
Harjoittelu haltuun
– kieliasiantuntijan harjoitteluopas
Harjoittelu haltuun
– kieliasiantuntijan harjoitteluopas
Julkaisija: Kieliasiantuntijat ry
Kirjoittajat: Turun yliopiston Kieliasiantuntijan projektityöpaja -kurssin opiskelijat Hilda Hietanen, Julia Joutsjoki, Elina Jüriloo, Maari Kansa, Essi Kruuti , Verna Laine, Jussi Mattila, Pinja Miettinen, Anna Nurmi, Helmi Peltonen, Marilla Riihimäki, Elsa Summanen, Aurora Tervahauta, Anniina Uusikartano, Emma Vedentausta sekä
Kieliasiantuntijoiden Hanna Gorschelnik ja Taina Ukkola

Työharjoittelusta työelämään
Työharjoittelussa opit työelämän perusasioita: miten työpaikalla ollaan ja tehdään yhteistyötä toisten ihmisten kanssa. Saat arvokkaita kokemuksia ja verkostoja, joiden päälle rakennat tulevaa työuraasi. Opintojen aikainen harjoittelu voi jopa avittaa sinua saamaan seuraavan työpaikan.
Tämä työharjoitteluopas on suunnattu kaikille kieliasiantuntijoiksi tähtääville opiskelijoille. Oppaassa on kerrottu tiiviisti oikeuksistasi ja velvollisuuksistasi työelämässä, jolloin voit toimia harjoittelupaikkasi täysivaltaisena jäsenenä. Tarkemmissa ja laajemmissa työelämän kysymyksissä voit aina kääntyä oman ammattijärjestösi puoleen.
Opas on laadittu yhteistyössä Turun yliopiston Kieliasiantuntijan projektityöpaja -kurssin opiskelijoiden kanssa.
Antoisaa harjoittelua!
Kieliasiantuntijat ry
1. Tavoitteena työharjoittelu
Työharjoittelun tarkoitus
Työharjoittelussa pääset tutustumaan työnhakuun ja työelämään. Saat mahdollisuuden soveltaa opintojen aikana kehittämiäsi taitoja osana oikeaa työelämää ja -yhteisöä. Harjoittelun aikana tutustut oman alasi ammatillisiin erityispiirteisiin, hyödynnät omaa asiantuntemustasi käytännön tilanteissa ja luot verkostoja oman alasi toimijoiden keskuudessa. Tämän lisäksi saat lisää näkökulmia siitä, miltä oma työelämäsi saattaa tulevaisuudessa näyttää.
Työharjoittelun ohjaaminen
Työharjoittelun alkaessa sinulle osoitetaan ainakin yksi ohjaaja, jonka ensisijaisena tehtävänä on neuvoa sinua työtehtävissäsi sekä antaa sinulle tarpeelliset valmiudet työtehtävien suorittamista varten perehdyttämällä ja tutustuttamalla sinut työpaikkaan ja -ympäristöön. Ohjaaja on henkilö, johon voit olla yhteydessä mahdollisissa ongelmatilanteissa, tai jos tarvitset harjoittelujakson aikana tukea jossakin työhön liittyvässä asiassa.
Harjoittelun alussa ohjaaja käy kanssasi läpi kaikki työharjoittelun vaiheet ja suunnitelman harjoittelun suorittamiselle. Hän antaa sinulle palautetta työharjoittelun aikana ja sen jälkeen. Koska työharjoittelu voi olla monelle opiskelijalle ensimmäinen kosketus etenkin oman alansa työtehtäviin, on ohjaajan rooli myös tärkeä osa harjoittelua ja positiivisen kokemuksen luomista.

2. Harjoittelupaikan hakeminen
Työharjoittelupaikkaa valitessa sinun on hyvä pohtia, mitä itse toivot harjoittelultasi. Siten pystyt asettamaan tavoitteita harjoittelua varten ja samalla miettimään, minkälainen työ juuri sinua voisi kiinnostaa.
Harjoittelupaikkoja voit etsiä esimerkiksi oman korkeakoulun viestintäkanavien kautta, työnhakusivustoilta tai kysymällä opiskelutovereilta ja muilta tuttavilta. Voit myös lähestyä yrityksiä suoraan, vaikka heillä ei olisi harjoittelupaikkoja avoimessa haussa.
Kieliasiantuntijana voit hakea omaa koulutustasi vastaavia harjoittelupaikkoja esimerkiksi viestinnän, kääntämisen, tulkkauksen, kustannustoiminnan, järjestötoiminnan ja journalismin parissa. Pidä silti hakiessasi mielesi avoinna, sillä kieliasiantuntijalle voi olla tarvetta monilla muillakin aloilla. Kieliasiantuntijoita työskentelee kaikilla toimialoilla ja työnantajasektoreilla.
Harjoittelun voi toteuttaa myös ulkomailla. Siitä voit lukea lisää osiossa 4. Harjoittelu ulkomailla.
Työhakemus ja ansioluettelo eli CV
Harjoitteluun haetaan usein samalla tavalla kuin muihinkin työpaikkoihin: laatimalla työhakemus ja ansioluettelo. Hakemisessa tärkeintä on motivaation osoittaminen. Sinun tulee osoittaa, että olet perehtynyt yritykseen ja sen toimintaan , jotta osaat markkinoida työnantajalle omaa osaamistasi.
Räätälöi hakemuksesi ja ansioluettelosi harjoittelupaikkaan sopiviksi. Muista, että hakemuskirje ja ansioluettelo eroavat toisistaan sisällöllisesti. Ansioluettelon tarkoituksena on antaa kokemuksestasi ja koulutustaustastasi hyvä yleiskuva. Hakemuskirjeessä voit taas avata tarkemmin osaamistasi, tavoitteitasi ja motivaatiotasi.
Valmistautuminen työhaastatteluun on myös osoitus motivaatiostasi. Voit ennalta miettiä vastauksia yleisiin työhaastattelukysymyksiin, kuten miksi olet kiinnostunut juuri kyseisestä yrityksestä, tai miten olet aiemmin toiminut haastavissa tilanteissa työpaikalla. Mahdollisesta harjoittelutuesta kannattaa ottaa selvää ajoissa oman korkeakoulun kautta.
Kieliasiantuntijan CV
Vinkkejä juuri kieliasiantuntijan CV:n kokoamista varten:
kieliasiantuntijat.fi/kieliasiantuntijan-cv/
3. Työsuhteen perusasiat kuntoon
Työsopimus
Jos sinulle maksetaan harjoittelusta palkkaa, pitää sinun ja työnantajasi solmia määräaikainen työsopimus mahdollisen harjoittelusopimuksen tai -sitoumuksen lisäksi.
Työsopimus on juridisesti sitova sopimus, joka määrittelee sekä sinun että työnantajan oikeudet ja velvollisuudet. Tee työsopimus aina kirjallisesti. Molempien osapuolien on allekirjoitettava sopimus ennen harjoittelun aloittamista.
Työsopimuksessa tulee käydä ilmi työsuhteen osapuolien tiedot, milloin harjoittelu alkaa, harjoittelujakson pituus, työntekopaikka, kuvaus keskeisistä työtehtävistä ja mahdollinen sovellettava työehtosopimus. Näiden lisäksi sopimuksessa määritellään myös työaika ja mahdolliset ylityökäytännöt sekä palkka ja palkanmaksukausi.
Jotkin työnantajat sisällyttävät sopimukseen koeajan, jonka puitteissa joko työnantaja tai -tekijä voivat purkaa sopimuksen. Koeaika saa kestää enintään kuusi kuukautta ja määräaikaisessa työsuhteessa enintään puolet työsuhteen ajasta.
Varmista ennen harjoittelua sopimukseen merkityt kohdat, ja kysy rohkeasti, jos jokin jää epäselväksi. Pidä myös harjoittelun aikana kirjaa työtehtävistäsi ja työajastasi sekä huomioi, että työnantajalla on velvollisuus noudattaa työsopimuksessa sovittuja ehtoja.
Perehdytys
Perehdytys on olennainen osa työharjoittelun alkua, sillä se tutustuttaa sinut työyhteisöön, työtehtäviin ja työpaikkaan. Vaatimus perehdytyksestä on määrätty myös työturvallisuuslakiin (Työturvallisuuslaki 2002/738, 14§). Perehdytys voi olla erilaista riippuen harjoittelupaikasta, mutta sen pitäisi aina antaa sinulle tarvittavat tiedot toimia harjoittelijan roolissasi.
Perehdytyksen aikana kannattaa esittää kysymyksiä aina kun siihen on tarvetta. Voit halutessasi käyttää tästä oppaasta löytyvää perehdytyksen muistilistaa. Kysymysten esittäminen myös perehdytyksen jälkeen on tärkeää, sillä etenkin harjoittelun alussa käydään läpi suuri määrä uusia asioita.
Mainitse työnantajallesi tai esihenkilöllesi, jos perehdytys ei tunnu tarpeeksi kattavalta. Näin mahdolliset ongelmat saadaan ehkäistyä ajoissa.
Perehdytyksen muistilista:
- työtehtävät ja/tai projektit
- yrityksen arvot ja tavoitteet
- harjoittelupaikan tilat ja niissä kulku
- harjoittelupaikan etiketti ja pukukoodi
- oma työpiste, koneet sekä työvälineet
- tietoturvaan liittyvät asiat
- työajat ja tauot
- sairauspoissaolot ja lomat
- muut työpaikan keskeiset käytänteet

Työaika
Harjoittelijana työaikasi on yleensä sama kuin normaalissa työelämässä; työaikalain mukaan enintään 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa enintään kuutena päivänä viikossa. Jos työnantajasi noudattaa jotain työehtosopimusta, löydät määräykset sieltä.
Lisä- ja ylityö
Harjoittelijana saat tehdä lisä- tai ylityötä vain työnantajasi aloitteesta. Lisätyö tarkoittaa työtä, joka ylittää aiemmin sovitun työajan mutta alittaa lain saneleman päivittäisen enimmäistyöajan. Saat lisätyöstä lähtökohtaisesti samaa palkkaa kuin säännöllisestä työstäsi.
Ylityö puolestaan nimensä mukaisesti ylittää lain saneleman enimmäistyöajan, ja siitä saat enemmän palkkaa kuin normaalista työstäsi. Jos työnantajasi teettää ylimääräistä työtä, hänellä on oltava sinulta suullinen tai kirjallinen suostumus, jonka annat määräajaksi tai kertakohtaisesti. Lisä- ja ylityöstä saat korvauksen joko rahana tai vapaana riippuen työpaikkasi käytänteistä.
Liukuva työaika
Liukuva työaika tarkoittaa työajan järjestelyä, jossa sinulla on itse oikeus päättää töihin saapumisen ja sieltä lähtemisen ajankohdista sovittujen reunaehtojen puitteissa. Liukuvasta työajasta sovit (kirjallisesti) työnantajasi kanssa. On tärkeää sopia työajan pituuden lisäksi yhdenjaksoisesta kiinteästä työajasta, joka tarkoittaa sitä, milloin sinun on viimeistään tultava töihin ja milloin saat aikaisintaan lähteä. Liukuva työaika ei kuitenkaan lyhennä työaikaasi, vaan velvollisuutesi on työskennellä sovittu tuntimäärä.
Viikkolepo
Viikkolevossa sinun tulee saada kerran viikossa vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön lepoaika. Jos viikkoleposi ei kuitenkaan toteudu esimerkiksi vuorotyössä, se tulee korvata sinulle antamalla vastaavan pituinen palkallinen työajan lyhennys tai maksamalla viikkolepokorvauksen yksinkertaista palkkaa vastaava summa.
Lomat
Vuosilomapäiviä kertyy kaksi päivää kuukaudessa, jos työskentelet vähintään 14 päivää tai 35 tuntia kalenterikuukaudessa ja työsuhteesi on kestänyt alle vuoden. Vuosilomapäiviä kertyy 2,5 kuukaudessa, jos vähimmäistyömääräsi täyttyy sekä työsuhteesi on kestänyt keskeytymättä vähintään vuoden ajan. Puolikkaat lomapäivät pyöristyvät aina ylöspäin.
Lisätietoa työajasta ja vuosilomista löydät oppaan lopusta kohdasta Lisätiedot ja linkit.
Palkka ja vakuutukset
Palkallisessa harjoittelussa sinulla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muillakin ansiotyöntekijöillä. Palkkasi pitää olla työpaikallasi noudatettavan työehtosopimuksen mukainen. Jos työpaikallasi ei noudateta mitään työehtosopimusta, palkan tulee olla vähintään 1 399 € / kk (kokoaikatyöstä v. 2024).
Palkka on maksettava ilmoittamallesi pankkitilille niin, että se on nostettavissa palkanmaksupäivänä. Palkanmaksun yhteydessä saat palkkalaskelman, joka on hyvä tarkistaa. Työsuhteen loppuessa pitämättömät lomapäivät korvataan sinulle työsopimuksen mukaisesti.
Palkaton harjoittelu
Harjoittelu voi olla myös palkatonta. Tällöin harjoittelun luonne tulisi olla työhön tutustumista, eikä työn vastuiden ja velvollisuuksien tulisi vastata täysin palkallisen työntekijän työnkuvaa. Palkattomassa työharjoittelussa et ole työsuhteessa työnantajan kanssa, vaan harjoittelun ehdoista vastaavat työnantaja ja oppilaitos. Näin ollen jäät harjoittelijana työlainsäädännön ja mahdollisen työehtosopimuksen tuoman turvan ulkopuolelle. Palkaton harjoittelu ei kerrytä työttömyyspäivärahan ehtona olevaa työssäoloehtoa.
Vakuutukset
Palkallisessa harjoittelussa olet työnantajasi vakuutuksen piirissä. Palkattomassa harjoittelussa, joka luetaan osaksi opintojasi, kuulut opiskelijatapaturmalain mukaisen vakuutusturvan piiriin. Ota kuitenkin huomioon, että vakuutusturva saattaa olla tällöin suppeampi.
Työssäoloehdosta voit lukea lisää Työttömyyskassojen Yhteistyöjärjestö ry:n sivujen Ansiopäivärahan ehdot ja kesto -osiosta:
4. Harjoittelu ulkomailla
Ulkomaanharjoittelu on mainio vaihtoehto kotimaiselle harjoittelulle. Vieraskielisessä ympäristössä pääset syventämään kielitaitoasi, kehittämään sopeutumiskykyäsi ja verkostoitumaan kansainvälisesti. EU:n Erasmus-tutkimuksen mukaan kansainvälistä kokemusta hankkineet myös työllistyvät muita helpommin ja saavat parempaa palkkaa ja vastuullisempia työtehtäviä.
Mitä teet saatuasi harjoittelupaikan ulkomailta?
Selvitä ennen harjoitteluun lähtöä työnantajaltasi, mitkä tulevat olemaan työtehtäväsi, työaikasi ja palkkasi; näiden tietojen tulisi ilmetä myös työsopimuksesta. Matka- ja asumiskustannuksesi maksat pääsääntöisesti itse. Asunto kannattaa hankkia jo ennen ulkomaille lähtöä.
Oikeudet ja velvollisuudet ulkomaan harjoittelussa
Pidä mielessä, että ulkomaan harjoitteluun liittyvät oikeudet ja velvollisuudet riippuvat työharjoittelusta ja kohdemaan lainsäädännöstä. Jos olet esimerkiksi suomalaisen yrityksen tai organisaation lähettämä työntekijänä, tarkista, kuulutko työharjoittelusi ajan yhä suomalaisen sosiaaliturvan piiriin. Selvitä myös, minkä maan työlainsäädäntö sinua koskee ja tarvittaessa selvitä myös, kerryttääkö ulkomailla tehty palkkatyö työttömyysturvaa Suomessa.
Ilmoitukset Kelalle
Muista ilmoittaa Kelalle hyvissä ajoin lähdöstäsi ulkomaille . Opintorahan määrä ja myöntämisperusteet ovat ulkomaanharjoittelun ajan yleensä samat kuin Suomessa suoritettavissa opinnoissa, eli ota huomioon, että harjoittelun palkka ja harjoittelun aikana suorittamasi opintopistemäärä saattavat vaikuttaa opintotukeesi.
Jos asuntosi jää Suomessa tyhjilleen, voit nostaa siihen asumistukea kolmen kuukauden ajan muuttokuukauden jälkeen. Jos asut ulkomailla vuokra-asunnossa, voit myös saada opintotuen asumislisää 210 € / kk
(vuonna 2024). Asumismenosi eivät vaikuta asumislisän määrään. Jos suoritat yli puoli vuotta kestävän harjoittelun muualla kuin EU- tai ETA-maassa, Sveitsissä tai Isossa-Britanniassa, Kela arvioi muuttosi vakinaiseksi ja tukien maksu päättyy.
Viisumi ja työlupa
Oleskelu- ja työlupiin sekä viisumiin liittyvät käytännöt vaihtelevat maittain. Jos suoritat harjoittelusi toisessa EU-maassa ja harjoittelusi kestää pidempään kuin kolme kuukautta, sinun on todennäköisesti hankittava oleskelulupa; muissa maissa saatat tarvita oleskeluluvan myös lyhyempään harjoitteluun. Tarkista kohdemaasi ohjeistukset.
Vakuutukset
Hanki niin matkojen kuin itse harjoittelunkin ajaksi vakuutus. Yleisesti suositeltavia vakuutuksia ulkomaille harjoitteluun lähteville ovat vastuu-, tapaturma- ja sairausvakuutus. Tarkista työnantajaltasi tarvitsemasi vakuutukset.
Mistä voi etsiä tietoa ulkomaan harjoittelusta?
Perehdy ensin oman korkeakoulusi ja oppiaineesi ohjeisiin ulkomaan harjoitteluun. Tietoa saat korkeakoulusi nettisivuilta ja infotilaisuuksista, intranetistä, mahdollisista rekrytointipalveluista ja oman alasi harjoitteluvastaavalta. Työharjoitteluilmoituksia löytyy laajasti internetistä esimerkiksi suomalaisilta ja ulkomaisilta työnhakusivustoilta, kansainvälisten järjestöjen sivuilta sekä EU:n eri toimielimien nettisivuilta.
Vinkkejä ulkomaan harjoittelumahdollisuuksista:
- Opetushallitus tarjoaa EDUFI-työharjoittelumahdollisuuksia esimerkiksi Suomen edustustoihin sekä Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutteihin ympäri maailmaa. EDUFI-harjoitteluihin järjestetään kaksi hakujaksoa vuodessa, syksyisin ja keväisin. https://www.oph.fi/fi/kansainvalisyys/kansainvalistymispalvelut-yksiloille/edufi-harjoittelu-korkeakouluopiskelijoille-ja
- Euroopan keskuspankki (EKP) tarjoaa työharjoittelujaksoja esimerkiksi kielenkääntäjille ja viestijöille Frankfurtissa Saksassa: https://www.talent.ecb.europa.eu
- Suomen ulkoministeriön lista kansainvälisten järjestöjen rekrytointisivuista löytyy ulkoministeriön nettisivuilta: https://www.um.fi
- Erasmus-työharjoittelupaikat Euroopassa: https://www.erasmusintern.org
- EU-Careers tarjoaa työharjoittelumahdollisuuksia eri Euroopan Unionin toimielimissä: https://www.eu-careers.eu
- Voit myös hakea tietoa netistä sinua kiinnostavien maiden mukaan (esimerkiksi hakusanoilla “Työharjoittelu, Ranska”). Hae tietoa myös englanniksi tai kohdemaan kielellä!
- Työharjoitteluihin EU:n toimielimiin maksetaan EU:n apuraha. EDUFI-harjoitteluun maksetaan Opetushallituksen apuraha.
- Tietoa työharjoittelusta ulkomailla: https://www.jyu.fi/fi/opiskelijalle/kandi-ja-maisteriopiskelijan-ohjeet/harjoittelu/harjoittelu-ulkomailla

5. Harjoittelun jälkeen
Todistus harjoittelusta
Harjoittelun päätyttyä pyydä harjoittelusta todistus. Työsopimuslain mukaan työnantajan on työsuhteen päättyessä annettava kirjallinen työtodistus, kun työntekijä sitä pyytää. Työnantajan ei tarvitse antaa työtodistusta oma-aloitteisesti.
Suppeaan työtodistukseen kirjataan
- harjoittelujakson/työsuhteen alkamis- ja päättymispäivä
- harjoittelijan/työntekijän pääasialliset tehtävät
Jos haluat laajan työtodistuksen, siihen kirjataan myös työsuhteen päätymisen syy ja / tai työnantajan sanallinen arvio työtaidostasi ja käytöksestä eli arvolauselma.
Todistuksessa voidaan myös työtehtävien sijaan tai ohella kuvata kartuttamaasi osaamistasi. Joskus työnantaja voi kirjata todistukseen suositteleeko hän sinua vastaaviin tehtäviin.
Jos työtodistuksessa on virhe tai siihen on kirjattu lain vastaisia tietoja tai työnantaja on kirjannut arvolauselman tai työsuhteen päättymisen syyn, vaikka et tätä ole pyytänyt, työnantajan pitää antaa sinulle uusi työtodistus. Kuitenkaan et voi pyytää uutta todistusta, vain siksi, että arviointi ei ole sinulle mieleinen.
Työnantaja on velvollinen antamaan suppean työtodistuksen kymmenen vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Arvolauselman sisältävä työtodistus on pyydettävä viiden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä.
Jos harjoittelu on osa opintoja eikä työsuhdetta solmita, voit pyytää työtodistuksen sijaan harjoittelutodistuksen, joka on sisällöllisesti samanlainen kuin työtodistus.
Loppukeskustelu ja arviointi
Harjoittelujakson päättyessä käytävä loppukeskustelu työnantajan kanssa antaa sinulle mahdollisuuden saada palautetta ja reflektoida omaa osaamistasi mutta myös antaa palautetta harjoittelupaikalle. Kaikki työnantajat eivät loppukeskustelua käy.
Loppukeskustelussa voidaan pohtia sitä, mitä opit työssäsi, missä onnistuit ja mikä oli haasteellista. Keskustelussa voidaan arvioida kehittymistäsi ja sitä, mitä taitoja sinun kannattaa vielä pyrkiä kehittämään. Voit antaa palautetta työnantajallesi ja kertoa kokemuksistasi harjoittelun aikana. Älä kuitenkaan säästele selkeisiin ongelmiin puuttumista loppukeskusteluun vaan tuo ongelmatilanteet esiin hyvissä ajoin harjoittelun aikana.
Hyödynnä verkostosi
Harjoittelu on oiva väylä verkostoitua oman alasi asiantuntijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Hyvien verkostojen ja onnistuneen harjoittelun avulla saatat jopa saada jatkotyötä harjoittelupaikastasi.
Harjoittelun jälkeen omia verkostoja kannattaa ylläpitää esimerkiksi LinkedInissä ja käymällä alan tapahtumissa. Tiesitkö, että voit esimerkiksi pyytää esihenkilöäsi tai kollegaasi kirjoittamaan lyhyen suosittelun LinkedIn-profiiliisi?
Osaamisen sanoittaminen
Harjoittelun päättyminen on hyvä hetki päivittää ansioluettelo, kun viimeisimmät työtehtävät ovat vielä tuoreessa muistissa. Samalla on hyvä miettiä omaa osaamista. On tärkeä osata kertoa omista vahvuuksista ja taidoista. Tämä auttaa sinua tulevissa työnhauissasi.
Käy läpi harjoitteluaikaasi ja mieti, minkälaisia asioita opit. Käytitkö uusia sovelluksia tai laitteita? Saitko kenties kiitosta jostain tietystä taidostasi? Tässä voit käyttää apuna myös työtodistustasi, jos siihen on kirjattu jotain osaamisestasi.
6. Harjoittelijan tarkistuslista
Ennen harjoittelua
- Reflektoin omaa osaamistani sekä asetan oppimistavoitteet.
- Etsin sopivan harjoittelupaikan ja haen paikkaa.
- Käyn läpi työsopimuksen ja allekirjoitan sen.
Harjoittelun aikana
- Olen tietoinen oikeuksistani ja velvollisuuksistani.
- Varmistan kattavan perehdytyksen.
- Saan hyvää ohjausta koko harjoittelun ajan sekä palautetta tekemästäni työstä.
- Pyydän työtodistuksen ja saan viimeisen palautteen harjoittelusta.

7. Lisätiedot ja linkit
Työelämään siirtyminen saattaa tuoda suuren muutoksen elämääsi, vaikka kyse olisikin vasta opiskeluaikana suoritettavasta harjoittelusta. Harjoittelu omalla alalla ja kieliasiantuntijatehtävissä voi erota paljonkin esimerkiksi aiemmista kesätöistäsi, ja sinulle saattaa herätä kysymyksiä niin omiin oikeuksiisi kuin esimerkiksi työssä jaksamiseesi liittyen.
Tässä oppaassa on esitelty kattavasti työelämäharjoittelun eri osa-alueita, mutta jos kaipaat lisätietoa jo esitetyn tueksi, seuraavassa on hyödyllisiä lähteitä.
Perustietoa työsuhteesta
Lisää tietoa mm. työajoista, työsopimuksesta ja muista työelämän oikeuksista ja velvollisuuksista: https://tyosuojelu.fi/tyosuhde
Oikeus turvallisiin työoloihin
Lisätietoa oikeuksistasi työolojen ja kuormitustekijöiden suhteen: https://tyosuojelu.fi/tyoolot
Työhyvinvointi ja työkyky
Työhyvinvointi ja työkyky tietoa muun muassa mielenterveyteen tai jaksamiseen liittyvistä asioista sekä vinkkejä työelämän laadun parantamiseen:
https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky
Opiskelija, jäsenenämme saat tukea ja tietoa tulevaa työelämääsi varten jo opintojen aikana. Liity sinäkin kieliasiantuntijoiden yhteisöön. Meitä on jo noin 2 500. Olemme osa Akavan Erityisaloja ja Akavaa.
https://www.kieliasiantuntijat.fi
toimisto@kieliasiantuntijat.fi