Tulkkeja tarvitaan julkishallinnossa monissa tilanteissa, jotka liittyvät ihmisten terveyteen ja perusoikeuksiin. Tulkkauksen tilanne julkishallinnossa on vakava. Tulkin ammattinimikettä ei ole suojattu, ja alan sääntely on riittämätöntä. Alalla toimii koulutettuja ammattitulkkeja, mutta myös paljon kouluttamattomia tulkkeina käytettäviä henkilöitä.   

Ongelmat tulkkauksessa voivat pitkittää viranomaisprosesseja, aiheuttaa hoitovirheitä ja väärin perustein tehtyjä viranomaispäätöksiä, johtaa yhteiskunnalle ylimääräisiin kustannuksiin, vaarantaa sekä julkishallinnon asiakkaan että viranomaisen tai ammattihenkilön oikeusturvan ja pahimmassa tapauksessa asettaa yksilön hengenvaaraan. Räikeimmissä tapauksissa lapsi on joutunut vanhempiensa tulkiksi tai asenteellinen tai jäävi tulkki on vääristänyt viestintää kunniaväkivaltatapauksissa.   

Tulkkauspalvelujen julkisissa hankinnoissa hinta on jo vuosia ollut ratkaisevassa asemassa. Tarjouskilpailuissa ei aina ole asetettu laatukriteereitä tai ne ovat olleet helposti kierrettävissä. Hankinnoissa ei aina vaadita koulutettujen ammattitulkkien käyttämistä, eikä nykyinen oikeustulkkirekisteri takaa ammattitulkkien käyttöä edes kaikissa tilanteissa, jossa sille olisi tarvetta. Julkishallinnolle toimitettavien tulkkauspalvelujen laatua ei myöskään järjestelmällisesti valvota.     

Suomi tarvitsee lainsäädännön, jossa säädetään tulkkauksesta julkishallinnossa.  

Tulkkilakiin ehdotetaan otettavaksi ainakin seuraavat säännökset:   

• määritelmät julkishallinnossa käytettävän tulkin ammattipätevyydestä 
• vaatimukset tulkkien salassapitovelvollisuudesta ja selkeät säännökset jääviydestä  
• säännös kansallisesta tulkkirekisteristä 
• velvoite viranomaisille ja julkishallinnolle käyttää rekisteriin merkittyjä tulkkeja  
• säännös tulkkauksen laadun valvonnasta ja valvovasta virastosta   
• kielto käyttää lapsia tai muita omaisia tulkkina. 

Norjassa tulkkien käyttöä julkisissa palveluissa sääntelee 2022 voimaan astunut tulkkilaki, joka muun muassa velvoittaa viranomaisia käyttämään kansalliseen tulkkirekisteriin merkittyjä tulkkeja. Ruotsissa valtiovarainministeriön alaisuudessa toimiva viranomainen auktorisoi tulkit ja ylläpitää koulutettujen tulkkien rekisteriä.   

Tulkkausalan sääntely ja valvonta sujuvoittavat julkishallinnon palveluita ja säästävät kustannuksia. Ammattitaitoiset tulkkauspalvelut varmistavat sekä julkishallinnon henkilökunnan että asiakkaiden turvallisuuden ja oikeusturvan.  

Helsingissä, 16.2.2023  

Kieliasiantuntijat ry
Suomen kielipalveluyritykset SKY ry
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto SKTL ry 

Akavan Erityisalat AE ry
Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
Delingua Oy
Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak
Helsingin yliopiston kääntämisen ja tulkkauksen maisteriohjelma
Humanistinen ammattikorkeakoulu
Maailmankansalaiset Oy
Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry
Pauhu Oy
Polaris Kielipalvelut Oy
Semantix Finland Oy
Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL
Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
Taitotalo
Tampereen aikuiskoulutuskeskus TAKK
Tampereen yliopiston Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma (Moviko)
Túlka Oy
Turun yliopiston monikielisen käännösviestinnän tutkinto-ohjelma
Turvapaikanhakijoiden tuki ry
Youpret Oy

Allekirjoittajien listaa on päivitetty 7.3.2023.