Maan hallitusohjelma huomioi yhdenvertaisuusnäkökulman monissa kohdin. Myös erityisesti kieleen, saavutettavuuteen ja muihin kieliasiantuntijoiden osaamisalueisiin liittyviä kirjauksia on lukusia. Hallitus esimerkiksi lupaa ottaa huomioon kielelliset tarpeet digitaalisia ratkaisuja kehitettäessä sekä parantaa koulutuksen ja kielitutkintojen tarjontaa kotimaisilla kielillä. Saattohoidossa huomioidaan kielelliset ja kulttuuriset tarpeet. Puhutaan kielellisten oikeuksien turvaamisesta ja vähemmistökielten aseman vahvistamisesta.

Osittain kielelliset näkökohdat kuitenkin jäävät pahasti rivien väliin tulkittaviksi. Tämä on ongelmallista, sillä yhdenvertaisuuden varmistamiseen liittyy aina myös kielellinen näkökulma. Kieli ohjaa maailmaa. Se on mukana algoritmeissa, ohjeistuksissa, vuorovaikutuksessa ja osallisuudessa. Kun hallitus esimerkiksi kirjaa haluavansa tukea ja vahvistaa asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta, varmistaa perusoikeuksien toteutumisen ja huomioida asiakkaan turvallisuuden ja yksilölliset tarpeet, tarvitaan tulkkia kielellisten esteiden poistamiseen näiden toteutumisen tieltä.

On varmistettava reilu kieli

Jotta palvelut toteutuisivat yhdenvertaisesti – mikä on hallituksen tahtotila – tarvitaan laadukasta viestintää, saavutettavuuden varmistamista ja kansalaisten erityistarpeiden huomioimista liittyen kielellisiin ja kulttuurisiin näkökohtiin.

Inhimillinen arvio ei aina pelkisty joukoksi algoritmeja

Kun käytetään tekoälyä sosiaali- ja terveydenhuollossa, on varmistettava, ettei tekoäly toimi kielellisesti haitallisten ennakkoasetelmien pohjalta esimerkiksi olettamalla, että tietyntyyppiset tehtävät ovat sukupuolisidonnaisia, ja käyttämällä sen mukaisia viittauksia sukupuoleen. Esimerkiksi kun hallituksen tavoitteena on mahdollistaa viranomaispäätösten automatisointi tekoälyn avulla, on varmistettava, että kieli, johon automatiikka nojaa, ei ole luotu epäreilujen olettamien varassa.

Inhimillinen arvio ei aina pelkisty joukoksi algoritmeja. Kielelliset näkökohdat on kriittistä ottaa huomioon näissä tilanteissa. On tarkasteltava, miten tekoäly luo lähtöasetelmia palvelulle ja miten se välittää ja prosessoi tietoa. Kieli ohjaa tätä mitä suurimmassa määrin. Se rakentaa oletuksia, joiden pohjalta tekoäly toimii.

Kieli on kriittisessä roolissa myös monissa yhteiskunnan perinteisissä prosesseissa. Hallitus kirjaa, että ”tehostetaan turvapaikkahakemusten käsittelyä, mikä säästää resursseja vastaanottotoiminnassa sekä muutoksenhaussa.” Tämä tekee tulkin roolista yhä kriittisemmän sen varmistamisessa, että vältytään prosesseja hidastavilta väärinymmärryksiltä ja turvapaikanhakijan oikeuksien vaarantumiselta.

Kun oikeudet muuttuvat syrjinnäksi

Hallitusohjelmassa on kohtia, joissa on toteutustavasta riippuen vaarana sortua jopa perustuslaissa kiellettyyn kieleen perustuvaan syrjintään. Kun puhutaan sosiaalietuuden rajaamisesta kielitaidon perusteella, kotoutumiseen liittyvästä tulkkauspalveluoikeuden rajaamisesta tai maahantuloa edeltävästä kielitestistä, on mietittävä tarkkaan, miten ne vaikuttavat yhdenvertaisuuteen ja muihin perusoikeuksiin. Kieliasiantuntijat tulisi ottaa laajasti mukaan kielellisten kirjausten toteutukseen, jotta ihmisten oikeudet voidaan turvata, eikä kukaan kompastu tietämättömyyteen.

Ei myöskään riitä, että kielelliset oikeudet huomioidaan tai että niiden saavutettavuutta parannetaan, vaan ne tulisi turvata laajasti. Esimerkiksi kriittiset viittomakieliset palvelut on oltava saatavilla jatkuvasti ja laadukkaasti.

Yhdenvertaisuuden turvaaminen vaatii rahoitusta

On hienoa, että hallitus aikoo mahdollistaa monipuolisen kieltenopetuksen ja varmistaa riittävät tuntiresurssit. Sillä pääsee kuitenkin vasta alkuun.

Hallitus sanoo varmistavansa kuntien taloudellisen elinvoimaisuuden, jotta voidaan edistää palveluiden laatua ja yhdenvertaisuuden toteutumista. Kirjaus on toki tärkeä, mutta on myös katsottava asiaa laajemmasta näkökulmasta. On varmistettava rahoitus toiminnoille, kuten hyvälle hallinnolle ja kieliosaamiselle, joilla palvelujen laatua ja yhdenvertaisuutta ylläpidetään valtakunnallisella tasolla.

Kielellisten oikeuksien turvaamiseksi on myös tärkeää kiinnittää huomiota kielipalvelualan elinvoimaisuuteen. Hallitusohjelmaan on kirjattu sote-hankintoihin liittyen pyrkimys vahvistaa hankintaosaamista ja ymmärrystä laadusta ja vaikuttavuudesta hankinnoissa, lisätä markkinavuoropuhelua ja jakaa hankintakilpailuja pienempiin eriin vaihtoehtojen lisäämiseksi ja kilpailun mahdollistamiseksi myös pk-yrityksille. Tätä kaikkea tarvittaisiin myös kielipalvelualalle. Jos alamme näivettyy huonojen hankintojen seurauksena, jäävät pyrkimykset kaikille reiluun yhteiskuntaan puolitiehen, eikä yhteiskunta saa osaajia edellä kuvattuihin kriittisiin tarpeisiin.

Kirjoittaja on Kieliasiantuntijat ry:n hallituksen puheenjohtaja.

Lue lisää:

16.6. Akavan Erityisalat: Hallitus leikkaa kipeästi työttömiltä ja heikentää luottamusta työmarkkinoilla

19.6. Uusi hallitus haluaa heikentää maahanmuuttajien tulkkauspalveluita

20.6. Hallitusohjelma lupaa parannuksia yksinyrittäjien sosiaaliturvaan, mutta heikennyksiä työntekijöille

20.6. Akava: Vahvempaa talouskasvua ja työllisyyttä, tiukempia aikoja työttömille ja maahanmuuttajille

21.6. Hallitus lupaa panostuksia kieltenopetukseen, muttei resursseja korkeakouluille