liian vähän. Tilastokeskuksen mukaan ruotsin kielen alemman korkeakoulututkinnon opiskelijamäärät ovat pudonneet noin kymmenessä vuodessa 56 prosenttia. On kriittistä kysyä, mistä julkishallinto tai elinkeinoelämä saa tulevaisuudessa osaavia kieliasiantuntijoita.

Kieli ja monikielinen viestintä ovat kuntademokratian ja hyvän hallinnon ytimessä. Kuntien ja kaupunkien asukkailla on oikeus yhdenvertaiseen osallisuuteen heitä koskevissa asioissa. Kielen asiantuntijat varmistavat sen, että palvelut ja kuntalaisia koskevat päätökset ovat kielellisesti saavutettavia. On tärkeää, että kuntalaiset saavat tarvitsemansa tiedon ja osaavat toimia sen mukaisesti. Jokaisen kuntapäättäjän tulisi pitää tämä mielessä, kun heidän pöydällään on leikkausehdotuksia, jotka kohdistuvat esimerkiksi perusopetuksessa kieliaineisiin.

Kasvua kielistä

Ilman kieliasiantuntijoita ei myöskään Suomen vienti vedä. Yritykset voivat haudata kansainvälisyyshaaveet, jos he eivät pysty viestimään asiakkailleen idiomaattisesti heidän omalla kielellään. Myös innovaatiotoiminta tyrehtyy ilman kielen asiantuntijoita. Vuonna 2021 Suomen Yrittäjät ja Kantar tekivät gallupin, jonka mukaan neljännes yrityksistä uskoo vieraiden kielten osaamisen tarpeen kasvavan tulevaisuudessa. Erityisen paljon kysyntää kielitaidolle on teollisuudessa, jossa joka kolmannella yrityksellä on tarve rekrytoida kielitaitoisia henkilöitä.

Kieliasiantuntijoita on saatavilla myös tulevaisuudessa, mutta sen eteen on toimittava nyt. Kielten tutkinto-opetuksen perusrahoitus pitää turvata valtion tasolla ja korkeakoulujen sisäisessä rahanjaossa. Peruskouluille ja lukioille osoitetaan valtiolta lisää rahaa ja ohjausta, jotta kielten opetusryhmiä voidaan perustaa ja perustetaan matalalla kynnyksellä. Oppilaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia kieltenopiskeluun parannetaan velvoittamalla kunnat laajentamaan oppilaiden mahdollisuuksia valita A-kielen oppimääränä myös muita kieliä kuin englantia.