Uusi hallitus haluaa heikentää maahanmuuttajien tulkkauspalveluita
Hanna / 19.6.2023
Hallitusohjelmassa 2023–2027 suunnitellaan merkittäviä heikennyksiä tulkkauspalveluihin, mikä heikentää hallituksen muita tehostamistavoitteita.
Hallitusohjelmassa suunnitellaan rajoituksia tulkkauspalveluiden saatavuuteen ja rahoitukseen. Hallitus aikoo selvittää oikeutta rajata tulkkauspalveluiden käyttöä enintään kolmeen vuoteen. Vammaisten henkilöiden oikeuteen tulkkauspalveluihin ei kuitenkaan kosketa. Samalla kunnille ja hyvinvointialueille käännös- ja tulkkauspalveluista maksettavaa korvaustasoa aiotaan laskea ja maksuaikaa lyhennetään.
Suunnitelmat ovat lyhytnäköisiä. Kun tulkkauspalveluiden saatavuutta rajoitetaan ja siirretään vastuu niiden hankinnasta yksilölle, on edessä varmasti tie, jossa viranomaisasioissa ja sosiaali- ja terveyshuollossa tulkkina toimii yhä useammin maallikkoja, joilla ei ole edellytyksiä tehtävään.
Kun julkishallinnossa ei käytetä koulutettuja ammattitulkkeja, käsittelyprosessit saattavat venyä ja mahdollisia virheitä joudutaan paikkaamaan myöhemmin. Tämä lisää yhteiskunnan kustannuksia. Kun prosessit hidastuvat, hallitus ei pysty tehostamaan, nopeuttamaan ja sujuvoittamaan riita-, rikos- ja hakemusprosesseja, oleskelulupa- ja turvapaikanhakujärjestelmiä tai kansainvälistä suojelua koskevien valitusasioiden käsittelyä, niin kuin se suunnittelee ohjelmassaan. Lukuisat esimerkit ovat todistaneet, että ammattitaidoton tulkkaus voi sabotoida oleskelulupaprosessiin.
Hallituksen suunnitelmat tulkkauspalveluiden rahoituksen heikentämiseksi ajaa kunnat lyhytnäköiseen kvartaaliajatteluun. Kilpailutuksissa kannattaa valita aina halvin mahdollinen tarjoa, laadusta välittämättä. Kunnissa ja hyvinvointialueilla ei ole osaamista eikä keinoja arvioida ja seurata sitä, saako se sellaista tulkkauspalvelua, jota se olisi halunnut tilata. Kun tulkkauspalvelua tarjotaan hyvin halpaan hintaan, yleensä tulkkina toimivalle ei makseta työstä asianmukaista korvausta. Silloin työn tekijä joutuu mahdollisesti turvautumaan sosiaaliturvaan viimeistään eläkeiässä tai astumaan harmaan talouden alueelle.
Tulkkausta tarvitaan vielä kolmenkin vuoden jälkeen. Helsingin Sanomat uutisoi 19.6., etteivät aikuiset maahanmuuttajat saavuta nykyisellä suomen opetuksella itsenäisen kielenkäyttäjän tasoa. HS:n mukaan eduskunnan tarkastusvaliokunta kiinnitti vuonna 2019 huomiota siihen, että vain runsas kolmannes kielikoulutukseen osallistuneista maahanmuuttajista saavutti vuosina 2013–2016 tavoitetason. Hallituksen tavoitteena on kuitenkin parantaa molempien kotimaisten kielten koulutuksen ja kielitutkintojen tarjontaa ja laatua. Nykyisin koulutusten laatu on ollut kirjavaa, sillä kielikoulutuksia on ostettu hinta edellä. Halvinta hintaa tuijottavilla hankinnoilla parannuksia tuskin saadaan.
Tehokkuutta tulkkilaista
Jotta hallituksen suunnitelmat toteutuisivat hallitusti, lainsäädännössä pitää määritellä, millainen ammattipätevyys vaaditaan henkilöltä, joka toimii tulkkina julkishallinnon asiointilanteessa esimerkiksi viranomaisasioissa, terveydenhuollossa tai sosiaalipalveluissa. Samalla tulkkien löydettävyyden parantamiseksi pitää perustaa rekisteri, johon voidaan merkitä kaikki pätevyysvaatimukset täyttävät tulkit.
Ilman kielten ja kulttuurien asiantuntijoiden osaamista hallitus ei pysty vahvistamaan demokratiaa tai kaikkien Suomessa asuvien osallisuutta ja luottamusta yhteiskuntaan, niin kuin se ohjelmassaan suunnittelee.
Lisätietoja:
Hanna Gorschelnik,
toiminnanjohtaja
hanna.gorschelnik@kieliasiantuntijat.fi, puh. 050 576 2553
Lue lisää:
3.5. Miksi Suomeen tarvitaan tulkkilaki?
16.3. Oikeutta tulkeille – tulkkiaktiivin ajatuksia
8.3. Sekä tulkit että tulkkauspalveluja käyttävät toivovat tulkkilakia
7.3. Julkilausuma: Suomi tarvitsee tulkkilain